tytön kanssa kangaskasvonaamiota lauantaina saunan jälkeen. Ensivaikutelma oli kun sen todella märän naamion otti esille pakkauksestaan, et "onpa se limainen". Naamiota pidettiin suunnilleen parikymmentä minuuttia - ja vaikutuksen todella tunsi. Iho tuntui kosteutetulta (ja mielestäni vielä seuraavanakin päivänä... mutta ei me kehattu kuitekaan ottaa kuvia itsestämme ne naamalla ;)
Apteekista nämä bongattiin
Kesäaikakin taas vaihtui, en vaan totu siihen
Sunnuntaina aamupäivällä isän luo - autoin peseytymisessä ja laitoin haavoihin uudet siteet, tuntuu että aina on uusia paikkoja (kolmessa varpaassa, kyynärpäässä ja sormessa) - ehkä hivenen parempi nuo varpaiden haavat vai miksi niitä pitäisi sanoakaan. Mutta kipeitä ovat. Tällä viikolla pitäisi jonkun taas tulla niitä jalkoja katsomaan. Tietysti pesin koneellisen pyykkiä myös. Tällä viikolla oli verhojen vaihto. Ehkä ensi viikolla kun olen lomalla - käyn ikkunat pesemässä. Monika hoiti lehdet kassiin - vietiin ne sitten kylän paperinkierrätykseen.
Iina olikin Joensuussa tämän viikonlopun erään järjestön vuosikokouksessa - onkin siinä toiminnassa ollut mukana jo vuosia.
- tänä aamuna tuntui ettei jaksaisi herätä. No ensi viikko vielä ja sitten pääsiäinen sekä jatkoksi talviloma. Ei mulla mitään erikoisia suunnitelmia lomalle ole. Saatan lähteä jonnekin tai en...
Meiän Kiky-juttu ei ole vielä puitu loppuun. Ensi viikolla meiän edustaja keskustelee luottamusmiehen ja henkilöstöpäällikön kanssa. Meidän pointti on se ettei me ainkaan tuntien vähennystä haluta eli siis että kuun alussa liukumista vähennetään aina kaksi tuntia... no katotaan mihin suostuvat vai suostuvatko mihinkään. Myynti pitää tänään (ja eilen) jaksokokoustaan, meillä on hiljaisempaa...
Pääsiäinen lähestyy, pitäis varmaan sitäkin hieman suunnitella. Monika ja avomiehensä ainakin tulevat kyläilemään, yöksi eivät varmasti jää. Miehensä haluaa nukkua omassa sängyssä, no ei tuota matkaa ole kuin noin 70km. Pitänee siskon kanssa kysellä mitä tehtäis isän kanssa. Jouluna ainakin huomattiin että yöksi meille jääminen oli hieman liian rankkaa... et mennäänkö sinne vai mitä tehtäis.. no kerkiää sitäkin miettiä
Kyl mä välillä mietin että enkö vaan anna mahdollisuutta kenellekään tulla mun elämään kokonaan... itse alitajuisesti torjun ja annan itsestäni vain sen minkä haluan antaa... tai ei se noin ole. Minä vaan en vaadi - jos annat toisen mennä eikä hän palaa niin ei häntä ollut sinulle tarkoitettu. No en mä nyt tota noin konkreettisesti nyt tarkoita, ei nyt ole ketään jonka haluaisin palaavan -tai toisaalta - ehkä huolettoman nuoruuden silloin tällöin...
Mutta nyt alan lähteä taas töihin - onneksi on perjantai
Mulla on ollut vähän nk tapana keksiä tai miettiä nimet heille jotka blogissani vilahtelee. Jotenkin mulle itselleni ainakin helpompi, ei tartte sitten selitellä sen enempää... Oikeita etunimiä en käytä - poikkeuksena minä itse.
