keskiviikko 27. lokakuuta 2021

Toimistolle

 Vein tänään työvälineet työpaikalle. Huomenna tarkoitus siirtyä takaisin toimistolle. Tosin meillä tulee olemaan käytössä hybridimalli, joka meille tarkoittaa sitä, että kaksi päivää viikossa on oltava toimistolla, kolme päivää saa olla halutessaan etänä. Sovittiin, että keskiviikko on se päivä, jolloin kaikki ovat paikalla. Muuta päivät saa valita pois lukien tilanteet jolloin pomo edellyttää paikallaoloa. 


Rutiinihommien jälkeen aloin kotona pakkaamaan. Tuossa kuvassa isommassa kassissa on kaksi näyttöä sekä näppäimistö ja rullahiirim- pehmusteena voimapaperia ja pahveja. Sain ehjänä perille.  

Tietokonelaukussa kaksi läppäriä (viime viikolla saimme uudet työläppärit, vanha pitää palauttaa - ollut vähän nk backupp'na hetken aikaa) sekä kaikenmoista sälää

Huomenna vielä vasta paperit mitä täällä on - ei sitä kaikkea kerralla jaksa...  

Työpaikalle  ja koneet paikalleen. Eipä oikeastaan huomannut, että on ollut noin puoltoista vuotta pois. Tavarat oli paikoillaan. Ihmettelen kyllä että mihin minun langattomat kuulokkeet on hävinneet. Kukaan ei tiedä. Työkaveri on kuulemma vienyt pöytäpuhelimet pois - ei enää tarvita. Ollaan tänä aikana siirrytty  nettipohjaiseen puhelimeen. Eipä ole tarvinnutt asennella koneelle enää puhelinta. Siinä oli aina oma kommervenkkinsä. Siis katsoin että kaikki toimii ja lähdin kotiin - ensin Gigantin kautta - ostin langattoman näppäimistön ja hiiren etätöitä varten - sitten kauppaan lähes viikon ruokaostokset. Ainakin siltä taas tuntui. 

Kotiin tullessa laitoin saunan päälle - ja sinne suuntaan nyt. Mukavaa illan jatkoa...


sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Lisää sotajuttuja

Tänään pikkasen jatkoin tutkimusta. Kuten sanoin en paljoakaan ole tutkinut sotajuttuja - jotenkin vasta nyt oman ikääntymisen myötä nekin ovat alkaneet kiinnostamaan. Tänään kattelin taas hieman sotapäiväkirjoja. 

Tämä sukulaismieheni (mummun veli, isäni eno) oli jatkosodassa sillanrakennushommissa Aunuksella ja Syvärillä (18.6.1941 - 27.9.1944), kantakortissa luki että palvellut ryhmänjohtajana, sirkkelisahan esimiehenä ja sit vielä jotain autoon liittyvää (autoam:na?) - hän kuoli 27.9.1944 astuttuaan miinaan - siitä maininta sotapäiväkirjoissa - olen tosi tiennyt tämän ennenkin mutta jollain lailla sykähdyttävää nähdä se todennettuna:


"Ristijärveltä 15 km Puolangalle päin meni kers. (nimi mainittu) miinaan. Vietiin henkilöautolla kenttäsairaalaan. Kers. (nimi mainittu):lta katkesi jalka nilkasta poikki ja haavoittui muutenkin vaikeasti"  Hän kuoli samana päivänä. 

Muistan mummuni surreen tätä veljeään oikeastaan loppuikänsä, tai hänestä aina välillä puhuikin - heillä ikäeroa vain vajaa kaksi vuotta - mummuni oli syntynyt huhtikuussa1916 ja veljensä tammikuussa 1918. Valokuvien perusteella - mitä minulla on - vaikutti iloiselta ja sympaattiselta mieheltä.

Talvisodassa kantakortin mukaan 15.12.1939 - 6.3.1940. Kantakortin mukaan osallistunut taisteluihin Suomussalmella, Raatteentiellä, Pitkärannassa sekä Maksiman saaressa. Se päättyi hänen osaltaan haavoittumiseen Maksimansaaressa. Sitä en tiedä miten pahasti haavoittui mutta oli kuukauden verran Kristiinankaupungin sotasairaalassa.

Tänään vähän haeskelin tietoja - tuo päivä 6.3.1944  oli lukemani mukaan talvisodan verisin päivä, jolloin kaatui 812 Suomalaista. 

------------------------------

Mutta nyt taidan siirtyä tähän päivään ja lähden ajelemaan kotopuolessa. 

