Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viihde. Näytä kaikki tekstit

lauantai 25. maaliskuuta 2023

Löytöjä - itselle tärkeitä

Löysin papereistani äitini äidin puolen suvun sukututkimustietoja  - tätini oli niitä äidille lähettänyt. Olen varmaan niitäkin aiemminkin katsonut mutta innostuin sitten etsimään tiedon myös internetin ihmeellisestä maailmasta. Tämä tätini lähettämä oli saatu sukututkimusseuran kautta, joten sieltä lähdin etsimään... 

Löytyihän sieltä sähköisenä opus: Uusi sukukirja II, josta löytyi kokonainen luku Annalan suvusta (Kuhmalahden Vehkapuntarin Annalan suku). No tavoilleni uskollisena tulostin koko nipun - mukavampi paperista lukea. Tätini lähettämässä oli yhteenveto - tästä löytyy sitten laajemmat tiedot - kunhan ehdin niihin paneutumaan.

sumuinen perjantaiaamu
Tänään lähdössä firman juhliin - ja kohta haettava Monika assalta. Tulee yöksi tänne. Heillä on serkustapaaminen tällä samalla kadulla. Huomenna hän taas säntää Lahteen kaveritapaamiseen - ja illalla kotiin. Tällä kertaa näin.

Kevät tuo aina kaikenmoisia menoja. Ensi viikolla pari kokousta sekä kirjallisuusterapeuttinen ryhmä. Iina tulee pyykille tiistaina. 

Tällä hetkellä näyttää siltä että seuraavana viikonloppuna saisi kerätä voimia pääsiäisviikkoon. Sitten mulla onkin lomaa pääsiäisen jälkeinen viikko. Pääsiäisen vietän miespuolisen kaverin kanssa Tallinnassa (niin mehän ei seurustella, vietetään vain aikaa yhdessä ajoittain) 

Tänä keväänä oli taasen työterveysasioissa lakisääteiset tapaamiset - ensin työterveyshoitaja - hän sitten laittoi lekurille, syynä pitkäaikaissokerin nousu, lonkan kipu yms

Kävin sitten työterveyslääkärillä. Olin mitannut verenpaineen viikon ajalta. Aamuverenpaine varsinkin vaatii seuraamista - lisättiin yhden lääkkeen pitoisuutta. 

Sokerirasitukseen sokerin takia (sekin näyttää korkeampia arvoja, en vielä olis kyl valmis lääkkeeseen, jospa saisin vielä kokeilla muuta), pyysin myös D-vitamiinimittauksen (oli ok). Lekuri tutki sitten lonkkaa ja selkää - sanoi että mulla on lievä s-skolioosi, joka suoristuu taivutettaessa. Kysyi et lenkkeilenkö ja jumppaanko säännöllisesti, no en - siihen sanoi et taivut kuitenkin aika hyvin...No laittoi sitten Lonkan ja lannerangan rtg-kuvauksiin.

Samana päivänä kun tehtiin sokerirasituskoe, niin myös kuvat. Lausunnot on tulleet sovellukseen. Mikäli mä niistä ymmärsin, niin oikean lonkan nivelrikko ei vielä paha mutta Lannerangan löydökset: L5 lyysi ja olisteesi. Presakraalivälin madaltuma ja juuriaukkojen kaventumat. Tekstissä mainittiin vielä muutakin mm. 8mm siirtymä. No maanantaina lekurin soittoaika - katotaan mitä tästä seuraa. Varmaan ainakin fyssarille (sinne mulla on jo kyl työterv.hoitajan lähetteet, samoin kuin ravintoterapeutin - en vaan ole vielä aikoja varannut)

Mut tänään - vietetään mukava ilta - ainakin uskon niin. Ihan mukava tavata firman porukkaa ympäri Suomen. Yleensä sitä vaan puhutaan puhelimessa tai viestitään sähköpostilla


keskiviikko 20. marraskuuta 2019

En aio mökkiytyä

Juttelin työterveyshoitajan kanssa samalla kun hain influenssarokotteen. Samalla juteltiin mun nykytilanteesta, vp-lääkityksestä, lonkkaleikkaukseen jonottamisesta...kun hän kysyi miten sun henkinen vointi. Sanoin että yritän olla ajattelematta (leikkausta) ja olen menossa melkolailla entiseen tapaan eli yhdistystoimintaa ja viihdettäkin. Toki lepopäiviäkin tarvitsee... Hän siihen sanoi ettei tarvitsekaan mökkiytyä. Olen minä mennytkin...

Toki myönnän että väsyn varmaan helpommin kuin ennen. Verenpaineeseen sain vielä lisälääkityksen kun ei ollut laskenut neljässä viikossa toivotulla tavalla (labra-arvot kyl ok) eli aamulääkkeen lisäksi, otan vielä tabletin illalla. Toivottavasti siitä on apua. Hampaidenhoito ok  - tulehdusriskit on kartoitettu. Viime viikolla oli viimeinen kerta - seuraavan kerran suunnilleen vuoden päästä tarkastukseen.

Kuukauden ensimmäinen viikonloppu meni yhdistyskoulutuksessa Pohjois-Karjalassa. Perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Kotona sunnuntai-iltana - onneksi ei tarvinnut itse ajaa. Alkuviikosta illat meni kyllä palautuessa, töissäkäynti riitti. Torstaina oli taas kokoustamista, syyskokous tulossa (itse olen sihteeri tosin meillä pj tekee kyl suurimman osan hommista... kun haluaa et asiat hoituu.. :) )

Toista viikkoa sitten perjantaina  oli meiän ja yhden toisen paikallisen yhdistyksen yhteistä koulutusta (jäsenhankinnasta)  ja sen jälkeen vapaata oleilua loppuilta... jutustelua, ruokaa, juomaa, saunomista niille jotka halusi. Menihän siellä puolille öin - autolla olin kyllä liikkeellä. Siitä olen tyytyväinen että tänä aamuna sai nukkua pidempään. Launtaina sitten viihdettä patofestareilla. Esiintymässä Honkatonk (heidät myös halusinkin nähdä, Kjellu on naapurikylän poikia), Roni Leppä sekä Mato Valtonen & Jore Marjaranta.

Viime viikko ollutkin hieman rauhallisempi. Nuorempi tyttö tuli viikonlopuksi. Hän innostui hieman järjestelemään kaappeja. Mulla itselläni on tälä hetkellä hieman hankalaa. Nyt on mm. lakanat helpommin saatavilla. Ensi viikonloppuna onkin sitten menoa tiedossa monta päivää peräkkäin - pidän pidennetyn viikonlopun, neljä päivää - oikeastaanhan se on lomanen :) Siitä myöhemmin

Oman pappani tekemän keinutuolin siirsin parvekkeelta sisälle. Suunnitelmana on virkata tuohon päällinen. En tarkkaan muista koska pappa sen on tehnyt. On ollut vanhempieni kodissa ainakin 70-luvun lopulta lähtien. Hyvää tukevaa tekoa... mikään kohta ei heilu irtonaisena.

Mutta nyt loppuu ruokatunti, laitan tämän maailmalle..



perjantai 25. lokakuuta 2019

Aika kuluu

Tämäkin kuukausi on kohta ohi. Menossa olen ollut - tosin sairaslomallakin.  Tuon edellisen kirjoituksen jälkeen maanantaina lähdin töistä kesken päivän . Oli niin niskat ja selkä jumissa. Illan kokouskin jåi väliin. Loppujen lopuksi olinkin sairaslomalla seuraavan viikon keskiviikkoon - Se on oikeestaan pitkä tarina :)

Huomasin nimittäin että mun verenpaineet oli järkkykorkealla tiistai-iltana (muistaakseni 191/133 tosin osasyynä saattoi olla se että kävin hammaslekurissa, ja poistettiin mm viisaudenhammas, mutta kuitenkin) - lisäksi mun vp-mittari ilmeisesti oli rikki, ainakin mansetti ei suostunut tyhjentymään joten pyysin siskon mittaria lainaksi kunnes saan uuden (tilasin netin kautta ja parissa päivässä oli perillä, lähes samanlainen kuin entinenkin mutta hieman "päivitetty") Verenpaine kyllä laski noista huippulukemista seuraavana päivänä mutta korkealla edelleen...

No sitten otinkin yhteyttä työterveyshoitajaamme joka järjesti lääkärille perjantaiksi ajan. Hoitaja ihmetteli että tiedoissa näkyi muutaman vuoden takaa että olisi aloitettava lääkekokeilu jota ei sitten ollut edes määrätty. Mulla on ollut taipumusta verenpaineeseen ja sukurasitustakin on. Jotenkin vaan päässyt seulan läpi. Oma syykin miksei ole asiaa vienyt eteenpäin. Nythän se on tavallaan pakkotilanne, kun leikkaukseen menossa...