Vuoden verran olen viettänyt enemmän tai vähemmän aikaa miespuolisen ystävän kanssa, sanoisin 2-4 iltaa viikossa muutama tunti - arkisin. Tulee mun luo tai sitten käydään kirjaston elokuva- tai kirjailijailloissa, on auttanut kokoamaan uuden tv-tason ym kotiin liittyvää... vietetään iltaa yhdessä teetä juoden vaikkapa Casualtya katsoen, lähtee sitten kämpilleen nukkumaan. Semmoista leppoisaa oleilua...
On vähän vaikeaa kategorisoida mitä se on, joten ajattelin että "Arkimies" voisi kuvata aika hyvin tilannetta. Hän on viikot näillä seuduin töissä, viikonloppuisin ajelee kotiinsa Keskelle Suomea. Hän on siis jollain lailla mun arjessa mukana. Tietää myös tästä blogista, sitä en tiedä kuinka säännöllisesti mun tekstejä lukee...
Pitäisköhän hankkia vielä viikonloppumies ;) No joo - ei taitais aika riittää...
Viikonloputhan mulla menee isän luona tai siis joko lauantai tai sunnuntai ja siihen liittyen hänelle viikon ruokaostokset, Monika käy suunnilleen joka toinen viikonloppu ja Iinakin asuu nyt lähellä - eli eipä ole viikonloppuisinkaan tekemisen puutetta. Lisäksi on tietysti muita menoja - satunnaisia liittyen esim. yhdistystoimintaan.
- olin eilen illalla jotenkin kiukkuisella päällä, yö ehkä vähän rauhoitti, sain kyllä nukuttua...
Vähän töissä harmeja - ei vain mulle vaan myös työkavereille. Meillähän kuuluu tes'n mukaan Kiky, mutta koemme sen epätasa-arvoisena. Olemme yrittäneet saada ääntämme kuuluviin ettei siitä ole meille eikä talolle hyötyä, mutta... Pisteenä i:n päälle oli Intrassa tieto että saamme TES:n mukaisen "perälautakorotuksen" mutta samassa uutisessa oli että johto oli päättänyt ylemmille toimihenkilöille saman tasoisen korotuksen (joka tosin heille on rahallisesti arvokkaampi kuin meille koska heillä lähtökohtaisesti on paremmat palkat)
Meillä Kiky on toteutettu ottamalla liukumista kaksi tuntia kuun alussa - ei toisaalta tunnu paljolta (niin ajateltiin vuosi sitten) mutta sen lisäksi jos joutuu hoitamaan asioitaan työpäivän aikana , tulee monesti paljon lisää korvattavaa aikaa - ja kun meiän työaika on 8-16, ei siinä hoidella asioita paljonkaan työajan ulkopuolella (no onneksi on netti, itse käytän sitä - mutta sitten on vielä nää pienten lasten vanhemmat joille tulee varmasti kaikenmoista menoa). Olen koko ajan kyllä sanonut että kyllä mä mielelläni ne jutut korvaan joiden takia joutuu ottamaan työajasta, mutta tää kaksi tuntia ns ylimääräistä on aika stressaavaa ja työmotivaatiota alentavaa. Kun siitä ei tosiaankaan ole hyötyä kenellekään - me saadaan meiän hommat kyllä hoidettua päivän aikana
Eilen vielä kuultiin että johto on päättänyt asiasta jo joulukuussa - että Kiky jatkuu (ilmeisesti jos se tes:ssä on) mutta miksei siitä meillä avoimesti kerrottu. Nyt meiän pitäisi tehdä suunnitelma lyhyessä ajassa miten me se halutaan hoitaa. No otettiin sitten yhteys luottamusmieheen joka sanoi ettei meiän tartte mitään suunnitella ennen neuvottelupöytää - että ei se ole teiän ongelma jos HR:llä on kiire - heillä olis ollut aikaa se tehdä aiemminkin. Noin kuukausi sitten HR:n edustaja kävi, kyllä jotain suunnitelmasta oli puhetta mutta ensin hänen piti kysyä mahdollisuutta ylemmältään että jos sen saisi kokonaan pois. Eli me odotimme häneltä tietoa miten käy...
