Onpas tässä alkuvuosi vierähtänyt...

Asiat alkavat lutviutua, tyttö muutti Lahteen - vielä on asioita selvityksessä entisen miesystävän tiimoilta - oikeudenkäyntiä odotellessa. Tytär on kuitenkin löytänyt rinnalleen uuden - luotettavan ja mukavan -  kumppanin

Nyt molemmat asuvat Päijät-Hämeessä - ja minä jäin Kymenlaaksoon. No eipä heiän luokseen ylivoimaisen pitkä matka ole...  Mun elämä aika lailla ennallaan. Ei mitään suuria muutoksia. Itsekeni asustan ja harrastan mitä huvittaa. Ehkä eniten tulee sukututkimusta tehtyä... 

Sukututkimuksesta sen verran, että aloin itselleni kirjoittaa asioita vihdoinkin muistiin - käsin vihkoon. Se on kuitenkin aika luonteva tapa minulle - käsinkirjoitus. On mulla materiaalia netissä ja koneellakin mutta jotenkin kiva saada ne jotenkin konkreettisesti jonkinlaiseen kronologiseen järjestykseen - vaikka myönnäkin välillä hyppeleväni muualle :) 

Käväisin Tukholmassa tossa kuun alussa - oli yhdistysaktiivien risteily. Mukava nähdä ihmisiä ympäri Suomea. Useimmiten ollaan vaan oman alueen jutuissa, kivoja nekin. Pääsiäisenä käväisin miespuolisen ystäväni kanssa 22h risteilyllä (ja heinäkuussa ollaan taas menossa).  

Olavinlinnassa käytiin yhdistysporukan kanssa Viikinkimysteeriä ratkomassa ja nauttimassa  kolmen ruokalajin illallista Helmikuussa. Maaliskuussa oltiin työpaikan järjestämässä illassa. Stand up'a on käyty katsomassa (yhdistysjuttuja sekin). 

Huhtikuussa meillä oli oikein kulttuuriviikonloppu: kävin nuoremman tytön kanssa ensin perjantaina kuuntelemassa Maria Lundia ja sit lauantaina oli vuorossa Cabaret Kouvolan teatterissa tyttöjen ja heidän tätinsä kanssa - mukavia juttuja ollut

Kerran kuussa on ollut kirjallisuusterapeuttinen tietokirjalukupiiri, samoin sukututkimusiltoja. 

Viime viikonloppuna yhdistettiin Tuusulan museokierros pienen tytön synttäreille menoon (sopi aikatauluun kun synttärit oli iltapäivällä). Käytiin Lottamuseossa - siellä ruokailtiin (Koskenlaskija- ahvenkeittoa, monenlaista salaattia ja hyvää leipää. Käväistiin myös Erkkolassa, Aleksis Kiven kuolinmökissä sekä Halosenniemessä. Sitten juhlimaan 

Ehkä pikkasen tuoksuttiin tervalta - kuolinmökin katto oli tervattu pari tuntia aiemmin, tarttui vaatteisiin ja hiuksiinkin

No juhlittiin ja ajeltiin sitten pikkuteitä Myrskylän ja Artjärven kautta kotiin. Sunnuntaina sitten kävin tytön "heittämässä" kotiinsa Heinolaan

Tällä viikolla myös mukavia kohtaamisia. Töissä kävi pääkonttorilta väkeä - mukava heitäkin nähdä. Keskiviikkona ystävän kanssa käytiin kuuntelemassa Marja Korhosta "Elämä on nyt". Hän on todella ainutlaatuinen persoona. Kokemuksistaan huolimatta katsoo elämää posiviisin silmin

Mutta nyt on aika siirtyä unten maille - vielä huominen, sit on viikonloppu. 

Kesä ja kärpäset

 

Vaikkei täällä mun parvekkeella paljon ötököitä olekaan - hyttysetkään ei lennä näin korkealle. Mukava  istuskella iltaa...

 Ensimmäiset kasvit sain tänään ostettua - amppelitomaatin, jonka tiedän täällä kyl menestyvän (ainakin parin viime vuoden kokemuksella) ja verenpisaran kehikossa - siitä en ole niin varma, kun on enemmän varjoisen kasvi kuin auringon, mutta jospa se ei kovasti kärsi kun on tuossa varjoisimmassa nurkassa. 

Vähän myös siivosin parveketta, lisää kasveja on kyllä suunnitteilla. Katossa on koukut neljälle amppelille ;) -  mutta kattoo nyt mitä tänne kotoutuu. Mansikoita tuskin - kokemuksen perusteella ei tuu marjoja. Koristeportulakan haluaisin, jos vaan löydän jostain  - se on kiitollinen kasvi kuumalla parvekkeella (kokemuksen syvä rintaääni puhuu) 

Kävin muuten tässä yks ilta "kävelytreffeillä", ihan mukavaa, mutta ei mitään hirmu fiilistä jäänyt. Voinen kyl tavata uudelleenkin vaikkapa elokuvan merkeissä. Sen näkee sitten.

Viime perjantaina meillä oli perinteinen kevätkauden viimeinen kokous ruokailuineen. Tällä kertaa valikoitui ravintola, jolla oli avajaiset sopivasti perjantaina. Hieman huono fiilis jäi - nimittäin oli todella hidas palvelu. Mentiin ennen seitsemää - vasta yli tunnin päästä saatiin alkupalat, pääruokakin kesti siitä tunnin - jälkiruuan tarjoilija antoi tilata vasta pääruoan jälkeen. No siinäkin kävi pikkaisen huono tuuri   - keittiö hävitti mun jälkkärin, ei kuulemma löytynyt mistään - sain sitten muuta. Toivottavasti tämä on vain "alkukankeutta". Yli kolme tuntia...

Muutaman kanssa mentiin sitten vielä läheiseen pubiin muutamaksi tunniksi -yhden kieppeillä taisin olla kotona.

Eipä tässä mitään hirmu suuria asioita ole tapahtunut. Paitsi - sain kutsun kummitytön vauvan ristiäisin heinäkuussa <3

Paluuta vähän enemmän normaaliin...

Koiranpentu, yhdistystoimintaa ja yhtä sun toista

 

Tyttäreni ja miehensä hankkivat muutama viikko sitten koiranpennun. Näissä kuvissa poika on noin kahdeksan viikon ikäinen. Päästiin tutustumaan... toki kuvia oli tullut albumikaupalla :) 

Olin lukenut että corgi cardigan saattaa arastella muita kuin omaa perhettään aluksi - mutta tämä koira oli kyllä heti kaveri. Täytyy kyllä sanoa että on sydämen sulattava vesseli <3.  

Liityin paikalliseen sukututkimusyhdistykseen - yhdessä jäsenillassa olen ollut ja parissa nettiwebinaarissa (Zoomilla). Sukututkimuskirjeystävänikin laittanut tällä viikolla sähköpostia (kyseessä eläkkeellä oleva samasta kylästä kotoisin oleva, ulkomailla asusteleva sukututkija - tai ainakin vuosia harrastanut). Taas on tietoa kylän entisistä asiosta enemmän, vastavuoroisesti kerron sen mitä tiedän - useimmiten tähän aikaan liittyvistä asioista.

Toisen yhdistyksen (ammattiyhdistys) kanssa olin viime viikonloppuna kehittämisseminaarissa mökkeilen. Vähän suunnitellaan tulevaa ja virkistäydytään saunomalla - ja poreammeessakin, ruokaa laittamalla, oleilemalla, luonnossa virkistäytymällä. Koirista kun ollut tässä  juttua niin oli yhdellä yhdistyskaverilla kaksi koiraa mukana. Hyvin ihmisystävällisiä mopseja, 

Tänä viikonloppuna olimme hankkineet jäsenistölle teatterilippuja (pienellä omavastuulla). Kouvolan teatteri ja Kirka-musikaali - suosittelen. Pari työkaveriakin näin - toista en ollutkaan nähnyt yli vuoteen kesällä. Sitä tää etätyö teettää. 

Aloitin myös paikallisessa kirjastossa tietokirjallisuusterapian tai oikeammin sitä voisi sanoa lukupiiriksi. Suunnilleen kerran kuussa tänä syksynä tapaamme Ronnie Grandellin kirjan Itsemyötätunto tiimoilta - käsittelemme kirjan tekstejä kirjoitus ym harjoituksen kanssa - kotiläksyäkin on tiedossa. Aluksi lainasin kirjan kirjastosta mutta nyt odottelen omaa postista (nimittäin kirjaston kirjan haluaa lainata joku muukin)

Tänään sain itseni liikkeelle lähilammelle. Siellä tehdään edelleen kunnostustöitä. Vanhat pitkospuut saaneet kyytiä.. Vielä löytyi pieni pätkä. Itse ajattelen asiaa hieman kaihoten. Tuo paikka pitkospuineen on ollut mulle tärkeä paikka - siellä ikäänkuin pääsee hieman vaellustunnelmaan. Mutta nyt se kieltämättä on useamman saavutettavissa (kunhan valmistuu). 