Pitkästä aikaa ristipistoja - ruiskaunokki
Nyt olen syönyt lääkettä parisen viikkoa, olo on parempi. Niin sain siis sairaslomaa, osittain tuon nivelrikonkin takia (lääkäri aiemmin sanonut että antaa tarvittaessa) ja varmaan myös väsymyksen takia. Olin levon tarpeessa ja kun toi lääkityskin aloitettiin. Apteeksissa sanoikin että pari ekaa viikkoa paineet heittelee miten sattuu... Yllättävän vähän sivuvaikutuksia ollut. huipannut muutaman kerran kun paineet laskeneet vauhdilla

Olin just lääkäriin lähdössä kun työkaveri laittoi viestiä että miten voit... sanoin  et en ollutkaan tajunnut kuinka väsynyt olin. Hän siihen että kyllä me ollaan huomattu että olet. Yks työkaveri sanoikin silloin maanantaiaamuna et miksi sinä tulit töihin. Meillä on töissä ollut pitkään vajausta muutenkin - aina joku lomalla tai saikulla.

No sairasloma meni lepäillessä ja sopeutuessa vp-lääkitykseen. Kävin hakemassa myös kyynärsauvat - tällä hetkellä kuljen yhden kepin kanssa. Vähän viihdettäkin oli sillä viikolla. Kävin miespuolisen ystävän kanssa katsomassa Olen Suomalainen -elokuvan - ja ennen sitä syömässä. Vähän piristystä :)

Pariloitua tonnikalaa
Elokuva oli mielestäni parempi kuin olin etukäteen ajatellut. Tosin toi mieleen omakohtaisia kokemuksia, mutta silti... Muistin myös kun nuorena olin Motorestissa töissä (kesäisin auki 24h) kun herätin Kari Tapion autostaan (pyysi herättämään) aamulla lähtiessäni kotiin.

Viime viikonloppuna perjantai-iltana oltiin työporukan kanssa syömässä - enpä ollut ennen syönytkää tuoretta tonnikalaa. Ihan syötävää mutta kyllä mä säilyketonnikalaakin syö ihan mielihalulla.
Alkupalana söin Valencialaista sipulikeittoa ja jälkkäriksi liekitettyä räiskälettä mansikka-ananaskompotin kera... Siellähän se muutama tunti vierähti, sieltä sitten vielä pubiin. Itse olin autolla liikkeellä muttei se mun oloa haittaa, pärjään ilman rohkaisuakin - ja juttua riittää. Pari työkaveria vein kotiinsa illan päätteeksi

Hunajaista kananrintaa


Monika tuli lauantaina päivällä ja kaupan kautta kotiin.  Sai raahata ostokset kotiin, alkaa olla mulle aika vaikeaa. Oltiin illalla menossa tyttöjen tädin kansssa teatterin - ensin kahvilan kautta. Kouvolan teatterin Herrasmieshuijarit - mukavaa viihdettä. Illan päätteeksi vielä vähän syömään . Mukava ilta sekin mukavassa seurassa...

Eli tämmöistä - ja menoa on tiedossa lisää marraskuulle yllinkyllin - jossei sitten satu leikkauskutsu tulemaan. Hampaat hoidettu tulehdusriskien osalta mutta paikattavia vielä on. Ei halpaa lystiä mutta pakollista ennen leikkausta. Yksityiselle menin koska halusin saada homman nopeasti hoidettua. Julkisella puolella hoitoonpääsy aika hidasta.

Tämä työviikko pulkassa, taas yhden jaksoin. Ei siinä mitään, olo on pirtempi kuin aikoihin vaikka lonkkaa koskeekin mutta jotenkin saan sen pois mielestä. Samahan se istua työpöydän ääressä kuin kotona sohvalla. Kävelyhän se tekee eniten kipeää. Ilman keppiä en kyl pärjäis tällä hetkellä

keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

Kesän kuulumisia

Viime aikoina ei oikein kirjoittaminen ole sujunut. Jotenkaan ajatukset eivät päädy tekstiksi. Ehkä tämä on sellaista totuttelua. En oiken ehkä vielä ole  tajunnut mitä isän kuolema merkitsi minulle, siitä on nyt reilu kolme kuukautta.

Perunkirjoitus on pidetty, hautakivi on palautettu takaisin hiottuna ja uudelleen kaiverrettuna. Hiukan ollaan käyty läpi isän tavaroita (ja äidinkin vaikka siitä tuli nyt tässä kuussa jo kahdeksan vuotta). Kiirettä meillä sinänsä ei ole, silla tuo talo varmaan pysyy perikunnalla. Ei sitä saa myytyä, korjattavaakin riittää... Luin jostain että näitä tämmöisiä taloja on nykyään paljon

Mutta eiköhän sekin asia järjesty jossain vaiheessa - tavalla tai toisella.


Yhden viikon lomaa olen pitänyt, muutaman viikon päästä loput. Olen tänä kesänä kuitenkin ollut menossa enemmän kuin aiemmin - en tiiä yritänkö sillä täyttää jotain. Jopa kaksi kertaa käynyt kesäteatterissa (Korvenkylä ja Valkeala) ja lavatansseissakin kävin - vaikken tanssinutkaan. Paljon kerkeää kun vaan menee - siis viittii mennä. Veljen uutta hirvikoirapentuakin (karhukoira) käynyt katsomassa pari kertaa - ja serkun puolivuotiasta. Mukavaa kun sukuun tulee lisää lapsia...

Lavatansseissa on se että pitäis joko käydä jatkuvasti eli tulla tutuksi - tai sitten pitäisi olla omatanssittaja mukana :) Toisenkin kerran ehkä tulee lähdettyä - voitin nimittäin lipun lavatansseihin... alustavasti puhuttu kaverin kanssa että lähdettäis - suunnilleen 70km matkan päässä sijaitsee tämä lava.

Alkukesästä täti ja eno kävivät vierailulla. Aiemmin eivät olekaan mun luona käyneet. Minä kyllä heillä useamman kerran (lähinnä olin iskän seurana). Kesäkuussa käytiin myös tyttöjen kanssa Savonlinnassa. viikonloppua viettämssä. Tytöt olivat sitä mieltä että mummia (isänsä aitiä) pitää päästä kattomaan kun ei tiedä miten kauan enää voi - hän on kuitenkin jo 89v - vaarin kuolema pisti vähän miettimään...

Heinolassakin käväistiin Iinan kanssa Monikan luona yhtenä lauantaina.) Kotimatkalla yksi kätkökin kerettiin hakea - on vähän jäänyt vähemmälle (mun jalkaongelmien takia) Sinä iltana lähdin vielä illalla kaupungille viihteelle, tanssittajakaveri pyysi seuraksi kun hänellä alkoi loma (ja mulla oli viikon loma loppusuoralla - onneksi vielä on kolme viikkoa jäljellä, noin kahden ja puolen viikon päästä), aamuunhan siinä meni kun kotia pääsi. Edellisellä viikolla käytiin kamun kanssa liikenteessä, erittäin mukava ilta sekin

Juhannusaaton vietin yksikseni - ennen useimmiten kotopuolessa. Juhannuspäivänä lähdettiin vanhemman tytön kanssa katsomaan Pelleä (ja Tumppia) Jaalaan. Oli ihan mukava reissu sekin.

Asuntomessuille en ole vielä kerinnyt  - saa nähdä menenkö. Miniasuntonäyttelyä käytiin pikaisesti kattomassa sunnuntaina ennen tädin luo menoa. Tänä kesänä käväistiin myös pikaisesti Tykkimäellä verestämässä muistoja (tytöillä oli lapsena parina kesänä kultapassit), mutta lähinnä vain eläimiä käytiin katsomassa - sama aasikin oli siellä vielä.

Eli onhan tässä kesällä ehtinyt vaikka mitä. Pieni ajatus oli ensi viikonloppuna Kotkan meripäiville lähtemisestä mutten taida ennättää.

Kesää on vielä jäljellä ja tapahtumia... paljon jäi nytkin kertomatta.

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Joulun odotusta(ko)?

En oikein osaa ajatella edes joulua - jollain lailla se on menettänyt merkityksensä. Ehkä paras anti siinä on muutama vapaapäivä. Tänä jouluna Monika ei tule ollekaan - viettävät avomiehensä kanssa joulua kotona (ja suvun kera). Iina ei vielä tiedä enkä oikeastaan minäkään. On toki jo jonkinlaiset raamit olemassa: Aattona iskälle (vaikka sanoikin mulle että vietä nk haluat), joulupäivänä veljelle ja tapanina siskolle.

