Loman jälkeen

Viikko töitä taas takana - muutama päivä meni totutellessa taas työmoodiin - olihan sitä muutaman viikon nukkunut aamuisin pidempään. Nyt ajattelin vähän käydä läpi mitä lomalla tulikaan tehtyä. Oikeastaan heti ensimmäiseksi kerron ettei minulla luultavasti ole vuosiin ollut lomaa jolloin ei tarvitse ajatella kuin itseään - ja tänä vuonna ei tarvinnut miettiä terveyttäkään (viime vuonna loma meni syksyn leikkausta odotellessa - vaikka kyllähän minä silloinkin yritin nauttia vapaajasta)Luppopäiviäkin oli. 

Ensinnäkin sain Monikan häälahjan kehystettyä ja vietyä hänelle. Ystävän kanssa käytiin heidän  luonaan Heinolassa, käytiin lounaalla ja juotiin vielä kahvit vävyn kanssa ennen kotiin lähtöä. Vein nimittäin taulun kehystettäväksi edellisenä päivänä, kehystäjä sanoi että viimeistään viikon päästä on valmis ja tulee tekstiviesti - kun pääsin kotia, tuli viesti että taulunne on valmiina. Hän sanoi että päätti tehdä sen heti kun olin maininnut lähteväni seuraavana päivänä tytön luona. Mukavasti tehty :) 

Tähdenlentojakin yritettiin ystävän kanssa nähdä. Mentiin yöllä järven rannalle tiirailemaan. Tosin ei jaksettu olla ehkä tarpeeksi pitkään mutta muutama nähtiin k.uitenkin. Lomalla jaksoi vähän valvoakin keskellä viikkoa.

Kätköilemään en ehtinyt kuin yhden kerran. Kävin yhden lähikätkön etsimässä ja samalla katsomassa miten mielimaisemani muuttuu. Tuolla kilometrin päässä on lampi jonka ympäri meni pitkospuut, siinä sai pikkasen vaellustunnelmaa kun sitä kaipasi. Nyt siitä tehdään esteettömämpi ja polut on leveämpiä (tais olla 1,3 m). En välttämättä itse pidä siitä mutta on sitten useamman ihmisen tavoitettavissa. Minä siirryn ehkä sitten noihin lähimetsiin.

Tehosterokotteenkin kävin hakemassa. Ei tullut oireita kuin niitä tavallisia eli vähän käsi kipeä. Mustelma pistoskohdassa kesti kyllä pari viikkoa.

Täällä oli tehty Lottakanttiini muutamaksi viikoksi 100-vuotiaan Lotta Svärd-säätiön kunniaksi. Siihen käytiin tutustumassa. En oikeastaan ollut edes tietoinen, että mummu oli ollut viestilotta. Löysin hänen tietonsa (ja parin muun sukulaisen) lottamatrikkelista. Juttelin asiasta tätini kanssa ja hän kertoi kuinka mummu ja sisarensa keskustelivat lotta-ajoista keskenään - ja hän vähän ikäänkuin huomaamattomana kuunteli.

Yksi lauantai meni Repovedellä. Veneellä Mustalammen näkötornin lähellä olevalle kodalle, jossa meille oli tarjolla kanakeittoa ja halukkaat voivat saunoa telttasaunassa. Käytiin myös näkötornilla jonne oli tarpeeksi rankka kiipeäminen. Osan aikaa satoi mutta sekään ei haitannut. En ollut moneen vuoteen käynyt - viimeksi taisin käydä nelisen vuotta sitten tytön kanssa, jolloin mun jalka jo vähän oireili mutta en tiennyt vielä että se olisi nivelrikkoa. .

Yhtenä iltana siivottiin Iinan kanssa varasto. Hän tuli pesemään pyykkiään. Käytiin varastosta etsimässä hänelle wokkipannu, jonka olin luvannut. Keksinkin sitten, että siivotaan samantien koko varasto.  Pari tuntia siinä meni - varaston siivouksessa. Sitten olikin mukava mennä saunaan.

Taloyhtiössä oli siivoustalkoot lauantaina ja veivät kaatopaikalle turhat tavarat. Sen jälkeen nautittiin virvokkeita ja grillattiin. Siihen en valitettavasti ehtinyt jäämään. Osallistuin yhteen sukututkimustapahtumaan. Pari luentoa: Tiina Miettinen kertoi Hämeenkylän kartanon piioista 1799-1801 ja Juha Vuorela sukututkimuksesta harrastuksena. Liityin muuten tässä yhtenä päivänä paikalliseen sukututkimusyhdistykseen.

Sukututkimustakin tein muutamana päivänä. Se vie todella mennessään. Pidän siitä kun löytää jonkun tiedon ja tavallaan taas yksi palanen loksahtaa paikoilleen. Loman aikana tutkin mummuni (isänäiti, tuo lottanakin toiminut) isoäidin elämänvaiheita sekä pappani (äidinisä) isoäidin vaiheita. Yllättävän paljon sitä saa tietoa kirkonkirjoja tutkimalla. Tavallaan ne ihmiset saavat lihaa ympärilleen... 

Kävin myös taas siistimässä pensaan kotitalon edessä. Keräsin omenoita joista sitten kotona tein piirakan ja keitin hieman omenahilloa pakkaseen. Veljen luona käväisin myös ja haudoilla kattomassa missä kunnossa kukat ovat. 

Tässä siis lyhykäisyydessään kolmen viikon loma. Nyt jo syksy tulossa. Huomenna menen siskon kanssa vähän raivaamaan tavaroita. Homma, joka on pitänyt tehdä muttei sillä edelleenkään mikään tulipalokiire ole. Vähän kerrassaaan, luopumista...

Monika hakee huomenna miehensä kanssa koiranpennun kotiin <3

Ensi viikolla olis tarkoitus jatkaan kirjallisuusterapiaharrastusta - tän syksyn aiheena on Itsemyötätunto Ronnie Grandellin kirjan mukaan (kirjaston tietokirjalukupiirissä). Tiedossa on myös yhdistystoimintaa, ehkä kirjaston kirjailijailta tai sitten sukututkimusyhdistyksen etäluento siirtolaisuudesta (mutta sen voi katsoa kyllä tallenteena myöhemminkin). Seuraavana viikonloppuna luultavasti pääsen tutustumaan uuteen perheenjäseneen, koiranpentuun