Yllättävän paljon siellä oli nytkin porukkaa liikkeellä. Yhden vanhahkon herrasmiehen kanssa juttelinkin pitkän tovin. Kaikenmoista siinä ehdittiin käsitellä - mm se miksei työt edisty ihan niin hyvin kuin oli tarkoitus - en siitä sen enempää kuin et jotain maanomistusjuttuja... Pitäis olla valmista ensi kuussa mutta tällä hetkellä työt ei edisty. Mutta - pääsee siellä kulkemaan kuitenkin :) 

Yhdelle naiselle sanoinkin et jos olisin vasta muuttanut tälle alueelle niin olisin sitä mieltä että todella hieno juttu mutta koska olen kauan asunut täällä - niin suhtaudun ehkä vähän nostalgisesti. No on täällä onneksi metsää ja polkuja lähellä - mun ei tartte kuin tuo mäki nousta niin pääsee poluille. 

Hellettä riittää

 
Mun loman aloitukseksi käytiin kaverin kanssa ajelulla perjantaina. Tosin tavallaan aloitettiin se  jo torstaina,  käytiin oopperaleivät syömässä - kasari on tulossa takaisin kuten sisareni sanoi. Yhden kätkönkin siinä samalla kävin hakemassa. Pientä jännitystäkin siinä  - nimittäin kyseisellä paikalla mennään joen rantaan pitkiä portaita alas - minä olin jo alhaalla kun kaveri tuli puolvälissä - yhtä äkkiä alkoi kuulua kovaa rytinää - ja siinä me katottiin kun puu kaatui - en tiedä mikä sen aiheutti, ei ollut tuulistakaan.

Siis perjantaina ajelua  -nautittiin kauniista maisemista. Terassit eivät houkutelleet. Tälläkin alueella on hienan nuo tartunnat lisääntyneet. Jutetiin "ötökkämiehen" kanssa - perhosista. Jännä kohtaaminen sekin :) 

Viikonloppu meni rauhallisesti kotosalla. Maanantaina auton käytin ilmastointihuollossa ja öljynvaihdossa.  Mukavampi lähteä reissuun kun tietää et ilmastointi on kunnossa - ilmansuodatin oli kuulemma todellakin "loppu". En ole ole löytänyt auton huoltokirjasta tietoa koska mahdollisesti on ilmastointi huollettu, öljynvaihdosta oli maininta - no en mä sillä hirmu paljon ole itse ajellutkaan kun ei töihinkään ole tarttenut kulkea - vielä ollaan etätöissä kotosalla

Tänään käytiin siskon kanssa kotipuolessa. Haudalla käytiin  -  äidin kuolemasta tuli tänään kymmenen vuotta. Meille tämä Eino Leinon päivä - runon ja suven päivä - on myös kaipauksen päivä. 

Kotimatkalla poikettiin Piika ja Renki -kahvilassa sekä Mustilan viinipuodissa. 

Loppupäivän olen yrittänyt selviytyä tästä helteestä. Ilman tuuletinta olisi aika toivotonta. Elokuvia olen toljotellut kun ei muuta jaksa 

Kuinka väärässä olinkaan

 Vuoden viimeinen työpäivä - ylitöihin joutui puolisentoista tuntia. No minkäs teet, tilaukset saatava eteenpäin. Manuaalisesti tehtiin. Eipä yli ajan ole kovin usein viime aikoina mennyt - mut kieltämättä hieman harmitti kun kuitenkin uudenvuoden aatto. 

Minähän tosin en ollut minnekään lähdössä - niin luulin. Kaveri(miehe)lta tuli viesti puoli viiden maissa mitä teet uutenavuotena - laitoin vaan et töissä vielä. Pyysi sitten soittamaan kun pääsen töistä. No hän sit kerkes soittamaan noin tunnin päästä uudestaan kun en ollut soittanut. Just oltiin lopettelemassa. Kysyi et tulisinko hänen luokseen viettämään uutta vuotta. No enpä miettinyt kuin hetken... Siellähän se sitten pari päivää vierähti - tänään tulin puolilta päivin kotiin (samanlainen keli torstai-iltana kuin tänäänkin  mutta tänään pääsin sentään valoisella ajamaan)

Ei me mitään erikoista tehty. Saunottiin, syötiin, naapurista tuli hänen kaverinsa, käytiin muutama raketti ampumassa pihalla. Perjantaina nukuttiin myöhään. Aamulla kysyi jäätkö toiseksikin päiväksi. Eipä mulla ollu mitään suunnitelmia, et kävihän se. Käytiin m hänen mökillään kattomassa miten siellä (ei varsinaisesti ole talviasuttava mutta lähellä) kauppareissun ohessa ja illalla käytiin naapurillaan. 

En mä tiedä - on mulla välillä hieman ristiriitaiset ajatukset hänen suhteensa mutta olen ajatellut et otan sellaisena kun on - välillä nähdään. Hän tässä syksyllä tapaili jotakuta, siitä ei nyt puhuttu paitsi et on ollutta ja mennyttä. Eli voi oikeastaan sanoa että kaverizonella ollaan. Yleensä hänen kanssaan on nää "äkkilähdöt" ihan mukavia - etukäteen suunnitellut saattaa jäädäkin tekemättä - kun tuleekin jotain muuta tekemistä (yleensä hänelle). Välillä kyllä mietin että mitä mä tästä saan - ja kuitenkin taas lähden. En mä sitä kiellä - hän on tavallaan tukenut - "kiskonut" mut kotoa liikkeelle. Samalla tietty ajatus et haluaa seuraa itekin. En oikeastaan tiedä mitä tuntee mua kohtaan, jonkinlainen veto tai kemia meillä kuitenkin on muttei se riitä pelkästään, siis suurempiin sitoumuksiin. No eipä me olla sellaista kokeiltukaan... kun ei stressaa, saa ehkä enemmän. Eikä tässä iässä enää välttämättä aina suurempaa tarttekaan kun on muutenkin tottunut olemaan enimmäkseen yksin. Olis se joskus kuitenkin kiva... 

Tänään

Herätys, aamutoimet

Viileää, syksy on

kiireellä töihin

leipää pöytään

Viileää, syksy on

töistä kotiin lepäämään hetki

leipää pöytään

Yhdistysasioita, laskujen maksua

Töistä kotiin lepäämään hetki

Iltatoimia

yhdistysasioita, laskujen maksua

nukkumaan

Iltatoimia

Viileää, syksy on

Nukkumaan

Herätys, aamutoimet

--------

Eilen oli taas kuukausittainen tietokirjallisuusterapia ilta.  Tätä pantoumia oltiin tehty alkuvuodesta. Siellä saatiin idea et jos joka ilta tekisi päivän tapahtumista päivän päätteeksi pantoum- runon. En usko että joka päivä tulee tehtyä mutta jos edes silloin tällöin

Tänään ajattelin että se päivä jolloin tarvitsen sairaslomaa edes vähäksi aikaa, alkaa olla lähellä. Leikkausjonossa olen, ortopedi laittoi suoraan jonoon. Mutta sitähän ei koskaan tiedä, aina voi tulla yllättäviä esteitä (oman voinnit tms takia). ,Meiän työterveyslääkäri sanoi että kirjoittaa tarvittaessa - on sitä mieltä et parempi olis välillä levätä, leikkaustuloskin olisi parempi, mielestään... kuten aiemminkin olen tainnut kirjoittaa
Nyt olen aloittanut hammaslääkärikäynneillä (jota valitettavasti olen laiminlyönyt, korjattavaa riittää...) Tiistaina poistettiin mm. yksi viisaudenhammas. Tiedossa on juurihoitoa ja paikkauksia, en kaikkea jaksa miettiäkään. Kallistahan se,yksityisellä mut nopeasti pääsee - ja saa ilta-aikoja (ei tartte liukumia käyttää)

Tulehduskipulääkkeen ottamista olen vähentänyt, kun aiheuttaa närästystä eli yritän selvitä Panadolilla ja yöksi tarvittaessa Panacodia. Oikeastaan lääkkeellä ei ole paljon vaikutusta, sattuu se silti mut ehkä vähän lieventää... kyllähän mä paikoillani voin olla, mutta kun lähtee liikkeelle... auh...
Töissä joutuu aika paljon istumaan - ja se käy selkään, jos kävelee niin jäykkyys ja kipu leviää polveen asti. Mutta toivon mukaan kesällä asiat on paremmin

Viime lauantaina kävin tytön ja avomiehensä uutta asuntoa katsomassa. Tulevana lauantaina pääsevät asumaan kun saavat isommatkin tavarat vietyä... Näin se elämä menee

Menneitä muistellen sekä tulevia juttuja

Tänään on isän syntymäpäivä, poismenosta vajaa 5 kk. Häntä muistelin myös eilen - oli kirjoitusterapiakerta (tietokirjalukupiiri, teemana oli sukupolvien ketju / perintö. Oikein mukava ilta.