Ei mua kyl tosin kiehdo ajatus lauantaina toteutettavista koulutuksistakaan - mulla kuitenkin yksi päivä menee isällä (vapaaehtoisesti) mutta tartten mä omaakin aikaa... mutta katotaan miten käy. Kyllä me se tiedetään että se tulee mutta meiän mielestä se ei ole tasa-arvoista että yksi ryhmä tekee Kikyä ja toisten ei tartte. Mutta - tää oli nyt ajatuksen purkua että saa itsensä koottua työpäivään... Mutta kyllä me ollaan tyytymättömiä oltu liitonkin toimintaan ettei tuota kikyä oikeastaan otettu työehtoneuvotteluissa ollenkaan asiaksi - ainakaan ei kerrottu vaikkei he muutenkaan neuvottelujen kulusta pahemmin viestineet... me ollaan kuitenkin heille vain pieni ryhmä... meiän tekemisellä ei ole paljon painoarvoa laajemmin
Olen jonkun verran seuraillut netistä muiden firmojen tapoja kikyn toteuttamiseen - aika kirjavaa... sanoisin
Meillä olis työpaikan yhteinen päivä pääsiäisen jälkeen - päätimme ettemme osallistu. Se on kyllä vapaaehtoinen - tosin mä olen kyllä lomalla silloin.
Mutta mukavaa päivää, minä lähden töihin
Tämä on ollut aika harvinainen viikko - olen nyt parina aamuna herännyt aikaisemmin (joka ei tosiaankaan tarkoita sitä että olisin aikaisemmin töihin mennyt) - on pitänyt yrittää tehdä yhtä tapahtumailmoitusta jota en ole saanut itsestäni puserrettua eli kokeilinpa että auttaisiko ns rutiininmuutos - eli yritin (lue:yritin) ensinnäkin mennä ajoissa nukkumaan, laitoin kellon soimaan aikaisemmin - jonka sitten aamuyöstä siirsin vähän myöhäisemmäksi - tosin heräsin kuitenkin aiemmin kuin normaalisti. No olen mä sen ilmoituksen kuitenkin saanut tehtyä
Olen kyllä aina tykännyt kiireettömistä aamuista eli yleensäkin mulla on ainakin tunti aikaa ennen lähtöä - en pysty suoraan sängystä lähtemään liikkeelle enkä ilman jonkinlaista aamupalaa - töissä kyllä heti kahvimuki nokan alle...
Olen aina ollut kahvi-ihmisiä. Ihan lapsesta alkaen, tosin lapsuudenkodissani juotiin aamulla ja illalla teetä. Nykyään kahvinjuontini ajoittuu pääasiassa klo 7-13 välille eli aamulla ja sitten ruokatauon jälkeiseen mukilliseen (siinä välissä saatan juoda useammankin mukin), aiemmin keitin heti kahvit kun pääsin kotiin, nykyään aika harvoin. Siihen oikeastaan on syypää miespuolinen ystävä, jonka kanssa vietän arkisin aika paljon aikaa - ollaan vaan alettu juomaan teetä.
Tällä viikolla on tullut illalla katsottua aika paljon netflixiä ja areenaa. Aloitin alusta joskus telkkarista seuraamani sarjan: Bones - uusimmat kaudet taitaa olla katsomatta - mutta sarja kestää kyllä uudenkin katsomisen kokonaan. Toisena päivänä Karppia (suomalainen sarja), eilen sohvaperunoita ja Casualtya.
Käytiin kyllä keskiviikkona kirjastossa kuuntelemassa Keski-Skandinavia vaellusreiteistä Harri Ahosen kertomana ja eilen geopolitiikkaa, lähinnä Venäjästä - Harri Himasen kertomana. En tosin ole mitenkään innostunut politiikasta mutta tyttäreni on. Oli ihan mielenkiintoinen ilta, paljon oli ihmisiä - lähinnä vanhempaa ikäluokkaa. Eli ei viikko pelkkää sohvannurkassa kököttämistä ollut...