En ole kotona vielä joulua aloitellut - ainoastaan lumitähti loistaa parvekkeella (sen laitan yleensä joulukuun alussa). No kortit laitoin tänään - en paljon - lähinnä suvun vanhemmille - ja kun merkkejä riitti niin joillekin muillekin jotka tulivat mieleen... Kävin vasta tänään kortteja ostamassa - tiedän, että mulla on niitä jossain mutta en jaksanut etsiä, merkit ostin samalla kun hain yhden paketin maanantaina. Miespuolinen kaveri kysyi viime viikolla että onko sulla välipäivät vapaat, olis pyytänyt mukaan reissuun (tai niin ainakin sanoi) - no eihän mulla oo, toiset ehtii ensin. Meiän töissä ne on varattava ajoissa. Tosin tällä hetkellä en edes tiedä olisinko kuitenkaan halunnut lähteä hänen kanssaan minnekään.... mutta ei siitä sen enempää paitsi että välillä tuntuu että mulle saa sanoa ihan mitä vaan - ja mun pitäisi vain "niellä", en viitsi vaivautua samalle linjalle (paitsi hetken mielessäni).  Nyt taas katon kuinka kauan kestää että itse viestittelee, yleensä muutaman päivän päästä. On hieman ailahtelevainen, kieltämättä (tosin myös kiireinen, työssä ja vapaalla)

Töissä saatiin tällä viikolla uudet koneet käyttöön (tai tulihan ne jo viime viikolla) ja vanhat pois. Yllättävän hyvin vaihto tällä kertaa onnistui, yleensä kestää päiväkausia että saa kaikki asetukset kuntoon. Käytännössähän se ei vaikuta, samat ohjelmat käytössä - käyttis vaan vaihtui vihdoinkin kymppiin.

Hill Billy's country chicken
Itsenäisyyspäivää edeltävänä iltana, keskiviikkona siis - oli yhdistyksen hallituksen kokous - ja sen jälkeen lähdimmekin syömään
Amarilloon - nk aina vuoden viimeisen kokouksen yhteydessä.  Syötiin hyvin ja muut lähtivät kotiinsa. Yhden yhdistyskaverin kanssa päätimme sitten lähteä vähän jatkamaan iltaa.  Ensin pari pubia käytiin katsastamassa ja sitten meinattiin mennä karaokebaariin  - oltiin jo takkeja antamassa narikkaan kun kaverin mies tuli (heillä pikkujoulut) et he lähtee tanssimaan.  Saivat sitten minutkin houkuteltua (kauhean vaikea homma ;) ). Siellä soittava bilebändi (Jimmy Cola) yllättikin positiivisesti eli diskoillen meni pari kolme tuntia - ja se tuntuikin jaloissa. Ei tarttenut seuraavana päivänä lenkille lähteä, lue: ei pystynyt eli vietin sitten itsenäisyyspäivän omassa rauhassani (introvertisti) - ehkä tää riittää mulle loppuvuodeksi (tai sitten ei)

Lauantai menikin sitten kotopuolessa. Iinan kanssa mentiin iskälle ruokakaupan kautta. Siellä sitten vaihdettiin lakanoita, jouluverhoja, pestiin pyykkiä ym. Ei haluttu jäädä kylän puurojuhliin joten veli haki isän sinne (ja takas kotiin yöllä). Ajokeli kotiinpäin ajaessa oli aika huono, kerran melkein meinas puskea ojaan... Oli tarkoitus ehkä mennä kirkkoon kuorokonserttiin (pari serkkua kuorossa, toinen heistä kuoronjohtajana) mutta olin kotona silloin kun se alkoi... no siinä se ilta sitten meni kotosalla - ei huono juttu sekään. Sunnuntaina siskon luona Tupperkutsuilla - tulihan sitä taas tilattua. Pitää sen verran siskontyttöä avittaa et saa vähän taskurahoja...

Huomenna auto katsastushuoltoon - saapi nähdä tuleeko lisäkorjauksia (jotain kummallisia ääniä välillä kuuluu vaikka auto kyllä sinänsä kulkee ihan hyvin). Oikeastaan tekis mieli vaihtaa toiseen. Tolla citikalla ajellut nelisen vuotta ja mittari näyttää yli 270 000 km - on sillä ajettu. Sillä silmällä seuraillut jo pitkään nettiauton tarjontaa - mut nyt se pitäis saada katsastettua... en sit tiiä mitä teen jos ilmoittavat että korjaamista olis paljon, mutta - sen tietää huomenna. Tiedossa aikainen aamuherätys, vien auton korjaamolle ja kävelen siitä sitten töihin.

Mutta nyt meen saunaan - alunperin meinasin et tänään olis hiustenvärjäysilta mut jää nyt toiseen kertaan. Ei tartte aamulla ihan niin aikaisin herätä kun ei tartte suihkuun mennä. Eilen muuten kävin itselleni ruokaa ostamassa  huomiseksikin ettei tartte eväitäkään raahata.
Onnistuin myös Prismassa rikkomaan yhden pienen ruukkukukan - ja siinä mietin että missähän olis myyjä kun sieltä jo säntää yksi - oli kuullut kun meni rikki. Kävi hakemassa rikkalapion ja sanoi mennessään et sirpaleet tietää onnea (no sitä aina tartteekin...)

ps. Sain Elisa viihteen Aition kuukaudeksi veloituksetta. Olen sieltä nyt katsonut Paluu Eedeniin sarjan sekä nyt meneillään Vastatuuleen (Against the wind). Sen lisäksi siellä on paljon kotimaista tarjontaa - pitäisköhän luopua Netflix'sta.


torstai 22. marraskuuta 2018

Syntymäpäivän kynnyksellä

Taas on kohta vuosi kulunut - ja ikä lisääntyy numerolla. Usein vietämme työporukan pikkujouluja mun synttäreiden tienoilla, niin nytkin. Huomenna töiden jälkeen kiireesti kotiin ja vaatteiden vaihto. Vietetään iltaa paikallisen ravintolan saunatiloissa  - omat ruuat ja juomat :) Iltaa mahdollisesti jatketaan kaupungin iltaelämään...

Lauantain olen varannut itselleni ns. toipumispäiväksi. Sunnuntaina kahvittelen sukulaisia ja ystäviä - silleen pienimuotoisesti. En ole vielä edes tarjottavia kerinnyt -  saattaa mennä sunnuntaiaamuun  - se kauppareissu muttei sitä koskaan tiedä

Alkuviikosta on pari lomapäivää. Maanantaina menossa iskälle ja iltapäivällä osteopaatille. Jalka on vaivannut oikeastaan koko viikon - en tiedä mistä johtuu, ehkä säästä... mutta kyllä mä liikkeelle pääsen ja pikkujouluihin - tosin hieman on flunssainen olo

Tässä viikolla yhtenä päivänä pari kertaa jouduttiin työpaikalla pihalle - toinen oli evakuointiharjoitus (ei tiedetty) - ja toinen todellinen (tosin ei vakava) tilanne eli tuli palohälytys - ja porukka passitettiin pihalle. Täytyy sanoa et hieman koleaa oli pelkkä villatakki päällä ollessa

Tilasin tänään dnatestin  - itsellenihän olen sen jo tehnyt - ja nyt haluaisin isäni saada testattua. Kattoo nyt saanko suostumaan.  Maksaahan tuo mut mikä harrastus ei maksaisi? Saisihan siihen kulumaan satoja euroja mutta tämä on tämmöinen ns. serkkutesti - jos saan isän testattua niin voin omat osumani saada jaoteltua - äidin puoleiset osumia onkin jo, koska serkkuni siltä puolelta on testannut itsensä. Kiehtovaa mutta aika ei tahdo riittää tutkimiseen... kaikkea muutakin elämässä on.




perjantai 12. lokakuuta 2018

Syyskiireet - ja aika kuluu...

Pitääpä oikein miettiä mitä olenkaan tehnyt... eli kalenteri kaivettava jostain
tosin välillä yksinkertaisesti ei vaan ole jaksanut, myönnetään.

Isän syntymäpäivät olivat syyskuussa - ajelin kotopuoleen arki-iltana, siskonsa nappasin kyytiin (ja tämän miehen). Meillä olikin oikein mukava ilta, velikin käväisi sekä siskontyttö avomiehineen - isä sanoikin kun lähtiin et nää olikin ihan kunnon juhlat :)


Puolivälissä kuuta olikin Firstbeat- mittauslaite käytössä muutaman päivän -  kaksi elektrodia kiinnitettiin ylävartaloon - toinen oikean solisluun alle ja toinen vasemman kylkikaaren alle. Laite mittasi stressiä ja palautumista. Päiväkirjaan kirjattiin mitä milloinkin teki - sitä sitten näki analyysista miten silloin reagoi ja miten joku tekeminen vaikutti

Ihan mielenkiintoinen - mun tulokset ei olleet kovinkaan hyvät mutta onpahan mitä parantaa... palautumista mulla tapahtui vasta kolmantena yönä eli lauantain ja sunnuntain välissä.
kolmas päivä 

Olisi mukava jos se mittaus tehtäisiin uudestaan vaikkapa puolen vuoden päästä. Ollaan kyllä pomolta sitä pyydetty

Tällä viikolla meillä on sitten ollut tavallaan siihen liittyen työpaja ja yksilövalmennuksia - lähinnä mietitään mitä voisi tehdä - ja mitä itse haluisi. Pieniä asioita ja jossei suju niin sitten jotain muuta...
Minä yritän nyt miettiä ruokajuttuja esim sitä että söisin kunnon päivällisen eikä vain voileipää ja kahvia tavoitteena hyvä olo ja terveyteenkin kenties vaikutusta... mutta katotaan.