Loman jälkeen arkeen palauduttu. Heti ensimmäisen viikon alussa otin yhteyttä meiän työterveyshoitajaan tuon lonkkani tiimoilta (on kipeä oikeastaan jatkuvasti). Hän varasikin minulle ajan viime perjantaille

Menin sitten työterveyslääkärin vastaanotolle sovittuna ajankohtana. Hän passitti heti samantien lonkan rtg-kuvaukseen ja sen jälkeen luokseen takaisin. No tilanne on mennyt paljon huonommaksi kun vertaa kahden vuoden takaisiin kuviin, jolloin oli lievää artroosia. Kysyi olenko ollut sen takia sairaslomalla  - en ole - sanoi että saan jos haluaisin. En halua - ainakaan vielä. Lausuntoonsa oli mm. kirjoittanut: "...kokee olevansa työkykyinen kunhan työpisteeseen asti pääsee...". Oikeastaan aika huvittava lause... mutta totta kuitenkin
Toistaiseksi olen kyllä työpöydän ääressä pystynyt istumaan  - portaissa ja kävellessä sattuu - ja öisinkin.  Ensi viikolla on aika ortopedille. Kattoo sitten mitä hän sanoo. Sain uusittua tulehduskipulääkereseptin ja lisälääkkeeksi Panacodia.

Kävinhän mä viime viikolla - olikohan se keskiviikko - mammografiasssa. Vastaus tuli eilen. Röntgenlääkärit eivät ole todenneet rtg-kuvissa syöpään viittaavaa. Eli seulontaan taas kahden vuoden kuluttua.

Viime viikolla meillä töissä alkoi ruotsintunnit 1- 2 viikon välein - yllättävän mukavaa ollut. Paljon palautunut sanoja mieleem ja opettaja on mukava. Saadaanpa olla puhelimesta pois välillä. Henkilöstökerhokin kokoontui. Suunniteltiin loppuvuoden toimintaa  - ja päätettiin siirtää pikkujoulut ensi vuoden puolelle (ystävänpäiväksi). On niin paljon kaikilla menoja loppuvuodesta.

Ensi viikonloppu perjantai-illasta sunnuntaihin kuluukin mökkeilyn merkeissä - tarkemmin sanoen ammattiyhdistyksen hallituksen kehittämisseminaarissa. Marraskuussa luvassa vkl-koulutusta Joensuussa ja pikkujoulut (yhdistettynä syyskokoukseen).

Viime perjantaina kävin Iinan kanssa katsomassa SE loppuu - elokuvan. Kaksi vuotta sitten käytiin ykkösosa. Itse ainakin pidin tästä toisesta osasta jopa enemmän. Lauantaina tuli Monika. Iinakin illaksi. Pelattiin Trivial pursuitia yli neljä tuntia eikä saatu loppuun ennen saunaa. Loppuilta menikin Vain elämää -jakson parissa (MTV katsomo) ja Iina pesi pyykkiä. Hänet sitten vein kotiinsa. Melko ajoissa nukkumaan siis.

Sivumennen sanoen, tällä viikolla olen mennytkin suht ajoissa sänkyyn. En välttämättä nukkkumaan vaan lueskelemaan. Mutta joka tapauksessa varmaan noi viihteellä -käynnit jää vähemmälle kun toi lonkan nivelrikko pahenee. Ei edes huvita lähteä... eipä sitä aina tarttekaan lähteä.

Viihteestä puheen ollen - sunnuntaina illalla kävin Miljoonasadetta katsomassa klubilla. Olen ostanut sinne klubille lippuja muutamaan syksyn tapahtumaan - pitää saada smartumseteleitä käytettyä. Tiedossa on mm Pauli Hanhiniemeä ja Antti Reiniä... Muutama elokuvakin käytävä kattomassa, Monikan kanssa mennään Donwton Abbeyta ja työporukan kanssa ilmeisesti Fingerporia eli kyllä näitä menoja on ihan riittämiin.

Ei tässä olis aikaa miehille ikäänkuin olis etsinnässäkään :) Totta puhuen en halua nyt tähän elämäntilanteeseen ketään sitoa... Eri asia tietenkin jos olis joku tässä ennestään...

Loma vietetty

Huomenna töihin. Huomasin juuri että ensi viikolle on kasautunut illoiksi menoja ihan tarpeeksi - oikeastaan joka päivälle (sekä viikonlopulle)

Edelleen jonkin verran sairastaminen muistuttaa itsestään, yskittää ajoittain vielä... Mutta viime viikolla kuitenkin olin menossa aika lailla (kai jonkinlaista korvausta edellisen viikon flunssailusta)

Maanantaina vihdoinkin kävin autoon vaihdattamassa öljyt. Piti jo keväällä mut... No samalla tietty suodattimet ja jäähdytysnestettäkin lisäsivät. Oikeastaan olin suunnitellut katselevani uutta käytettyä autoa. Se sitten jäi. Eikä kotonakaan tullut tehtyä paljon mitään. Autohuollon jälkeen päätinkin käväistä kattomassa ollaanko tädillä kotona. Olihan siellä serkkukin pienen tyttärensä kanssa. Tädillä käynti poikikin sitten seuraavan päivän tekemisen. Siskon kanssa tädin mökille kahvittelemaan... samalla juhlistettiin pienen tytön 7kk päivää.

Keskiviikkoaamuna epäinhimilliseen aikaan ylös ja asemalle puoli kuudeksi. Siskon kanssa päiväreissulle Tallinnaan. Ei meillä siellä mitän erikoista ollut suunnitelmassa - kunhan vietettiin aikaa. Kieltämättä liikkumista rajoitti tuo mun kipeä lonkka. Pitkiä matkoja ei viittinut kävellä eikä kaupoissa kierrellä. Mukavaa oli silti. Kotimatkalla oli tarkoitus nukkua bussissa (nk aamullakin) mutta kuulin takanaistuvien miesten puhuvan kotikylästäni. Joten sitten matka kuluikin jutellessa. Paljon yhteisiä tuttuja meillä näköjään olikin...
Sen verran väsynyt olin et kun sain naamat ja hampaat puhdistettua niin oikeastaan kaaduin suoraan sänkyyn

Iso tammi

Torstai oli välipäivä. Lepuuttelin jalkaani. Perjantaina oli sitten taas mökkipäivä  - siskon mökillä. Sellaista oleilua. Tuli käytyä uimassa edes kerran tänä kesänä. Eilen kävin kotopuolessa. Ensin kotokotona sekä haudalla ja vielä veljen luona. Tai oikeastaan kälyn kanssa juttelemassa, veli jossain  urheilutouhissa.
 Illalla mietin et josko lähtis viihteelle. Jäin sitten kotiin - ehkä viisaampaa niin - jalankin takia ja myös ettei ihan nuutuneena maanantaina töihin...

Tänään olen vaan oleillut - ja kuunnellut Leonard Cohenia taustamusiikkina. Varasin Iinalle ja itselleni liput SE-elokuvan ensi-iltaan perjantaina. Monika tulee lauantaina.

Voittamani lavatanssi-lippu jäi valitettavasti käyttämättä. Mutta - kaikkea ei ehdi...

Kesän kuulumisia

Viime aikoina ei oikein kirjoittaminen ole sujunut. Jotenkaan ajatukset eivät päädy tekstiksi. Ehkä tämä on sellaista totuttelua. En oiken ehkä vielä ole  tajunnut mitä isän kuolema merkitsi minulle, siitä on nyt reilu kolme kuukautta.