Tänään töiden jälkeen suuntaan Lahteen. Nuoremman tytön kanssa mennään katsomaan Seminaarimäen mieslaulajia. Sitten tytön luokse - luultavasti jään yöksi heille - ei välttämättä viitti keskellä yötä ajella kotiin. Voi mennä aika myöhäiseksi
Lauantai menee sitten normisti kauppareissun merkeissä (isälle ruokaa ja itsellekin), illalla vanhempi tyttö tulossa saunomaan. Sunnuntaina kotopuoleen isää moikkaamaan....
Mutta nyt on aika taas lähteä tienaamaan leipäänsä. Mukavaa viikonloppua
- ainakin tällä erää. Pomo kysyi eilen että joko olet kunnossa - sanoin et no joo kyllähän tässä iässä aina jotain on... no joo lähinnä tietty kysyi että onko flunssasta toivuttu. Toki vielä yskänpuuskia tulee kun lähtee tuonne ulkoilmaan mutta...
Arki viikolla meni aika lailla oleillen, ehkä sekin vielä toipumista. Maanantain kokoustamista lukuunottamatta. Tiistaina ja keskiviikkona ilta meni sohvalla sarjoja katsellen ystävän seurassa - yhdessä sit yskittiin keuhkojamme pihalle ja juotiin teetä.
Aika hajamielinen olen - eilen huomasin vasta ruokatunnilla että tunika väärinpäin - so what, eipä sitä kukaan muukaan ollut huomannut - luultavasti siksi että oli neuletakki siinä päällä. Kävin sit kuitenkin vessassa vaihtamassa oikein päin
Torstaina oli naistenpäivä - eihän se muista päivistä eroa paitsi että ekaa kertaa työpaikalla oli se huomioitu.
Iltasella kävin vielä kirjaston elokuvan katsomassa. Israelilainen " Jäähyväiset", käsittelee armomurhaa - mutta ei ole kuitenkaa mikään hirmu vakava elokuva vaan elokuva välittämisestä ja irtipäästämisestä. Kirjaston jälkeen vielä tytön luona kipaisin viemässä pestyt vaatteet
Viikonloppu menossa, ohjelmaa on ihan tarpeeksi mutta pakko on "ottaa omaa aikaakin", tänään se on tää aamupäivä. Kohta lähden isälle viikon ruuat ostamaan, iltapäivällä jossain vaiheessa nuorimman serkun kakskymppisille.
Nuorempi tyttö tulossa tänään - ensin viettää aikaa kaverien kaa, iltaa vietetään sitten kotosalla.Vanhempi tyttö tulee reissusta illalla- ja ilmoitti haluavansa tulla myös saunaan. Ei nyt tällä kertaa lähde sunnuntaina vaarille vaan tapaa pikkuserkkunsa ja lähtee sitten kotiin iltapäivällä.
Ostin uuden imurin, pitäis varmaan testata... Ostin pölypussillisen tällä kertaa - mulla ollut pölypussiton, mutta en ole siitä tykännyt. Unohdan aina putsata sen, eli mun kannalta pussillinen on parempi. Pienenä ongelmana on kyl muistaa ostaa pussit...
- ja viikonlopun aikana pitäisi saada yksi tapahtumailmoituskin tehtyä... sen se tekee kun menee yhdistystoimintaan mukaan. Aina riittää puuhaa siinäkin
Mutta - nyt vaan mukavaa viikonloppua kaikille. Täällä sataa lunta mutta pakkasta on vain hivenen. Ehkä se kevätkin vähitellen tulee...