Tupperkutsuillakin käyty. Pitää sitä sen verran tukea siskontytön toimintaa

Kaverin kanssa kävin tansseissa - mukana hänen miesystävänsä ja tämän serkku. Artisteina Anne Mattila ja Benjamin Ehroth. Tuli sitä jonkin verran jalkaa nostettua vaikken mie mikään tanssija olekaan

Tässä pari kolme viikkoa yritin aloitella taas nettideittailua  - profiilin tein Happy Pancakeen - siellä olin ollut pari vuotta sitten, samoja naamoja siellä edelleen. Palvelu oli hieman muuttunut - ehkäpä vähän huonompaan suuntaan... Parin sellaisen kanssa juttelin jotka oli jo silloin  - ei siitä sen enempää. Sitten piti tavata yksi mies, joka suorastaan painosti että pitää tavata (huom. mulla oli kuva, hänellä ei) Lupauduin mutta eipä tuo saanut aikaiseksi - ja sitten välillä katoili palvelusta ja taas takas (En mä sellaista viitti katella). Sitten on näitä kuppikokojen ym kyselijöitä
 - päätin sitten että saa mun osalta olla siinä - laitoin näille parille että teillä on yhteystiedot, jos tarttee tai haluaa niin voi laitella niihin viestejä... Se siitä kokeilusta taas - tosin olen huomannut ettei mulla oikein aikaakaan ole eli miehiä en tällä hetkellä ajattele - vaikka olishan se joskus mukavaa... mut kun ei ole sellaista jonka mie haluaisin vaikken mä mitään superihmistä haikailekaan ;) mutta ei tuolla nyt ainakaan tullut vastaan. Ehkä se jostain... putkahtaa

Huomaan järjestäväni itselleni koko ajan menoa, kai se on jotain "tyhjyyden poistoa", viime aikoina kotona ollut aika hiljaista. Yksiseen kun asuu, ei sitä koko ajan viitti vaan kotosalla touhuta

Lammellakin olen silloin tällöin kerennyt käymään vaikka tuo liikunta onkin vähän vähentynyt, jotenkin tuo jalan kipu kuitenkin vaikuttaa jonkin verran.

Tanssijamiehen kanssa ei olla nyt nähty, silloin tällöin viestejä laitettu. Väittää olevansa mulle velkaa mökkisaunareissun ja talvirenkaiden vaihdon.

Kouvolan teatterin "My fair lady" käytiin katsomassa Monikan ja tyttöjen tädin kanssa tossa syyskuun lopussa - ja todella tykättiin. Vois oikeastaan mennä uudestaankin

Teatterin jälkeen tyttöjen täti tarjosi meille vielä iltapalan. Tulipa maistettua Nyhtökauragratiinia. Ei hassumpaa...

Iinalle ostin synttärilahjaksi lipun Teatterin Improiltaan, käytiin siellä viime viikolla nauttimassa vähän toisenlaisesta näyttelemisestä.
Oltiin eilen myös Iinan ja ystävän kanssa - paikallisen pubin Improillassa - kansalaisopiston improlaisia jotka perustaneet oman ryhmän. Eli kulttuuria on riittänyt tälle syksylle,kirjaston kirjailijailtaankin ehdin tällä viikolla

Viime viikonloppu sujui mökkimaisemissa. Yhdistystoimintaa - epävirallinen kehittämisseminaari perjantai-illasta sunnuntaihin. Kuusi kymmenestä paikalla. Oikeastaan rentoutumista.

Mulla onkin nyt kaksi perättäistä viikonloppua etten käy kotopuolessa. Viime viikolla sisko kävi siskontytön kanssa ruokaostokset ym tekemässä. Tänään sinne meni molemmat siskontytöt ja Iinakin lähti mukaan (sisko on kipeänä) - minä olen huomenna lähdössä yhdistyksen risteilylle - just ehkä huomenna aamulla olisin voinut käydä mutta... käy se näinkin.

En minä ole korvaamaton (ainakaan enää kun en isää enää auta peseytymisessä).

Meillä on töissä ollut aika lailla ns työhyvinvointi tapetilla  - on nää mittaukset ja siihen liittyen työpajaa ja yksilövalmennusta. HR on käynyt myös pitämässä itsensäjohtamisesta koulutusta. Ihan mukavia, ei mitään hampaat irvessä -juttuja.

Tässähän tätä - kuulumisia - mukavaa viikonloppua

perjantai 7. syyskuuta 2018

Ainutlaatuinen

Jonkun lööpin näin tässä lähiaikoina. Taisi olla Kaija Koo, joka halusi löytää jonkun jolle hän on ainutlaatuinen. Eiköhän me kaikki, osa löytää ja toinen haikailee ikänsä. Itse olen paljolti samaa mieltä - olisihan se mukavaa että olisi ihminen joka pitäisi ainutlaatuisena - ja haluaisi olla sun kaa - voisit olla oma itsesi ynnä muuta kliseistä.
___________________________

Syksy alkaa olla jo pitkällä vaikkei sitä luonnosta huomaakaan, ei ole sateista eikä oikeastaan kylmääkään. Loman jälkeen olen jo kaksi viikkoa ollut töissä eli loma alkaa olla muisto vain.,,

Kirjaston elokuvaillatkin ovat alkaneet. Kävin viime viikolla katsomassa "Aamiainen Tiffanylla", sanovat sen olevan leffa joka pitää nähdä edes kerran elämässä. En tiiä mikä oli mutta ei mua tällä kertaa oikein säväyttänyt, onkohan aika ajanut tämän elokuvan yli? Tosin tulin kirjastolle väsyneenä suoraan  töistä - yleensä kerkeän käydä kotona latautumassa.  Musiikki oli minusta parasta "Moon river".  Elokuvan jälkeen vielä käväisin kaverin kanssa kahvilla

Viime perjantaina vietettiin työporukan kanssa keilailtaa  - osanotto ei ollut runsas mutta mukavaa silti oli. Keilailun jälkeen sitten vielä pizzalle

Lauantaina käytiin Iinan kanssa vaarilla ja illalla viihteelle. Käytiin Kauko Röyhkää kattomassa ja sen jälkeen paikalliseen karaokebaariin, siellä suurin osa illasta. Taannoinen tanssittaja  ilmestyi sinne myös. Loppuillasta Iina lähti nuorten paikkaan ja me vielä paikalliseen tanssiravintolaan ja vielä yhteen pubiin. Hää tuli sit mun soffalle yöksi. Herääminen venähtikin sitten  pitkälle. Päivällä käytiin vielä kävelyllä ja syömässä - ja hänet kuskasin kotiinsa ja jäin vielä iltakahville - ei mikään suunniteltu juttu... kaveri - huomenna ajateltiin lähteä elokuviin. Liput jo varasin.

Se täytyy kyllä myöntää että maanantaiaamuna väsytti...

Isä on nyt sitten saanut toiseenkin jalkaan proteesin. Vielä ei oikein pystynyt sillä kävelemään kun sattui polveen. Viikolla hänellä oli varattu aika keskussairaalalle jossa sitä korjattiin. Pääsi sinne kyllä mutta kolme tuntia myöhässä.  Syynä Kelataksi. Nimittäin taksi tilattu edellisenä päivänä. Sitten jossain vaiheessa tieto ettei tule, no sitten tuli taksi (ilmeisesti oli joku muu), taksikuski oli noussut autosta, oli mennyt takaisin autoon - ja lähti. Isä oli yrittänyt väläytellä ulkovaloja, huutaakin eli kuski ei tullut sisältä hakemaan (isä ei pääsyt yksin ulos eikä kotihoito silloin ollut paikalla). Olivat soitelleet useampaan kertaan taksikeskukseen ja sairaalaan  - aika saatiin siirrettyä... ja ilmeisesti fyssarikin oli jäänyt odottamaan. Iskä soitti sitten veljensä kuskaamaan. Sanoi ettei enää ikinä ota Kelataksia (ilmeisesti edellisellä kerrallakin oli tunnin myöhässä), pyytää veljeään kuskaamaan.
- Että tämmöistä, ei oikein vakuuta tää taksiuudistus :(

Meillä ovat muutaman viikon tehneet neukkarin remonttia. Tänään saivat valmiiksi. En tiedä sekin osaltaan varmaan kävi kurkkuun, tällä viikolla ollut kipeä  (ja allergialääke auttoi jonkin verran. Mutta tässähän tätä juttua taas  - kaikkea ei muistakaan

Tänään liuin varttitunnin - kotona suoraan nukkumaan sohvalle vähäksi aikaa - iltasella käväisin vielä lammella - ja loppuilta kuluu Vain Elämää -ohjelman parissa

torstai 12. heinäkuuta 2018

Tämän kesän agenda

Porukkaa lomalla ja sitten sairasteluja... yksi työkaveri siirtyi kokonaan muihin hommiin, toinen lähti vuorotteluvapaalle. Hänelle kyllä saatiin sijainen mutta aikansa kestää että pysyy meidän tahdissa. Eli tänään työkaveri kipeänä kotona ja just ilmoitti että on huomisenkin... Meitä siis kaksi vakkaria ja yksi uusi sijainen. Kaksi on lomalla eli meitä ei ole enää muutenkaan kuin kuusi töissä - poislähteneen tilalle ei ainakaan toistaiseksi oteta ketään

Eihän tässä mitään jos hommat pystyis tekemään pitkin päivää, mutta varsinkin iltapäivälle kasaantuu rutiinihommia (tilausten tarkistusta, siirtotilauksia, vapautuksia) - ja huomenna perjantaina on sitten vielä kahden päivän tilaukset eli vois sanoa että tuplamäärä hommia. Onneksi alkaa sitten viikonloppu...