Perunkirjoitus on pidetty, hautakivi on palautettu takaisin hiottuna ja uudelleen kaiverrettuna. Hiukan ollaan käyty läpi isän tavaroita (ja äidinkin vaikka siitä tuli nyt tässä kuussa jo kahdeksan vuotta). Kiirettä meillä sinänsä ei ole, silla tuo talo varmaan pysyy perikunnalla. Ei sitä saa myytyä, korjattavaakin riittää... Luin jostain että näitä tämmöisiä taloja on nykyään paljon

Mutta eiköhän sekin asia järjesty jossain vaiheessa - tavalla tai toisella.

Yhden viikon lomaa olen pitänyt, muutaman viikon päästä loput. Olen tänä kesänä kuitenkin ollut menossa enemmän kuin aiemmin - en tiiä yritänkö sillä täyttää jotain. Jopa kaksi kertaa käynyt kesäteatterissa (Korvenkylä ja Valkeala) ja lavatansseissakin kävin - vaikken tanssinutkaan. Paljon kerkeää kun vaan menee - siis viittii mennä. Veljen uutta hirvikoirapentuakin (karhukoira) käynyt katsomassa pari kertaa - ja serkun puolivuotiasta. Mukavaa kun sukuun tulee lisää lapsia...

Lavatansseissa on se että pitäis joko käydä jatkuvasti eli tulla tutuksi - tai sitten pitäisi olla omatanssittaja mukana :) Toisenkin kerran ehkä tulee lähdettyä - voitin nimittäin lipun lavatansseihin... alustavasti puhuttu kaverin kanssa että lähdettäis - suunnilleen 70km matkan päässä sijaitsee tämä lava.

Alkukesästä täti ja eno kävivät vierailulla. Aiemmin eivät olekaan mun luona käyneet. Minä kyllä heillä useamman kerran (lähinnä olin iskän seurana). Kesäkuussa käytiin myös tyttöjen kanssa Savonlinnassa. viikonloppua viettämssä. Tytöt olivat sitä mieltä että mummia (isänsä aitiä) pitää päästä kattomaan kun ei tiedä miten kauan enää voi - hän on kuitenkin jo 89v - vaarin kuolema pisti vähän miettimään...

Heinolassakin käväistiin Iinan kanssa Monikan luona yhtenä lauantaina.) Kotimatkalla yksi kätkökin kerettiin hakea - on vähän jäänyt vähemmälle (mun jalkaongelmien takia) Sinä iltana lähdin vielä illalla kaupungille viihteelle, tanssittajakaveri pyysi seuraksi kun hänellä alkoi loma (ja mulla oli viikon loma loppusuoralla - onneksi vielä on kolme viikkoa jäljellä, noin kahden ja puolen viikon päästä), aamuunhan siinä meni kun kotia pääsi. Edellisellä viikolla käytiin kamun kanssa liikenteessä, erittäin mukava ilta sekin

Juhannusaaton vietin yksikseni - ennen useimmiten kotopuolessa. Juhannuspäivänä lähdettiin vanhemman tytön kanssa katsomaan Pelleä (ja Tumppia) Jaalaan. Oli ihan mukava reissu sekin.

Asuntomessuille en ole vielä kerinnyt  - saa nähdä menenkö. Miniasuntonäyttelyä käytiin pikaisesti kattomassa sunnuntaina ennen tädin luo menoa. Tänä kesänä käväistiin myös pikaisesti Tykkimäellä verestämässä muistoja (tytöillä oli lapsena parina kesänä kultapassit), mutta lähinnä vain eläimiä käytiin katsomassa - sama aasikin oli siellä vielä.

Eli onhan tässä kesällä ehtinyt vaikka mitä. Pieni ajatus oli ensi viikonloppuna Kotkan meripäiville lähtemisestä mutten taida ennättää.

Kesää on vielä jäljellä ja tapahtumia... paljon jäi nytkin kertomatta.

viikonlopun mietintöjä

Päädyttiin sitten perjantaina kamun kanssa viihteelle paikalliseen karaokebaariin. Ihan mukava ilta muttei joka viikonloppuna viitti - tulihan juteltua ja suht ajoissa kotona omassa sängyssä. Lauantai kyllä meni hieman nk harakoille muttei se mitään - pari hömppäelokuvaa kattelin

Tänään neljältä aamuyöstä tuli kännykkään viesti taannoiselta tanssittajalta, hänestä maininnutkin joskus. Olin just vessareissulla, joten ei herättänyt - oli liikenteessä ja yösijaa vailla, kotimatkaa useampi kymmenen kilsaa ja auto kaupungissa parkissa, oli jollain tyky-reissulla. No tuli sitten ja jonkin aikaa juteltiin ja hän sitten sai sohvan nukkumapaikakseen (ja pysyikin siellä)   - nukkuikin aika pitkään aamuun (olis nukkunut ehkä pidempäänkin jossei puhelimensa olisi soinut). Viihtyi kuitenkin noin puoli kahteen päivällä  ja tulihan juteltua kaikenmoisia juttuja. Ihan mukavaa vaikkei mun tapana olekaan tänne ottaa ketään keskellä yötä  - mutta poikkeus vahvistaa säännön. Lomalla voi tehdä tämmöisiäkin juttuja.

Mut sitä mä välillä vähän ihmettelen, että mistä mä haalin näitä ystävämiehiä - muuhunkin olis joskus tarvetta - mut olen aina tiennyt että olen vähän nk "hyvä jätkä"  - ja siitä nuoresta asti usein ystävälle puhunut että mulle harvoin osuu semmoista eteen jossa olis kaikki "samassa paketissa" (juttelu, sänkyhommat ym) - viime aikoina vielä harvemmin, tosin en helposti anna siihen mahdollisuuttakaan. Kai siitä sitten se paljonpuhuttu kipinä puuttuu...
Kyllähän mä jutella tykkään... ei siinä mitään - mutta olen huono itse tekemään aloitteita , mun pitää olla melko varma siitä että toinen on "mukana", silloin yleensä asia sujuu lähes kuin itsestään (siis lähinnä kun puhutaan seksistä...)

Lupasi hän mulle järjestää rantasaunaillan myöhemmin syksyllä - ja muutekin jos tarttee apua esim. autonrenkaiden vaihdossa...tai haluaa jutteluseuraa.  Sinänsä aika jännä juttu - selvisi että on muutama vuosi sitten ollut tässä talosssa huoltomiehenä (oli eri kiinteistöhuolto) eli tunsi talon. Eri asia on haluanko pyytää... avunpyyntäminen on mulle aina ollut vähän kinkkinen juttu :) - no siskon miestä välillä "lainaan". Sitä vaan on oppinut elämän varrella pärjäämään ite niin pitkälle kuin pystyy...

Kävin illansuussa läheisellä Kalalammella. Sinne lähden muuten vaan, joskus myös miettimään asioita. Usein siellä kohtaa uusia ihmisiä joiden kanssa hetken jutustelee - niin myös tänään. Jäin kotioven penkille istumaan hetkeksi - samalla tuli juteltua naapureiden kanssa

*********************

Gizmo siirtyi toiseen kaupunkiin joten... no olihan se odotettavissa ettei täällä ikuisesti ole. mutta - kyl se hieman outoa on ettei enää tule arki-iltoina, lähes 1½ vuotta on kuitekin aika pitkä aika.  Mutta on siihen jo vähän tottunut kun on jo ollut siellä muualla jonkin aikaa - tosin silloin ei tiedossa että joutuu (tai saa) jäädä - on ainakin lähempänä kotiaan, hänelle mukavampaa. Pääsee nopeammin viikonlopun viettoon

*******************

Toinen lomaviikko

Maanantaina oli asiointipäivä - kirjastoa ja postia ja Iina tuli pyykkiä pesemään. Hänen kanssaan sitten tiistaiaamuna lähdettiin Savonlinnaan  - oikeastaan aika ExTemporereissu - Iina rupes viikonloppuna puhumaan että haluaisi sinne et lettukahvilaan pitäisi päästä :)  Varasin sitten Vuorilinnasta huoneen yhdeksi yöksi.