Aina välillä pitää käydä, vaikka sisko kävikin eilen. Meni yksin koska mahdollisesti oli työpaikalla altistunut koronalle. Vaikka olemmekin (suurin osa) saaneet molemmat rokotukset, niin ei ehdoin tahdoin halua altistuttaa läheisiä. Käyn vähän tyhjentämässä kaappeja - vähän kerrasssaan sitäkin tehtävä. Isän kuolemasta on noin 2½ vuotta, ennemmin ei olla paljon sitä tyhjentämistä tehty - kunnei ole mikään kiire. Luultavasti ei saada taloa myydyksi (pieni paikkakunta, korjattavaa riittää, ei järveä, suht iso tontti kylläkin), eikä meillä kenelläkään ole sitä varaa korjatakaan. Mutta aika näyttää miten siinä käy... Kyllä se järjestyy tavalla tai toisella.

perjantai 15. lokakuuta 2021

Parin viikon siirtymäaika

Tänään saimme tiedon että marraskuun alkuun mennessä viimeistään toimistolle - saa mennä jo ensi maanantaista lähtien. Jatkossa saisi olla osittain etätöissä mutta käytännössä varmaan - vaikuttaa siltä - enimmäkseen toimistolla jossen saa hankittua työvälineitä kotiin  - pääasiassa kyse näytöistä - mutta toisaalta tarttis niiden lisäksi myös näppäimistön yms ja telakan - en mä ainakaan pärjää pelkällä läppärillä meiän hommissa. Aika tihrustamista olisi... 

Olen kyllä vähän silmäillyt käytettyjä näyttöjä - olis se mukava omien harrastustenkin parissa katella isommalta näytöltä esim. kirkonkirjoja. Sit pitäis toi ylimääräinen huone saada tehtyä työ- (ja vaikkapa askartelu)huoneeksi. Viimeiset puoltoista vuotta olen väliaikaisesti ollut ruokapöydän ääressä :) kun ei tämän todellakaan pitänyt jatkua näin pitkään 

Mutta aika näyttää senkin... ei vaan olis varaa paljon niihin sijoittaa... Mun täytyy kyl sanoa että aika mielelläni olisin kotonakin

Ostin (tilasin netistä )itselleni eilen airfryerin, tuttavallisemmin pöhöttimen. Yksinkertainen malli ilman mitään erikoistoimintoja - vain vääntimet asteille ja ajalle.  Ensimmäisen testasin kananmunia -ihan syötäviä tuli, ei tarvinnut vettä vahtia. Sitten tein lämpimiä tonnikalaleipiä iltapalaksi. Enempää en ole vielä testaillut. En viitsinyt tänäänkään vielä lähteä kauppareissulle - huomenna sitten  

Auto kävi eilen korjaamolla - etujarrulevyjen vaihto - olihan se sellainen lähes parin sadan euron meno, mut nyt ei ainakaan tartte jarruttamista pelätä - tosin kyl ne mun mielestä pelasi tähänkin asti - katsastusmies vaan oli eri mieltä. Pitänee joku päivä käydä näyttämässä että on korjattu. Kaverin kanssa käytiin kahvittelemassa sillä välin kun auto oli korjaamolla - reilun tunnin homma.

Tänään tuli mieleen et varmaan on talvirenkaat vaihdettava ennen toimistolle siirtymistä - kun joutuu taas aamuisin liikkelle lähtemään  - ehkä lämmityskin pitäisi laittaa päälle.

Pari viikkoa sitten käväistiin Iinan kanssa Monikalla Heinolassa. Kyllä oli pentu kasvanut, nopeasti se käy. Mukava päivä - iltaan saakka oltiin - lenkilllä metsässä ja saunassa käytiin. Vävy oli tehnyt ruuan kun tultiin. Hän lähti sitten kaverille iltaa viettämään. Kyllähän siellä mielellään kävisi useamminkin.

Sukututkimuksen parissakin hieman viettänyt aikaa. Tällä viikolla jäsenillassa käsiteltiin kantakortteja. Innostuin sitten illalla kotona tilaamaan isoisien kortit - saa nähdä koska tulevat. Tutustuin myös sotapäiväkirjoihin  - ja löysinkin sukulaista koskevan merkinnän (mummun veli joka kaatui jatkosodassa v.1944 pari kuukautta ennen sodan loppua, astui miinaan). Aika vaan ei  tunnu riittävän kaikkeen mitä haluaisi tehdä.


vuosi 2025 siis - alkanut

Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...