Monika tuli pariksi päiväksi tänne, kavereita näkee, vielä ei tiennyt lähteekö mukaan vaaria lauantaina kattomaan. Iinan vein Onnibus'lle, lähti talkoohommiin Joensuuhun Ilosaarirock'iin. Ite ehkä lauantaina käyn jossain, taannoinen tanssittaja vähän kyseli et mitä ohjelmassa viikonloppuna. Viestittelyä hänenkin kanssaan päivittäin.

Gizmo lomailee ens viikon  joten arki-illoille voinee ensi viikolla keksiä jotain muuta (kotiakin pitäisi huoltaa, siivota kenties ja järjestellä paikkoja)... ei mitään tarkkoja suunnitelmia kuitenkaan. Sunnuntaina onkin tiedossa kesäteatteria, viihdettä sekin...

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Isä kotonaan

Maanantaina pääsi sitten kotiin, sisko ja kotihoidon työntekijöitä oli vastaanottamassa.

Isä onnistuu pääsemään itse pyörätuolista sänkyyn ja takas, vessanpöntöllekin siirtyminen onnistuu kun veli siirsi seinätukea alemmas (tosin pyyhkiminen ei onnistu sormiamputoidulla kädellä, josta ei vielä ompeleitakaan poistettu saati sitten vasemmalla kun on oikeakätiinen). Telkkari siirrettiin olohuoneeseen, sohvalle ei pääse kun on matala joten istuu pyörätuolissa käytännössä päivän. Kotihoito käy kolme kertaa päivässä

Eilen soittelin tunnelmia.
Mehän oltais sisarusten kanssa haluttu hänelle turvaranneke - olisi saanutkin - mutta ei suostu sitä ottamaan (vajaa kolmekymppiä kuussa). Sanonut että soittaa pojalle tai veljelle (asuvat kumpikin lähellä) jos tarttee. Veljensä on jo ainakin yhden kerran käynyt nostamassa proteesin lattialta - no joo - noinyt on sellaisia juttuja joita voinee soitella heille. Isällähän on tällä hetkellä proteesi vain toisessa jalassa, tarkoitus olisi saada toiseenkin.

Yritin sanoa että jos sulle sattuu jotain vakavampaa  - ja puhelin ei olekaan siinä lähettyvillä, sanoi ettei satu! Eikä hän ymmärrä miksei saa olla rauhassa omassa kodissaan, aina jotain "akkoja", ei halua jumpatakaan (kun fyssari tuli käymään). Sopeutumista vaatinee kaikilta...Mie kuitenkin pyrin siellä jatkossakin käymään viikonloppuisin seuraavan viikon ruuat viemässä (vaikken enää peseytymisessä autakaan kuten aiemmin).

Kävin viime lauantaina viemässä ruokaa tälle viikolle, lakanat vaihdoin ja pyykkiä pesin. Iskääkin vielä kävin sairaalassa katsomassa. Takin vein, sisko oli vienyt aiemmin viikolla muita vaatteita kotiinlähtöä varten.

Lauantai-iltana vietettiin pienimuotoisesti siskon synttäreitä (oli matkoilla varsinaisena syntymäpäivänään, pyöreitä täytti). Olin joskus yhden jälkeen kotona. Tosin illan aikana kyl tuli kutsu kaupungillekin mutta jätin väliin... omaan sänkyyn nukkumaan. Sunnuntai meni sitten oleillen



torstai 22. helmikuuta 2018

Desibelidemokratia

Törmäsin uuteen sanaan...  lyhyesti ja kärjistettynä sanottuna: He saavat jotka vaativat kovemmin. FB:ssa mainostettiin lauantaina tulevaa Flinkkilän & Tastulan ohjelmaa  jossa keskustellaan vanhustenhoidon nykytilasta.  Täytynee katsoa joko silloin tai myöhemmin, kiinnostava ja ajankohtainen aihe., itseäkin koskettava (onhan mulla iäkäs isä jonka luona kotihoitajat käyvät päivittäin - paitsi sinä päivänä kun minä käyn)

Tänään käytiin kirjastossa  - oli elokuvailta. Tällä kertaa japanilaista. Tätäkään tuskin olisi muuten tullut katsottu. Illan jälkeen vielä teetä mun luona



Lukeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle, enemmän on tullut katottua netflixiä tai areenaa. Itse seuraan mielelläni kuningatar Elisabeth'sta kertovaa The  Crown -sarjaa -  vähän siihen jäänyt koukkuun.
Niin lukemisesta - viimeksi sain luettua Maarit Päivisen On nälkä, on jano -kirjan. Luin sen  oikeastaan "väkisin" loppuun, olin siitä lukenut hyviä arvosteluja, oli ollut Runeberg-palkintoehdokkaan. Itse en kyllä oikein pitänyt.. täytyy myöntää. Ei vaan ole mun juttu, tuollaiset alistamisen kuvaukset, oli kyse sitten miehen tai naisen alistamisesta. Ei oo pakko tykätä... mutta joskus vaan on mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Olen kyllä sanonut että turhaa lukea kirjaa josta ei pidä, maailma on täynnä lukemattomia kirjoja. Mutta joskus näin...
Mukavuusalueesta puheenollen, nukkumaan lähdettävä että jaksaa aamulla töihin. Onneksi on perjantai,
Vielä päivän päätteeksi yksi parhaimmista kappaleista <3


ps. blogin nimenmuutostakin mietin - aivan kuin olisin tuon Hajatelmia nähnyt jollain muullakin. Kun nyt vaan keksisin... jotain mua, mun elämää kuvaavaa tosin hajatelmiahan nämä  paljolti, arkea ja mitä päässä nyt sattuu liikkumaan (paljon enemmän liikkuu kuin päälle näkyy...)

Jahas, ilta venähtikin pidemmälle kuin ajattelin, pesin vielä koneellisen pyykkiäkin

maanantai 7. elokuuta 2017

Kesä alkaa olla ohi

tosin tänä vuonna sitä ei oikeastaan tuntunut olevan - lomani pidin juhannusviikosta eteenpäin neljä viikkoa.  Tulihan siinä lomailtua, kyläilyä ja Tallinnan reissua... Yllättävän nopeasti on aika kulunut - vastahan aloitettiin tätä vuotta ja nyt ollaan jo elokuussa

Tänä vuonna jotenkin tuntuu ettei kesä ole tullutkaan, viileää ja sateista mutta -  viikonloppuna kotopuoleen ajellessa huomasin että tienreunat olivat täynnä värikkäitä niittykukkia,,, jotain iloa myöhäisestä kesästä... Yleensä näin elokuussa ei paljon enää kukkia näy paitsi kotona kukkii Malva kukkapenkissä. Mukavia kukkia jopa maljakossa - yllättävän kestäviä...

Tänään meni ilta ammattiyhdistystouhuissa, ensin kokous ja illalla vielä laittelin torstain kesäteatterin sähköpostimuistutuksia, että ihmiset muistaisivat tulla... tavallaan mua ihmetyttää että aikuisia ihmisiä pitää "paapoa" ja muistutella - aina osa unohtaa maksaa ja jokunen unohtaa tulla paikalle...

Pitäisi myös miettiä seuraava tapahtumaa - siinä ei paljon miettimisaikaa ihmisille jää... eli nopeat syövät hitaat nk sananlasku menee...

Töissä on ollut aika hiljaista, mutta pikkuhiljaa vilkastuu  ja porukat tulee lomiltaan - jokunen vasta aloittelee... Itsellä alkaa kesälomasta jo olla aikaa - ensi viikolla on lomapäivä perjantaina - silloin illalla Lahteen Rajattoman konserttia tytön kanssa katsomaan...

Viikolla tapailen miespuolista ystävääni pari kolme kertaa viikossa - ohjelmana on kahvittelua ja katellaan elokuvia ja sarjoja, viime viikolla käytiin kirjastolla kattomassa Kaurismäen mykkäelokuvaa Juha pianomusiikin säestyksellä
Syksyllä jatkuu taas kirjaston elokuvat  - sinne siis... mutta on meillä ollut ihan rattoisaa nyt kesälläkin mun kotona - jutustellen, kahvitellen, katsellen elokuvia ja joitakin sarjoja - seuraa arkeen :) Viikonloput hän viettää kotonaan - on siis viikot näillä main töissä, arkisuhde - tai en mä tiedä miten sitä kuvailisin...
-  ja  viikonloppuisin mäkin touhuan omiani eli siis joko lauantaina tai sunnuntaina kotokotona isän luona ...
Jossain välissä näen myös muita ystäviäni - tai sitten jutellaan /viestitellään puhelimessa

Mutta nyt on aika mennä nukkumaan  - jaksaa aamulla herätä

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kirjastossa - taas

Tällä kertaa kirjastossa Sirpa Kähkönen kirjailijavieraana. Tänään uutisoitiin hänen saamastaan Pro Finlandia mitalista. Kertoi tulleen yllätyksenä...