Ensimmäiseksi etsittiin parkkipaikka - päädyttiin viemään auto jo valmiiksi kasinosaarelle ja sieltä kävellen keskustaan. Ensin syömään Kalastajankojulle - paistettuja muikkuja ja salaattia.
Siinä sit pirautin ex-anopille, että voidaanko tulla pikaisesti moikkaamaan. Sinnehän sitten seuraavaksi suunnattiin (hän sanoikin sitten kun tultiin että oli edellisenä päivännyt meinannut soitella...), hetki siellä kuulumisia vaihtelemassa - ja sitten sisäänkirjautumaan kesähotelliin

Iina olikin sitten sopinut tapaamisen ystävänsä kanssa ja mä laukkasin museolle että ehtisin ennen sulkemista. Kävin uusimassa museokortin (Kouvolan museoissa ei kulttuurisetelit käy). Tällä reissulla en valitettavasti ehtinyt museoon. No eiköhän sielläkin vielä tule käytyä

Teerenpeli puolukkasiideri

Jäin siihen sitten museon edessä olevalle penkille vilvoittelemaan (hikipäässä kun kävelin) - ja jollain lailla uskon et kaikki on jollain lailla tarkoitettu tapahtuvaksi sillä siihen tuli äiti lapsineen - olikin tyttöjen serkku, en ollut vuosiin nähnyt. Vuosia sitten kun ei ollut vielä tyttöjä ja asuttiin samalla paikkakunnalla, välillä olin häntä ja veljiään joskus vahtimassa (tai tulivat meille). Hetken siinä heidän kanssaan jutustelin - ja lähdin takaisin päin keskustaan. Ohimennessä Lipalle kahville ja lörtsylle.

Iinan kanssa käytiin sitten pienellä baarikierroksella iltasella. Iina sanoi et kaverinsa ihmettelee et sitä et voi käydä äidin kanssa viihteellä. No ehkä mä en ole ns. normiäiti - mut äiti kuitenkin (en ystävä vaikka tyttöni voivatkin kertoa mulle lähes kaikesta). Mutta, eilen kyllä huomattiin että ollaan vietetty liikaa aikaa yhdessä, vähän suukopua puolin ja toisin ;)
Ei me kauaa oltu, kolme paikkaa - suht ajoissa unille.

Keskiviikkona Casinolle aamiaiselle. Uloskirjaus ja Sulosaareen Kalliolinnan lettukahvilaan - tai kyllä me yks hakematon kätkö käytiin ensin etsimässä (illalla hain myös yhden, aina sitä yhden silloin tällöin kerkeeä - vaikken mä kätköilyssäkään mikään fanaatikko ole - saattaa olla pitkäkin tauko välillä)

Vielä ennen kotiinlähtöä käytiin työpajalla missä Iina oli töissä ennen muuttoaan tänne - halusi käydä siellä tervehtimässä tuttuja kun kerrankin oli viikolla liikenteessä.

Kuudeksi kotiin... Olin kyllä aika poikki joten päiväunet (tai iltaunet - ja arvata saattaa ettei seuraavana yönä meinannut uni tulla)

Eilinen päivä meni sitten iskän luona. Iinan kanssa mentiin - kaupan kautta, iskälle ruokaostokset. Kyllähän hän siellä pärjää mut valittaa että väsyttää jatkuvasti - öisin ei saa unta ja päivällä torkkuu (oli sängyssään lepäämässä kun tultiin). Ei oikeastaan ihme, tuolissa istuu päivät. Ehkä se tuo lisää virkeyttä kun saa proteesin toiseenkin jalkaansa.

Pyykkiä pesin ja siistin etupihan pensaan - normihommia. Iltapäivällä suht ajoissa kotiin - Iina lähti samantien junalla Hesaan viikonlopuksi. Mulla "Mää-viikonloppu" kun ei Monikakaan tule tällä viikolla.

Loma jatkuu....

***************************************************************

Mulla on parvekkeella rako yläkerran parvekkeelle eli sieltä tulee ikkunalaudalle esim. lunta parvekkeelle (yläkerran asukkailla ei ole lasitettua parveketta). Olen siitä sanonut vuosikokouksissa ainakin kaksi kertaa - mitään ei ole tapahtunut. Isännöitsijä vaan sanonut että lasitusta tehtäessä olisi se pitänyt tehdä (lasitus joka on tehty ennen kuin tänne tulin) - ja kun se pitää tehdä yläkerran parvekkeella. No olen sitten antanut olla -ja miettinyt että hommaisin ite jotain mun puolelle. No tässä muutama viikko sitten sanoin asiasta taloyhtiön hallituksen pj:lle, lupasi soittaa huoltoyhtiölle.

No eilen kysyin että onko hoitanut et ainakaan ei ole mitään tapahtunut. No hän sitten sanoi hoitavansa vaikka tänään lähdössä etelään viikoksi... kävi ostamassa tiivistettä - meinasi mennä laittamaan itse - viimeistään tänään ennen yhtätoista (sanoin kyl ettei sillä ole niin kiire et kunhan tapahtuu ennen talvea - aikoinaan huomasin tuon raon kun ensimmäisenä talvena meni parvekkeelle ja melkein liukastuin... nämä vuodet olen sietänyt lunta olkkarin ikkunalaudalla, kukkaroskia kesäisin mut nyt ajattelin et kun uudet  ikkunatkin vaihdettu... jännityksellä odotan milloin se on tukittu. Nyt ilmeisesti yläkerrassa ei ole oltu paikalla - sanoin kyllä asiasta eilen yläkerran miehellekin - oli just pihalta lähdössä kaljalle lähipubiin. 
Lähinnä vaan kerroin et tietää asiasta, mennessään murisi et minunko sekin pitää tehdä... #huokaus#
- liekö vaimo teettänyt hommia

Mutta nyt ei kuin mukavaa viikonloppua

Ensimmäinen lomaviikko loppusuoralla

Ruotsinpyhtään Ruukki

Lauantaina vein isällle ruokaa ja pyykkiä pesin - sieltä sitten kirkonkylälle viettämään entisten (ja nykyisten) nuorten tapaamista - en ollutkaan aiemmin ollut  - mukavaa yhdessäoloa, tuttuja ja sukulaisiakin. Oikeastaan aika vapaata toimintaa.

Muuten olin ihan tyytyväinen mutta... ruokailujärjestelyt hieman ontui.. Mutta ehkä ottavat opiksi - seuraavalla kerralla. Puolen yön tienoilla ajelin kotiin nukkumaan (reilu 60 kilometriä) kun aamulla oli taas suunnattava toisaalle

Sunnuntaiaamuna vasta pakkailin ja mietin mitä tarvitsen mukaan yön yli reissulle. Parin tunnin ajomatka sukutapaamiseen Padasjoelle. Oikeastaan se olikin sukuyhdistyksen 40v juhla. Puolisentoista sataa yhteiset juuret omaavia saapunut paikalle. Päivä oli aloitettu kello 10 läheisessä kirkossa messulla (sinne en ennättänyt) ja jatkui koululla ruokailulla ja juhlatilaisuudella, jossa esittäydyttiin sukuhaaroittain. Juhlapuheita ja kunnianosoituksia. Sieltä sitten siirryttiin bussilla suvun alkulähteille - Virmailan saareen sukuyhdistyksen vuosikokoukseen ja kakkukahveille (vadelmakakkua, nam).  Ei päivä pelkkää kokousta ja juhlapuheita ollut - paljon tuli juteltua paljon muutakin. Tarpeeksi kun asioita puidaan niin aina löytyy yhteistä

Poikkijärvi, Kuhmoinen

Illaksi suuntasinkin yöksi Kuhmoisiin paikkaan nimeltä Vanha-Pälsilä
- ja vähän noloa myöntää - uin ensimmäisen kerran tänä kesänä. Vesi oli uskomattoman lämmintä. Yön vietin aitassa. Sitäkään en ollut aiemmmin kokeillut. 


Aamulla kävin uimassa ennen aamiaista - koskahan viimeksi olenkaan päässyt aamu-uinnille (ei haitannut ilman noin +15 asteen lämpötila, vedessä oli lämmintä aamullakin)

Maanantaina Kuhmalahden ja Heinolan kautta kotiin. Kuhmalahdella kävin mummun (ja äitinsä) haudalle viemässä kynttilän - en älynnyt Kuhmoisista ostaa kukkia, paikallisessa kaupassa ei ollut. Heinolassa kävin tytön luona (matkalla poikkesin Vintage kahvilassa lihapullakeittoa syömässä)

Vintage Cafe, Vääksy

Tiistai oli rentoilupäivä, keskiviikkona kävin kaverin luona. Torstaina isän luona - vein ruokaa ja kateltiin miesten suunnistusta. Käväisin vielä veljen luona. Isä muuten saamassa toiseenkin jalkaan proteesin lähiviikkoina eli edistystä siinäkin. Veli kävikin eilen iskän kanssa Prismassa ostamassa uudet kengät (proteeseihin)

Kalalampi, Kouvola

Viikonloppu on kulunut tyttärien kaa; saunomista, shoppailua, pieni kävelylenkkikin. Nyt ruuanlaittoon - Monika lähtee iltapäivällä kotiin

Lomalla

Täytyy kyl sanoa että ajan saa kulumaan suunnittelemattakin. Oikeastaan en tee paljonkaan etukäteissuunnitelmia - jonkinlaiset raamit tietenkin.