Kipeänä siis. Viime maanantaina olin kyllä töissä mutta tuntui jo raskaalta keuhkoissa. Keskiyöhön mennessä olikin sitten kuumetta 38. Aamulla soitto pomolle - mehän voidaan olla kolme päivää kotona omalla ilmoituksella. No pari päivää oikeastaan vaan nukuin - ruoka ei maistunut mutta nesteitä kyllä. Tiistaina ystävä käväisi - keitteli teetä. jota en jaksanut juoda, melkein nukuinkin koko ajan. Oli vähän outoa kuumeilua - yleensähän päivät on kuumeettomia ja yöksi nousee, tää teki miten sattuu
Torstaina päätin sitten mennä lekuriin kun tiesin etten perjantaina kykene, illaksi sain ajan - kaveri kuskasi. Lekuri näki kyl heti mikä tilanne - en tiiä - ihan kuin olisi hieman huvittunut, katsoi kulmiensa alta et aivan kuin lapsen katse josta näkee miltä tuntuu... tai jotain sinne päin. Tutki poskiontelot - niissä ei mitään niinkuin ei aiemminkaan. Meinas että ottaa crp:n mutta kuunteli sitten keuhkot ja sanoi et keuhkoissa rahisee - joten se riitti. Kirjoitti antibioottikuurin ja kasan muita lääkkeitä. Vaikka tiesin etten viikonloppuna voi lähteä isääni auttamaan, mainitsin asiasta - ja lekuri kattoi alta kulmien: "et sinä voi..." sanoi vielä että saatat joutua hakemaan vielä maanantain
No olen menossa töihin huomenna. En mä täysin terve ole muttei kuumetta
Lähes viikko itsekseni - huolehtimatta kenestäkään muusta - tai ainahan sitä vähän joutuu mutta en voinut lähteä kuskaamaan tai auttamaan. Isällä ollut loppuviikko ongelmia tai oikeastaan koko viikko suihkun vesiputken jäätymisen takia, tyttöä onneksi on kamu voinut kuskailla, exäkin soitteli lauantaiaamuna kello puoli kuusi - ei siitä sen enempää tai no sairaalassa oli (eikä sekään mitään uutta) - no eiköhän selviä entiseen tapaan, pystyi kuitenkin itse puhumaan
En viitti tänään edes kauppaan mennä, päivä on mennyt oleillessa ja viikon tiskitkin oli tiskaamatta, pyykkiä piti pestä. Pitää kohta varmaan roskiksella käydä ja samalla testata miten auto lähtee käymään - pakkaset tosin taitavat olla "menneen viikon lumia". Aamulla ehkä ohimennessä käyn Salesta ostamassa jotain töihin tai jos viittiin - tekaisen aamulla munakkaan. Jos illalla hallituksen kokouksen jälkeen lähtisi käväisemään Prismassa (tänään ei huvita lähteä "ihmisten ilmoille")
Kaipa mut piti taas hetkeksi "pysäyttää" kun ei muuten osaa... aina menossa
Lapsi aina jakelee mulle mukavaa musiikkia whats up'n kautta, tänään vuorossa 2CELLOS:
Olen näitä kahta kuunnellut ennenkin <3
työkaverin kanssa kerran sovittu et jos tulevat Suomeen, niin takuulla mennään...
Pitkästä aikaa sain vähän luettuakin... Mhairi McFarlanen Sinuun minä jäin - viihdyttävää Chick lit'a. Joskus vaan kaipaa jotain kevyttä... Meiän kirjastossa ei pääse lainaamaan eikä palauttamaan neljään päivään mutta onneksi mulla on aina reilusti luettavaa - vaikken tällä viikolla - tai siis viikolla päässytkään lisää lainaamaan (ehkä parempi niin)
Ps. päätin vaihtaa blogin vanhan nimen takaisin, kun en parempaakaan keksinyt :)
tytön kanssa kangaskasvonaamiota lauantaina saunan jälkeen. Ensivaikutelma oli kun sen todella märän naamion otti esille pakkauksestaan, et "onpa se limainen". Naamiota pidettiin suunnilleen parikymmentä minuuttia - ja vaikutuksen todella tunsi. Iho tuntui kosteutetulta (ja mielestäni vielä seuraavanakin päivänä... mutta ei me kehattu kuitekaan ottaa kuvia itsestämme ne naamalla ;)