Se, miksi oli Kouvolassa - oli hänen uusin kirjansa Graniittimies, joka kertoo nuorista, jotka lähtivät uuden ja paremman elämän toivossa Neuvostoliittoon. Illan aikana toki puhuttiin paljon muutakin kuten Kuopio-sarjasta. Kotiin tultuani huomasin että mulla olikin lainassa kyseisen Kuopio-sarjan tällä hetkellä viimeisin eli kuudes kirja "Hietalehto", jota en ole vielä kerennyt aloittaakaan. Mukaan tarttui tänään toinenkin hänen teoksensa. "Vihan ja rakkauden liekit", joka kertoo 1930-luvun Suomesta ja kommunistien kohtaloista. Saas nähdä milloin kerkeän niihin tarttua. Nämä kaikki kirjat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka ei vielä ole valmis... lisää on kuulemma tulossa...

Sivumennen sanoen - sain lainattua myös lukemista odottavan Ehtoolehdon kakkososan. Nyt on kirjastonkirjojen hyllyssäni paljon luettavaa. Tuli lainattua myös Kaari Utrion "Yksisarvinen"

Itseänikin on pitkään kiinnostanut historia naisen (ja lapsen) näkökulmasta, puhutaan mikrohistoriasta. En ole välittänyt lukea varsinaisia sotakirjoja, paitsi tietenkin "Tuntemattoman sotilaan" - mutta kirjat joissa puhutaan ihmisistä ja heidän kohtaloistaan, ajatuksistaan, tunteistaan - niissä on sitä jotakin joka puhuttaa... Ei niihin välttämättä pysty samaistumaan paitsi niin että tajuaa että hekin - olivat he millä puolen tahansa - ovat ihmisiä, jotka vihaavat, kaipaavat, rakastavat... tekevät virheitä ja unelmoivat

Mutta nyt maha ilmoittaa ruuan tarpeestaan eli puuron vuoro. Sitten ehkä jatkamaan Siipirikon parissa. Hmm - tänään on keskiviikko: Ängelby -ilta - vai antaisiko mennä nauhalle...


maanantai 17. elokuuta 2015

Syksy lähenee


Vaikka nyt näyttää vasta kesäkelit tulevan tosin öisin alkaa olla jo aika viileää. Neljäs työviikko loman jälkeen aluillaan. Tällä erää aika kiirettä kun meiän yksikössä porukkaa lomalla vielä (ja pari pikkulomaa joillakin)- muut sitten yrittää saada hommat rullaamaan. Kyllähän ne perusjutut saadaan hoidettua mutta minkä voi jättää tänään tekemättä niin se jää... sitten on vaarana että ko asia unohtuu ja tulee tehtyä liian myöhään - kuten yhelle kampanjalle tänään kävi. Kun ei yksinkertaisesti aika riitä kaikkeen - priorisointia on tehtävä...

Jaahas mitäs sitä tulikaan loppulomalla tehtyä - Tallinnassa käytiin lomaviikolla numero kaksi. Muutama kätkökin tuli siellä etsittyä. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossakin tuli käytyä.





Tietenkin myös Heinolassa (ja lintutarhassa) 

Viimeisellä viikolla Tykkimäellä työporukan kanssa katsomassa Siltsua.

Isän luona kävin kesällä auttamassa peseytymisessä kaksi kertaa viikossa. Jossain vaiheessa sovittiin, että kotisairaanhoito (vai kotihoito) tekee sen viikolla. Hyvin on toiminut tämä järjestely. Tosin on hän vähän sitä mieltä et on jonkinlainen hoidokki. Sanoin että asennoidu niin että sinä olet Asiakas.

Eilen vietin päivän kotopuolessa. Isä on selvästi paremmassa kunnossa, pystyy hieman kävelemään ilman tukeakin proteesilla (mutta on käytössä edelleen kepit, rollaattori sekä pyörätuoli - tarpeen mukaan). Ruokaakin hän tekee silloin tällöin vaikka enimmäkseen syö mikroruokia (höystettynä tuoreella salaatilla, kurkulla ja tomaatilla). Enpä muistakaan koska viimeksi olisin syönyt isän laittamaa ruokaa - tarjosi kaalipataa minullekin eilen. Autolla ajaa sen verran että käy kotikylän kaupassa ja enoaan ja tätiään moikkaamassa. Pidemmille matkoille pyytää jonkun kuskiksi kuten viikolla kävi hakemassa kuulolaitteen - veljensä oli kuskina. 

Muitakin muutoksia tullut näin syksyn lähestyessä. Sekä Monika että Iina ovat muuttaneet poikakavereidensa kanssa yhteen eli nyt ovat sitten lopullisesti kotoa lähteneet. Kattelin viikonloppuna Monikalle 18v syntymäpäivälahjaksi tekemääni videota (kuvista elämän varrella) - mulle kyl tuli kyyneleet silmiin. Kai se jotenkin "iski" tajuntaan et nyt ne todella lähtee...

Tietokoneenkin päivitin viikonloppuna Windows 10:iin - ja se toimii... Perjantai-ilta meni Taiteiden yössä mm teatterin harjoituksissa ja sukulaisten tapaamisen merkeissä. Lauantaina kaupasta isälle ruokatarvikkeita ja illalla kaverille (kun ensin Monika junalle - halusi tulla taiteiden yöhön kavereitaan tapaamaan) Mä muuten törmäsin Taiteiden yössä yhteen opeen (yläasteelta), hän tosin ei muistanut, sen verran vanha jo - olen aiemminkin nähnyt ja silloin muisti - mutta iloinen oli kun tervehdin :), halusi halatakin lopuksi.

Ai niin lauantai. Kaverille menin, mietittiin mitä tehdään ja päätettin lähteä yhteen Konttibaariin karaokea kuuntelemaan Kymijoen rannalle. No siinä on myös yksi kesäkahvila ja siellä törmättiin yhteen opiskelukaveriin - eli joku tarkoitus oli silläkin et sinne päädyttiin. Siinä sitten istuttiin kahvilla ja vadelmapiirakalla kuulumisia vaihdellen. Lopuksi vielä konttibaariin limsalle (nimittäin mun auto oli kaverilla ja tultiin kaverin autolla - joten kumpikaan ei voinut ottaa mitään alkoholipitoista) ja hetki kuunneltiin karaokea - ja sitten kotiin,

Sunnuntai menikin sitten siellä iskän luona. Illalla kotona lämmitin vielä saunan. Tässä oli hieman sekava selostus, rönsyileväkin, viime aikojen tapahtumista

niin - ja ens viikonloppuna Heinolan kautta Savonlinnaan...  


Muun ajan olenkin sitten viettänyt kotosalla elokuvia ja sarjoja katsellen, kirjojakin kerennyt lukea ja tietenkin nauttinut parvekkeeni maisemista. Tossa on vain muutamia näkymiä - alati vaihtuva taulu tämä :) 

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Kesähän se

Kesäkuun puolelle ollaan päästy, vajaa kolme viikkoa lomaan. Tänään on Monikan syntymäpäivä... onnittelut laitoin muttei hän sitä taida sen kummemmin juhlia. Viikonloppuna oli käynyt poikaystävänsä kanssa syömässä hyvin ja oli saanut jo lahjankin. Minä sanoin lahjovani vasta ensi viikolla kun tulee palkka. On tässä ollut näitä menoja, tili aika vähissä taas. Mutta aina kuitenkin selvitty... pniin tästäkin

Viikonloppuna juhlitaan kummipojan häitä. Olen yrittänyt vaatetta etsiä mutta saattaa olla että etsin vaatekaapistani jotain. Nyt tässä rahatilanteessa ei paljon varaa laittaa vaatteisiin. Häälahjan laitoin rahana (siihen osallistui  myös ex-mies - halusi kun on kummi myös - vaikkei olekaan paljon tekemissisä ollut viime vuosina). Sitä paitsi tähän vartaloon on ihan sama - laittaa minkä vaan, ei näytä hyvältä... miten sitä päästääkään itsensä rupsahtamaan.

Viime aikoina olen käynyt isän luona pari kertaa viikossa - auttamassa peseytymisessä. Eilen käytiin myös sukulaisia kylällä kattomassa - isän tätiä ja enoa - reilusti yli 8-kymppisiä. Heiän luonaan mukava aina käydä.