Lauantaipäivä merimaisemissa Haminassa. Aamulla ennen yhdeksää kohti Tervasaaren satamaa. Siitä M/s Vikla3:n kyytiin. Meri oli todella tyyni, kokeneemmat merenkävijät sanoivat ettei se koskaan ole näin tyyni. No nyt oli :) Koko päivän sää suosi, tosin kuuma oli - jopa meikäläinen sai pikkasen väriä iholle

Vajaan kahden tunnin päästä saavuimme Ulko-Tammioon. Puolet meistä jäi herkullista lohisoppaa syömään laivalle ja toinen puoli oppaan johdolla saareen. Me päätettiin ensin syödä, aamupalasta olikin jo aikaa.

Pääsimme mekin vuorollamme saareen kun toiset tulivat takaisin. Osa varoitteli hyttysistä (mua kyl ei yksikään hyttynen syönyt. Kaveri kysyikin et millaista verta sulla oikein on :) ) 

Niin saaresta. Mukava kokemus.  Vaihtelevaa maastoa. Toistekin olisi mukava sinne päästä. Ehkä yöpyäkin. On telttailualue ja kuulemma autiotupakin kuudelle löytyy... näkötorni ja tunneli, jossa asustelee iso hämähäkkejä (ei käy ihmisten kimppuun, ei niin iso sentään - yhtään ei kyllä näkynyt), sotilaan hauta.
Olisi pidempäänkin mukava ollut olla saarella. Ehkä joskus....

Tänä vuonna ei kuulemma ole vielä punkkeja näkynyt

s

 paluumatkalla nähtiin merikotkapariskunta (tätä kuvaa hieman muokattu, rajattu ja vähän terävöitetty. mutta siinä ne on - zoom-kameralla otettu kuva)

Astuessani laivasta, kapteeni sanoi et joku saanut vähän väriäkin... mä nimittäin en ole tätä ennen saanut aurinkoa ollenkaan. Tosin en paahtua haluakaan

Kuskimme halusi vielä pienen kierroksen Haminassa joten kävimme jätskit ostamassa

Kotona kamu tuli kahville - ja sitten päätettiin että lähdetäänkin hetkeksi kaupungille. Se hetki kyl kesti hieman pidempään, olin kahdelta kotona - tällä kertaa en kävellyt kotiin enkä olis kyllä jaksanutkaan. Nähtiin tuttuja ja lähdettiin karaokepaikkaan (huom. minä en laula mutta kuuntelen sujuvasti)

Olin samassa paikassa viikko sitten toisen kaverini synttäreitä juhlistamassa. Silloin ei montaa tuttua näkynyt. Lähtiessäni kotiin eräs mies sanoi älä lähde, tule hänen kanssaan tanssimaan. Olin jo takki päällä joten tokaisin on lähdettävä, kaveri odottaa ulkona et olisit pyytänyt aiemmin. Siis miksi tämä kertomus. No sama mies oli siellä nytkin. Tuli sitten hakemaan ja oikeastaan tanssittiin koko ilta (jalat oli kyl jo aika muusina lopuksi) enkä mä kyl oikeastaan mikään tanssijakaan ole mutta lähden jos joku erehtyy pyytämään - tää sit pyysi aika monta kertaa... Kysyi loppuillasta et nähdäänkö samalla parketilla tai jollain muulla, katotaan jos törmätään (numeroita ei vaihdettu, kysyi kyllä oletko sinkku...) Saapi nähdä, en mä usein tuolla käy, hänkin kauempaa. Etunimen tiedän ja hauskaa oli, siinä kaikki tällä kertaa. Mutta oli kiva pitkästä aikaa tanssia kunnolla. 

Sunnuntaina käytiin karjalaisten kesäjuhlilla - itsehän olen puoliksi hämäläinen vaikkei sitä ehkä uskois, karjalaa ei tietääkseni yhtään mutta kaverilla karjalaiset juuret. Monta mukavaa juttuhetkeä saatiin siellä. 

Illaksi hain Iinan pyykkäämään ja saunomaan. Siinä välissä käytiin siskon luona auttamassa kakun syönnissä. 

Tänään ohjelmassa autonkorjausta, kohta pitääkin se sinne viedä. Sit ajattelin lähteä Loviisassa käymään - isää sairaalaan kattomaan. Vielä näyttää olevan hyvä keli

Jos sais vaihteeksi jotain tekstiäkin aikaan

Alkuvuosi on mennyt vauhdilla. Tyttö on sitten saanut muuttonsa toteutettua. Toissa viikonloppuna haettiin loput tavarat Savonlinnasta. Hän sai kaupungin keskustasta yksiön vuokralle, vielä toistaiseksi ainakin  mahtuu sinne :) - sijainniltaan todella hyvä  - ei tartte äidin kuskailla asemalle, pääsee ittekin. Mun luona käy kuitenkin pyykkinsä pesemässä

Aika montaa asuntoa tuli käytyä katsomassa, aina oli joku asia joka ei miellyttänyt, asunnon koko, hinta, sijainti... Tätä kun pääsi kattomaan - se oli siinä. Vaarilta sai takuuvuokran eli sekin sujui jouhevasti. Kelakin teki sitten loppujen lopuksi päätökset nopeasti

Mun alkuvuosi on kulunut entiseen tapaan, töissä ja aika paljon viettänyt kotosalla aikaa sekä kirjastossa erilaisissa tapahtumissa, eilenkin oli kirjailijailta - uusi kirjailijatuttavuus - varasin kirjan - seuralainen voitti kirjan - sanoin et mun tuurilla, minä nimittäin laitoin hänen nimessä lomakkeeseen. Ehkä tuo on kohderyhmältään enemmän 30-60 vuotiaat miehet kuin viiskymppiset naiset - mutta kyllä minä sen kuitenkin aion lukea

Töissä ilmastointiin yritetty jotain parannusta mutta ei paljon hyötyä. Eilen en käyttänyt kaulahuivia  - huomasin sen kyllä jumittuneista niskoista. Lämmitin illalla saunan, jospa lämmöstä olisi hyötyä.

Töissä on vähän nk työntekijäkato, yksi on lomalla, toinen tuli lasta hoitamasta tänään ja samalla toinen tuli kipeäksi. Meiän ainoa mies jää isyyslomalle viimeistään perjantaina - silloin käynnistävät synnytyksen jossei aiemmin tule. Moni yskii tai potee muuten. Yksi toinen lähtee pitkälle lomalle - ensin kuukausi lomaa - ja kesällä vuorotteluvapaalle. Mulla talviloma pääsiäisen jälkeen - ja nyt pitäisi jo päättää milloin haluu kesäloman. Jos ottais alkukesästä vaikka viikon ja sit loput loppukesästä - jos vaan ei tuu päällekkäisyyksiä

Nuorempi tyttö käy suunnilleen joka toinen viikonloppu  - viime viikolla päästiin katsomaan kaverinsa villakoiran pentuja, viisviikkoisia (minäkin kun kuskina toimin). Toinen päivä viikonlopusta menee tuttuun tapaan iskän luona kotopuolessa. Eli aika rutiinia tämä elämä...

Huomenna tulee 13v talossa, töissä siis - sattuu ystävänpäiväksi (helppo muistaa) Ei mulla muuten oikeastaan ole mitään intoa juhlia ko päivää.  Ystävänpäivä on joka päivä eikä vain kerran vuodessa. Ai niin tällä paikkakunnalla olen nyt asunut 20 v, aika pitkä aika sekin - välillä tuntuu et vastahan me tultiin

Nyt jos hetkeksi vielä sohvalle, ajoissa töihin - meillä on henkilöstökerhon järjestämä aamiainen - ja mie tietty kuulun siihen järjestäjiin. Yks työkaveri kyl tänään jo teki minkä pystyi tekemään ettei tartta hirmu aikaisin sinne mennä. Mun  loppu työpäivä kului tulli-ilmoitusten parissa - joskus saa uusia tehtäviä

Olympialaisia seuraan silleen syrjäsilmällä. Siitä tulikin  mieleen syrjästäkatsojan tarinat ja Enni Mustonen - hän kävin pääkirjastossa viime viikolla - ja juttua riitti, mukava seurata

Tänään olen vähän katellut ensimmäistä blogiani. Onneksi olen tallentanut sen omalle koneelle, Vuodatuksessa ei toimi sen blogin arkistointi joten tekstiä on hankala lukea. Paljon on muistoja niissäkin vuosissa (syksystä 2005 syksyyn 2009)

Sitä voisi ajatella, että aika ja etäisyys tappoivat ne.
Mutta siihen junaan myytiin meno-paluulippuja.

Pienet asiat veivät meidät ruusuisiin aikoihin.
Pienet asiat nurkissa, paperilapuilla tai laatikoissa.

Aivan kuten oven takana vaaniva varas,
Ne pitävät sinut otteessaan,
kuin pudonnut lehti, jota tuuli riepottelee sinne tänne;
ne hymyilevät sinulle surullisesti
ja saavat sinut itkemään, kun kukaan ei katso.”

                                                              -Joan Manuel Serrat-

Liikaako liikkeellä

Että osaa ihminen olla väsynyt joskus... Tänään töiden jälkeen äkkiä kahvia ja jotain pureskeltavaa - ja sohvalle. Ihan poikki - ehkä niin paljon taas menossa ollut ja elimistö vaatii pysähtymistä

Perjantaina töiden jälkeen hoidin kauppareissun - itselle alkuviikkoon ja isälle noin viikoksi. Kun en ollut varma että kerkeisinkö lauantaina - olisin kyllä kerinnyt mutta en jaksanut. Sunnuntaina isälle ajaessani kuulin radiosta että Prisma avautuukin jo yhdeksältä sunnuntaisin - luulin että yhdeltätoista eli olisin silloinkin ehtinyt (tosin kalatiski ei olis ollut auki)

Lauantai meni yhdistystapaamisessa Kyyhkylän kartanossa. Meitä kolme samalla kyydillä, minä kuskina. Eipä nuo tapaamiset ole sen kummoisempia kuin aikoinaankaan (toisenlaisessa yhdistyksessä), niissä ehkä verkostoituminen ja muiden tapaaminen tärkeintä. Mutta tulipa käytyä, ehkä toistekin. Ainakin kätköt pitää joskus hakea - niitä näytti olevan siinä lähistöllä pari kolme :) kun siitä kuitenkin aina ajoittain ajelen Iinan luokse suht läheltä

Sunnuntaina isälle auttamaan peseytymisessä sekä muutakin kotihommaa siinä sivussa (pyykinpesua ja lakanoiden vaihtoa) Äidin ja mummonjen haudoille kävin ruusut viemässä - äidille valkoisia ja mummuille keltaisia.

Iltapäivällä sitten jo vähän nk perinteenä olevaan KerhoX:n - viestejä tuonpuoleisesta tapahtumaan - kansalaisopistolle. Taisi olla kuudes kerta. Yksi mieleenjäänyt asia oli: " Sinun ei tarvitse hyväksyä eikä ymmärtää mutta päästää irti.... " ja että kaikki on lainassa

Tänään töissä ensimmäisenä tulostusongelmia alkutunnit, aika hiljaista oli muutenkin, hyvä et jotenkin hereillä pysyi iltapäivällä. Torkkujen jälkeen olen hoidellut yhdistysjuttuja (mun vakanssi pitäis olla tiedotussihteeri, nyt taas tauon jälkeen niitä opettelen) ja sitten muistin että tänäänhän on laskujenmaksupäivä (= tilipäivä) eli siinähän se ilta mennyt

Huomenna taas mennään - kirjastolla kasvitieteilijä kertomassa Puiden terveyshyödyistä ruokana ja rohtona. Voipi olla mielenkiintoista

Pienestä se alkaa...

Tein pienen twist stepperitreenin - raahasin laitteen olkkariin. Samalla seurailin Kuppilat kuntoon -ohjelmaa, mitä en yleensä muuten katso. Aloittelin rauhallisesti ja tauotellen...  Ehkä se tästä. Lauantaina kävin puolen tunnin kävelyllä - jos se ne muutkin suunnitellut  (vatsalihakset, kuminauhaharjoittelu yms) jossain vaiheessa saisi rutiiniksi. Mulla seuraava fyssarin kontrolli joulukuussa - loman jälkeen.

Lauantaina olin kaverin kanssa mielenkiintoisessa tapahtumassa (kirjajulkkarit). Tämä tapahtui pimeässä sormiruokia syöden ja veden tiputtelua kuunnellen... kyse oli Jonna Monosen kirjasta "Hiljaa pimeässä". Samalla kuunneltiin otteita kirjasta. Lyhyesti kertoen kirjan  juoni on seuraavanlainen: Joukko saksalaisturisteja jää maavyöryn takia tippukiviluolan vangiksi  -  ruokaa ei riitä pitkäksi aikaa eikä pelastajia kuulu... Nyt mulla ei ollut varaa ostaa kirjaa joten odottelen kirjan saapumista kirjastoon. Kirjailija itse on ollut syntymästään saakka sokea - mutta ei ole sen antanut häiritä - voisi
sanoa muut tekee mitä osaa, hän mitä haluaa (kaikella ystävyydellä sanottuna).

Lopuksi tarjoiltiin värikästä täytekakkua... makuelämyksiä siinäkin: mangoa, mansikkaa, vadelmaa, minttu... Ai niin ne sormisyötävät, oli mm. kasvispiirasta, kanavene, dipattavia juureksia (punajuurta, palsternakkaa, porkkanaa, perunaa), leipätikkuja, voimakkaasti maustettuja lihapullia, karjalanpiirakoita sekä ainakin kolmenlaista dippikastiketta

Sunnuntai meni sitten kotopuolessa. Siskon kanssa lähdettiin jo kymmeneltä isänpäiväherkkujen kera  siivoamaan ja auttamaan isää peseytymisessa, pyykkiäkin tuli pestyä. Samalla isä sai jo lahjansa - haluamansa parranajokoneen - helpompi hoitaa parranajo sillä kun höylällä (ainakin useammin ehkä tulee tehtyä). Muut tulivat sitten yhden kieppeillä. Tällä kertaa kokonaan edustettuna oli siskon perhe, meiltä minä ja veli ja nuorin veljenpoika, mutta meteliä pienempikin joukko saa aikaan. Mun tytöt eivät nyt päässeet tulemaan, sen verran matkaa - ja justhan viime viikonloppuna olivat...

Isä kulkee nykyään hyvin jo proteesilla, jopa ilman keppiä. Mutta käyttää kyllä rollaattoria ja pyörätuolia (helpompi silloin kun tarttee molempia käsiä). Oli laittanut lipunkin salkoon, Kävin sitten hänen kanssaan sen laskemassa alas... Haudoilla kävin - viemässä kynttilän vaarille ja papalle - ja tietenkin kynttilän äidille <3

Ensi viikonloppuna menen näillä näkymin yöksi. Kylässä on hirvisopat. Lähden isän seuraksi ja kuskiksi. Kyllähän hän itekin jo ajelee mut meinas et jos vähän ottaa väkevämpää.

Kesäkengät ostin

Kun ensin kävin silmälasiliikkeessä korjauttamassa lasit - meni nenätyynyn kiinnitys... optikko "juotti" sen kiinni. Sitten kysyi että onko heiltä ostettu - ja kun selvisi että alle 2 v sitten niin sanoi että menee takuuseen eli tulee joko uudet kehykset (jos maahantuojalla vielä on) tai sitten jopa uudet lasit

Niin sitten ajattelin et poikkeampa kenkäkaupassa - ja nuo löysin parillakympillä. Tarve olikin kesäsandaaleille- nyt vain umpinaiset ollut. Noissa pieni korkokin eli mulle kivemmat - en mä ihan matalilla sentään suostu kävelemään

Yhden kätkönkin kävin siinä hakemassa - ja vähän jouduin selittelemään kuljeskeluani. Tosin sanoi tämä että oli aiemminkin törmännyt kätköilijäperheeseen siinä :)

No sitten kotiin. Kävin tosin tarkastamassa onko pyörähuolto auki että Iina pääsi viemään pyöränsä kesärenkaiden vaihtoon Minähän ne renkaat sitten... korjaaja oli sitten vissiin ruokatauolla - joten päätettiin katsoa pari kätköä, toinen löydettiinkin suht helposti, toinen jäi vielä arvoitukseksi... no sitten odottelemaan pyörähuollon ovelle. Tuli siinä yhden naisen kanssa juttua kätköilystä - saattaa olla et saatiin yksi taas mukaan joukkoon :) - hän rupesi kyselemään ensin sitä että olisiko se hyvä harrastus 10-11v pojalle... mukava keskustelu siitä syntyikin. No pyörän Iina saa sitten maanantaina, ei enää tänään kerinnyt

Loppupäivä menikin kotosalla, mulle oli tarpeeksi siellä kuumuudessa päivällä pari kertaa käväistä... nyt kello onkin jo reilusti yli puolenyön - edelleen kuuma mut onhan sitä ruvettava vissiin nukkumaan

Ai niin - autoinhan tänään yhtä vanhaa tätiä - tien ylityksessä ettei rollaattorillaan kompastu. Eilen annoin naapurille mulle tarpeettoman aurinkovarjon - ja sille telineen.... No jaa - itsestäänselviä asioita - toisen auttaminen jos se itselle mahdollista - mutta nyt väsyttää, mukavia unia

Kokonainen (28.10)

Kokonainen nainen - Laura Voutilaisen musiikin sanoin... tästä mie tykkään - varsinkin kohta "Hallitusti hillitön" - sellainen mie haluan olla..