Tänään sain itseni kirjastoon - no palauttelin kirjoja - uusia en ottanut - vain siitä syystä että kirjastokortti oli kotona  - on kyl lainattuja kirjojakin - ehkä tää oli merkki eli lue ne ensin... Sitten pari verkkokauppapalautusta (mm. mekkoja jotka eivät käyneetkään) ja yksi uusi paketti mekkoja - sovittamista odottamassa. Kävisköhän tänään saunassa... Jaksaiskohan vielä pienelle lenkille...

klo 22.30
Ps. Taisin onnistua hankkimaan mekon häihin :) Ei tarttekaan mennä samassa koltussa kuin sulhasen äidin viiskymppisille (vaikka se onkin mun tyylinen mekko), olivat ihan äskettäin...  Ei se mikään unelmamekko ole mutta sopii ihan kohtalaisesti... ainakin mun mielestä.Tosin niin mulle aina käy, sen vaan näkee mikä sopii - ei röyhelöitä minulle, yksikertainen rules...
muuten saunassa kävin, mutta en lenkillä :)


maanantai 17. marraskuuta 2014

Laskujen maksupäivä

- ainakin suurimman osan laskuista maksan tässä puolivälissä kuuta... Vielähän noita jäi loppuviikollekin.

Nyt ollut menoeränä autonvaihto (joka ei ollut suunniteltu). Vanhaan autoonkin oli tullut just ostettua pari uutta rengasta - ja kesällä tehty pikkuremppaa siihen ajatuksena että kyllähän sillä vielä ajelen... no niin ne asiat muuttuu, mutta toistaiseksi olen hankintaani ollut tyytyväinen - on siinä niin paljon hyvää kuten sisätilanlämmittimen pistoke, vetokoukku (jos sitä sattuu tarvitsemaan), ilmastointikin (tosin en ole sen hyötyä vielä päässyt kokemaan, kesällä sitten), neliovinen, no joo -yks mistä en ollut niin varma, vakionopeudensäädin on ihan kiva juttu. Ohjaustehostimesta en osaa sanoa kun mun mielestä mun vanhakin auto kääntyili ihan hyvin vaikkei siinä sitä ollutkaan... Nyt on sitten vakuutusmaksut nousemassa, kun otin peruskaskonkin - ainakin joksikin aikaa.. no joo ainakin siihen että saan sen maksettua... ja onhan tavallinenkin vakuutus sekä käyttömaksu hieman isompi kun on vähän tehokkaampi kone. NO joo - en mä sen enempää aattele, Päätökset tehty ja niillä eletään... ja maksellaan. 

Kyllähän sitä pitäisi tutkailla mitä sitä ostaa. ja olisi kiva saada säästöön edes jotain... ettei aina eläisi ikäänkuin kädestä suuhun... kun ei tässä elämässä koskaan tiedä

*******************'''
Perjantaina oli sitten työporukan kanssa pikkujoulut. Ihan kivaa oli, syötiin hyvin ja - juotiinkin. Iltaa jatkettiin myös muualla, Kyllä sen huomaa et kun itellä on hyvä fiilis niin kyllä sen muutkin huomaa :) ja on se kiva aina silloin tällöin saada ns posiivista huomiotakin

Lauantaina oli sitten ammattiyhdistyksen pippalot. Käytiin teatterissa - ja yllätys, yllätys - syömässä eli laihdutuskuuri tai painonhallinnat oli pannassa tänä viikonloppuna ;) 

Nyt sitten taas arkeen paluuta. Ensi viikonloppu mulla onkin pidennetty, pidän maanantainkin vapaana. Lähden P-Karjalaan mm juhlimaan synttäreitäni - ei ihan vielä tule puoli vuosisataa täyteen

tiistai 28. lokakuuta 2014

Pikkasen olen netissä oloaikaa vähentänyt

Ei vaan tunnu tällä hetkellä huvittavan... ja tuntuu että se vie aikaa joltain tärkeältä. En esimerkiksi viimeisen vuoden aikana ole lukenut kovinkaan paljon (tai ehkä joku on eri mieltä, mutta..), korujentekokin ja muukin askartelu jäänyt vähemmälle. Ehkä sitä on vaan ollut tarve vaan olla ja möllöttää...

Viime viikonloppuna käväisin Savonlinnassa. Iinahan asuu siellä. Vietiin hänet kotiinsa loman jälkeen. Samalla tuli käytyä tervehtimässä myös tyttöjen mummia. Mukava ajokeli oli, plussan puolella eikä sanottavammin satanutkaan, kellojakin siirrettiin - sai nukkua tunnin enemmän sunnuntaiaamuna. Yllättävän hyvin sainkin nukuttua. Paljoakaan ei kerinnyt Savonlinnassa touhuta, valokuvia ei tullut otettua eikä kätköjä etsittyä. Pari elokuvaa katottiin lauantaina. Mehän oltiin perillä illansuussa (kaupassa käytiin keskustassa), lähdettiin puolen päivän jälkeen ajamaan Kymenlaaksosta, Ristiinassa pysähdyttiin kahville.

Pikkasen on ollut varmaan vaikutusta kellojensiirrolla. Nimittäin iltapäivällä väsyttää... mutta ei tänään niin paljon kuin eilen. Tänään sain itteni kauppaankin. Eilen kävin heti töiden jälkeen kirjastossa kun oli pakko, muualle en jaksanut (vaikka kaveri pyytelikin yhteen käsityöjuttuun lähtemään. Ei yksinkertaisesti jaksanut)

Mutta nyt taidan keskittyä LIV'n romattiseen elokuvaan - jonka ehkä olen nähnytkin. Voihan sen sitten jättää kesken ja painua vaikka petiin Nora Robertsin kirjan pariin... romantiikkaa siinäkin

torstai 16. lokakuuta 2014

Lokakuussa mennään

- ja kaikenmoista onkin tapahtunut.  Oli siis työpaikan risteily. Ihan kivasti meni eikä myrskynnytkään niin paljon kuin etukäteen pelättiin. No yhtä syömistähän (juomistakin) se oli. Oli meillä myös henkilöstötutkimuksen läpikäyntiä...

Myöhemmin lisätty illan menu. - kuva (3.11.2014)
Päästiin laivaan viiden maissa - ja aloitettiin pikku välipalalla ennen kokoustamista joka sitten jatkui kolmisen tuntia. Ruokailu oli gourmet-ravintolassa. Alkupalana salaattia jossa parmankinkkua ja olikohan se melonia sekä viiniä. Ruokana  Paistettua häränfileetä ja maapähkinäglaseerattua häränrintaa - oli muuten todella hyvää.. sitten sai jälkiruokakahvin kanssa konjakkia tai jotain muuta, itse join vain kahvin. Jälkiruokana Valkosuklaa- mustikkakakkua...

Pieniä kommelluksiakin oli. Nimittäin kolme meistä oli laitettu vääriin hytteihin, niitä avaimia sitten sumplittiin mutta eihän maihinnousukorttia voi toiselle luovuttaa joten ajateltiin että päästäähän me ja kuljetaan yhdessä... No eihän suunnitelmat aina mee niin... osa halus aiemmin nukkumaan joten päätettiin mennä vaihtamaan avaimet... Nyt en enää oikein muista mutta mun tavarat oli toisessa hytissä ja työkaveri luovutti oman muovikorttinsa että saisin ne - no ei auennut joten menin sitten hyttiini - tulipa nukuttua vaatteet päällä :) Aamulla sitten hipsin koputtelemaan heiän hytin ovea (sanoivat että olisin voinut yölläkin, mutta en hennonut häiritä). Olikin ollut niin ettei heiänkään uudet kortit toimineet ja olivat joutuneet koputtamalla menemään sisään. No nukuin kyllä ihan hyvin sen muutaman tunnin jotka sain unta.

Aamu aloitettiin aamiaisella. Sitten lähdin käymään työkaverin kanssa maissa. Tehtiin pieni kävelylenkki Vanhassa kaupungissa. Ostoksille ei viitsitty lähteä

Kotimatkalla sitten buffet-lounas eli ruokaa oli kyllä todella tarjolla. Niin meillähän oli oma pikkubussi eli päästiin jouhevasti satamaan ja takaisin.

Ja sitten muuta: Vaihdoin autoa. Sanotaan että sain tarjouksen josta en voinut / halunnut kieltäytyä..

Aika yllätys itsellenikin. Tuossa vajaa kaks viikkoa sitten P-K:n mies soitti aamulla aikaisin. Oli bongannut autoliikkeen tarjouksen (hänellä autokuume polttanut jo pidemmän aikaa  - ja oikeastaan oli jo autonkin valinnut) että saa vanhasta autosta hyvityksen eli keksi sitten että voisin antaa autoni sinne ja ostaa hänen autonsa (joka hieman uudempi ja parempivarusteisempi kuin mun). Jonkin aikaa houkutteli... no tulos on sitten nähtävissä. Viime viikonloppuna toi mun uuden (käytetyn) autoni ja kuskasi alkuviikosta mun vanhan sinne. Eilen rekisteröimässä omiin nimiini. Auton välirahan maksusta päästiin mukavaan sopimukseen - siitä ei sen enempää

Vaihdoin siis saksalaisen ranskalaiseen... et tämmöistä tänne. Nyt lähden saunaan. Huomenna tulee P-K:n mies taas viikonlopuksi, samalla tuo Iinan syyslomalle. Saattaa olla että vien tytön seuraavana viikonloppuna kotiinsa.