Kyllä mä itseni kokonaiseksi tunnen... olen tyytyväinen elämään sellaisena kun se on. Onhan aikoja jolloin tuntuu että elämä on jotenkin vastaan, mutta... pääsääntöisesti pyrin elämään tätä päivää .- ja ottamaan vastaan mitä elämällä on antaa

Viikonloppuna olin kotokylän diskossa. Oli kiva ilta, tavattiin nuoruudenkaverin kanssa pitkästä aikaa - ja kiva oli huomata ettei oikeastaan mikään ollut muuttunut <3

Selitys (15.9.)

Mitähän sitä pitäisi selittää... selittämistä varmasti olisi paljon. Sitä vaan usein kuvittelee että toinen ymmärtää selittämättä. Mutta eihän meistä kukaan ole ajatustenlukija... huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä ollenkaan vai onko niin?

-----------
Viikonloppu on taas mennyt. Viime viikko oli aika rankka. Torstaina en töissä saanut omaa konettani kuntoon koko päivänä. Perjantaina selvis että oli kyseessä operaattoreiden välinen verkkoristiriita, joka tiputti välillä aina jonkun koneen käytöstä, jatkui myös perjantaina - toisten koneella. Siis toinen operaattori pääsi hyppimään meiän verkkoon - ja se aiheutti näitä.

Mutta viikko saatiin päätökseen - ja selvisin, mutta täytyy sanoa että oli pitkästä aikaa jotenkin tosin hankala viikko - ei mitenkään normaalia minulle. Perjantaina olin kyllä aika poikki. Lähdin kuitenkin illalla tytön kanssa - tarkoituksena mennä elokuviin - tarjousnäytökseen mutta se olikin loppuunmyyty joten sitten tulikin illasta shoppailukierros, lähinnä katsellen. No ostettiin uusi vedenkeitin ja iso satsi vessa- ja talouspaperia - riittää vähäksi aikaa - ja mentiin kotiin kattomaan elokuva digiboksista

Lauantaina aamupäivällä Monikan kanssa ostoksilla ja haettiin grilliruokaa - ja sitten kotopuoleen isän 77v synttäreitä juhlimaan. Vain perhepiirissä, me ja siskonperhe, veli ja yksi veljenpojista. Veljenvaimo ei tullut - syytä en tiedä, mutta isä otti sen vähän nk loukkauksena. Mutta oli meillä silti mukava päivä. Me jäätiin vielä iltaan saakka kun muut lähti. Sisko perheineen oli tullut jo aamupäivällä ja olivat siivonneet. Meillä on tavallaan vähän sellainen työnjako et sisko siivoaa ja mä juttelen - ja ilmeisesti se käy kummallekin. Sisko ei osaa oikein olla paikoillaan, aina pitää jotain tehdä. Kyllä mäkin teen mutta kuitenkin minusta sekin on tärkeää - jutteleminen. Käytiin sitten vielä äidin haudalle viemässä kynttilä - äidinkin syntymäpäivä lähellä, pari viikon päästä

Illalla ei jaksettu enää saunoa, yks elokuva vielä katottiin. Marley ja minä, ihana koira- ja perhekuvaus, humoristinen ja herkistäväkin. Ai niin käväisihän tyttöjen isä lauantaina aamupäivällä, summeria vaan soitti, ei taas muistanut ettei likat niin ajoissa herää - viikonloppuisin. Tänäänkin käsittääkseni piti käydä, muttei ole kuulunut eikä näkynyt, eilen illalla soitti myöhään... ei aina muista edes mitä on puhunut...

Tänään oli Wanhan ajan markkinat, kaverin kanssa kävin. Paljon oli mukavaa katottavaa, ja uusiakin juttuja. Mukava oli katsoa miten tehdään koristeellisia helmiä lasitankoja sulattamalla. Aina näkee jotain uutta. Tapasin tutun miehen vuosien takaa, tosin en muista nimeä. Hän muisti minut, sanoi nähneensä mut pari kertaa kirjastolla muttei ollut varma, ei siksi ollut tullut juttelemaan. En sit viittinyt siinä - tai kehdannut - kysellä et kuka sie ole. Pieni aavistus mulla on - kyse on 80-luvun lopusta. No ehkä se selviää joskus jos satutaan kirjastolle yhtä aikaa... vaikutti tosi iloiselta minut nähdessään :) Kysyi että voiko sitten tulla juttelemaan, sanoin että toki voit... muutamia juttuja kerettiin siinä vaihtaakin... ei niistä sen enempää. Mutta kyllähän sitä itselle tuli mukava olo että on jättänyt jollekin muiston, joka jää... mutta siitä tosiaan on jo kauan. On mulle kyllä sanottu monesti etten ole muuttunut ollenkaan

Kattelin siellä markkinoilla myytäviä lehtiä - vanhoja, etsin oman syntymävuoden ja -kuun lehteä. Myyjä sanoi ettei sieltä sulle varmaan löydy. No oli siellä useita vuosia nuoremmillekin. Sanoinkin mitä vuosimallia olen. Siihen sanoi ettei olis uskonut... kai sitä jotenkin antaa nuoremman vaikutelman tai sitten tosiaan on hyvät geenit nk eräs mulle sanoi keväällä kun selvisi kuinka vanha jo olen :)

Särkyvää (4.9)

Seitsemän vuoden onnettomuus jos peilin särkee, tavallisen lasin rikkoutuminen taas tuottaa onnea... elämäkin voi särkyä. Ihmiseen voi tulla säröjä joita kenties voi paikkailla - ja saattaa olla että hänestä tulee entistä kestävämpi vaikka sisälle jääkin jotain joka ei koskaan katoa - vaikkapa muistot

Äsken eräässä ryhmässä (virtuaaliryhmä) joku laittoi linkin Laura Närhen kappaleeseen "Minä annan sinut pois". Kuuntelin tätä kappaletta melko paljon äitini kuoleman jälkeen. Samoin toinen merkittävä sävelmä on ollut Johanna Kurjen "Prinsessalleni", Juha Metsäperän "Äidistä" puhumattakaan. Äidin kuolemasta on tulee yli huomenna 2v 3kk - elämä on laskeutunut uomiinsa. Isäkin pikkuhiljaa toipunut, ei joka hetki tule mieleen. Usein kuitenkin vieläkin haparoi nenäliinaa jostain sohvan uumenista kun rupeaa itkettämään. Aikansa se kestää, jollain lailla loppuelämän. Surun pahin kärki on ehkä jo taittunut, välillä muistuttaa olostaan pistoksella.. kun kuulee tai näkee jotain joka tuo muiston mieleen

Mutta kaikki nämä kuuluvat elämään, syntymä ja kuolema, saaminen ja luopuminen, ilo ja suru...

Mä olen vähän vähemmän nyt viime aikoina kirjoitellut. Olen viettänyt aikaa yhdessä ryhmässä täällä netissä - ja se todella tuntuu hyvältä paikalta. Meitä on jo melko iso joukko, keskustelut käsittelevät ties mitä, jokainen saa kommentoida - tai olla kommentoimatta... Eroaa kenties tavallisesta chatista siinä että samassa ympäristössä on käynnissä monta keskustelua - chat-tilanteessa on vain sen yksi keskusteluketju... Tuolla senkun valitsee sen itselleen tärkeän tai kiintoisimman tai avaa itse oman ketjun... voi välillä vaikka vain seurata sivusta. Kyse ei ole mistään senssipalstasta. Joukossa on sinkkuja, eronneita, naimisissa olevia, työttömiä, työssäkäyviä... yhteinen tekijä on ikä - ja se on ainoa kriteeri ryhmään liittymiselle.

Nyt on aika lähteä nukkumaan - kuuntelen tässä Louis Amstromgia, jonka eräs tänään ryhmään linkitti. Ihana sävelmä <3

Hyvää yötä  - ja mukavia unia. Huomisesta tulee hyvä päivä...