Ja tänään - laittoi pääkonttorista henkillöstölehden toimittaja vai mikä lie viestiä että voisinko vastata muutamaan kysymykseen. Meillä on nimittäin lehdessä palsta jossa on palvelusvuosia viettävien haastatteluja - mulla tulee ensi vuoden alussa kymmenen vuotta talossa - no en kehannut kieltäytyä. Enköhän mä jotain keksi

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kuulumisia

Vähän on ontto olo, kurkkukin kipeä... Viikonloppuna pitäis lähteä häitä juhlimaan. ( Serkun - isäni 19v nuoremman siskontyttö). Isän kanssahan sitä tarkoitus olisi lähteä - lauantaiaamuna  aikaisin... Monika on nyt Keski-Suomessa, aloittaa huomenna avoimessa amk:ssa (jatkossa suunnilleen kerran kuussa viettää siellä pari päivää), tulee perjantai-iltana - ja Iinakin tulee silloin illalla kotiin. 

Iskä käväisi eilen - ja selvisikin että oli tehnyt muitakin suunnitelmia. Mehän mennään yöksi hänen siskolleen Turkuun (ei morsiamen äiti) ja sitten sunnuntaina ajellaan Lohjalle äidin vanhemman siskon luokse. Isä kuulemma sopinut tämän jo ainakin kuukausi sitten. No ei siinä mitään, sopii minulle - ja tytötkin mielellään kyläilevät

Olin viime  viikonloppuna viihteellä - sellainen Extempore-juttu. Kaveri kävi lauantaina kahvilla ja tuli puheeksi jos vaikka illalla lähdettäisiin parille hänen ja yhden toisen kaverin kaa.... no meni siinä vähän pidempään, myönnetään. Olin kotona vähän ennen neljää. Nimittäin kävelin kaupunkiin ja kotiin myös takas... Mutta mukavaa oli. Tuttuihinkin törmättiin esim. joskus aiemmin mainitsemaani mieheen, jonka kanssa seurusteltiin parikymppisinä ja sitten yritettiin samaa muutama vuosi sitten - siitähän ei tullut mitään... se vaan huvitti kun en oikeastaan käy missään eikä hänkään kuulemma - ja taas törmättiin - aika epätodennäköisessä paikassa.  Mutta jännä juttu - kyl hänelle joku paikka mun sydämessä kuitenkin on vaikka tietääkin ettei se onnistu... joskus puhuttiin et jos sitten vanhainkodissa ;) 

No tanssia sain. Ehkä tein vähän ikävän tempun yhdelle - tai hän taisi loukkaantua. Olisi nimittäin halunnut soitella minulle joskus. Sanoin että parempi ettei... hän siitä sitten häipyi. No kysyi ja mie vastasin... Sitten ilmaantui taas joku toinen siihen (siinä vaiheessa oli tää vanha tuttu kavereineen jo lähtenyt). Hänen kanssaan sitten tanssittiin loppuilta. Olisi halunnut saatella kotiin - oli tullut hotelliin muualta.  Sanoin että voidaan hotellille saakka kävellä - ja siitä jatkan sitten kotiini. Niin myös tein vaikka yritti vähän vastaväitteitä sanoa... Mutta kaiken kaikkiaan mukavaa oli. On se joskus kiva saada hieman flirttailla vaikka jonkun kanssa onkin mutta raja menee siinä... Onneksi tämä nykyinen luottaa ( ei muuten tulis mitään, sen verran tota välimatkaa, ja jos ei minuun luoteta niin sit ei se kyl onnistu)....   kyllä tämän saattamisjutun kerroin. 

Mutta - siitä huomaa ehkä iän vaikuttavan - sunnuntai meni toipuessa. Jotenkin sitä oli väsynyt. 

Töissä ollut rankka viikko mutta nopeasti on mennyt... se on taas tää kuunvaihde ja vielä jaksonvaihde siihen päälle... Työporukkakin melkein alkaa olla kasassa, yksi taitaa olla lomalla ja toinen sai flunssan... 

Exän tyttöystävä taas tänään soitteli (samoin kuin lauantaina) tai en mä oikein tiedä mikä heiän suhde on. Mutta varmaankin täytyy kohta kysellä exältä että tietääkö että soittelee ja pyytelee rahaa lainaksi (sillä varjolla et lainaisin ja exä sitten maksaisi takas esim huomenna. Lauantaina sanoi että tartteis rahaa tupakkaan - sanoin että en anna tupakkaan sitten sanoi että tarttis ruokaankin... tänään ei sanonut että mihin - tarjoutui jopa hakemaan (yleensä sanoo että toisin - ja sit maksun hakisin) , mutta sanoin ettei mulla ole rahaa kotona enkä voinut lähteä kun olin just hiuksia värjäämässä.  Mutta eipä mulla ole velvollisuutta hänelle rahaa lainata - ikäänkuin mulla olis ylimääräistä. Mistä voisin olla varma että saisin ne takas kun on luvannut... Ihmettelen vaan - välillä. Ehkä mä olen vähän liian kiltti kun en halua pahasti sanoa... no tää meni sekavaksi - nukkumaan tästä pitää. Tämän jutun voi jättää vaikka lukematta -senkun kirjoitin... luen sitten joskus tätä - ja ajattelen et kaikkea sitä viittiikin kirjoitella

tiistai 19. elokuuta 2014

Syksy saapuu

- ja sehän oikeastaan onkin minun lempiaikaani. Ei nyt tietenkään välttämättä sateet mutta nekin kuuluvat syksyyn.... Mikä on ihanampaa kuin kirkas raikas syksysää. Ne värit...

Vähän on viime aikoina kirjoittelu ollut jäissä - liekö vaikutusta kuumilla kesähelteillä, jotka todella eivät ole minulle sopivia. Tosin tänä vuonna olen ollut vähän passiivisempi muutenkin. Kirjoja lukenut vähemmän, korujakaan saati sitten virkkauksia ja ristipistelyitä ei ole tullut tehtyä. Ehkä on niin paljon muutakin elämässä joka vaatii aikaa... Uusia ihmisiä, uusia harrastuksia...

Viime viikonloppu menikin vähän plörinäksi. Mulla meni taas niskat jumiin - koko lauantain käytännnössä nukuin ja otin lääkkeitä (tulehduskipulääkkeitä, lääkärin määräämiä ei ollut, joten ibumaxia esimerkiksi. Muutama Sirdalud - rentouttava lääke oli jäänyt), olo oli sellainen ettei jaksanut olla pystyssä enkä oikein pystynyt syömäänkään. Sunnuntai oli vähän parempi ja maanantaina menin töihin. Nyt olo on melko ok. Viime yöksi ei enää tarvinnut ottaa mitään lääkkeitä eli ehkäpä se tästä... Katoin mä sunnuntaina kuitenkin EM-kisoja - miesten keihäs kiinnosti erityisesti (se on niitä harvoja lajeja, joita tykkään kattoa - enkä edes tiedä miksi - ehkä se johtuu lapsuudesta :) )

Monika on tällä viikolla ollut ahkerana. Siivonnut kaikenmoista, tänään esim. keittiöstä kaiken ylimääräisen näkyvistä.... toivottavasti löydän kun tarvitsen ;) Itse en ole kovin järjestelmällinen... välillä jätän tavaroita lojumaan - tosin osittain syynä on jonkinasteinen aikapula - kaikkeen ei yksinkertaisesti aika riitä...

Löydettiin eilen Monikan kanssa meille sopiva brittiläinen tv-sarja (Netflix'ltä): Uusi Sherlock. Siinä on jotain sellaista, joka "puree" meihin. Ei tullut aloitettua sen katsomista kun tuli  telkusta. No saa miten saadaan aika riittämään - jokainen jakso on nimittäin 1½ tuntia... (ja sitten pitää välillä katsoa Mork ja Mindyäkin, vähän nk Robin Williamsin muistoksi) - me kun emme hirmu paljoa katso telkkaria, muutakin tekemistä on...

Mielenkiintoista oli myös eilen tajuta että Martin Freeman (Tohtori Watson) on Hobitin Bilbo Reppuli. Nyt huomasin myös että Sherlock (Benedict Cumberbatch) on myös Hobitti-elokuvissa - vähän paremmin naamiotuneena tosin.

Tanään ollut aika ailatelevainen sää... välillä satanut kaatamalla ja sitten loppuu hetkessä... Satoi jonkin verran kun töistä lähdin. Hetken päästä satoi kaatamalla. Kävin postista Iinan paketin (oli erehdyksessä tullut vanhaan osoitteeseen), kastuin... Sieltä kirjastoon kirjoja palauttamaan. Tulihan sitä uusiakin lainattua... Hetkeksi jäin sadetta pitämään lukusaliin - ja sitten kaupan kautta kotiin. 

Monika just ilmoitti menevänsä kaverille yöksi.. ja sit välillä tässä puhelimessa juteltu kaverin ja P-K:n miehen kanssa (niin on edelleen kuvioissa mukana) Nyt taidan ruveta viettämään iltaa itsekseni. Mietin jos lämmittäis saunan mutta taitaa kello jo olla sen verran ettei kerkeis hiukset kuivumaan, jos saunan lämpiämistä odottelisin - vaikka nythän sais nautiskella yksin ;)  

vuosi 2025 siis - alkanut

Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...