Parin viikon siirtymäaika

Tänään saimme tiedon että marraskuun alkuun mennessä viimeistään toimistolle - saa mennä jo ensi maanantaista lähtien. Jatkossa saisi olla osittain etätöissä mutta käytännössä varmaan - vaikuttaa siltä - enimmäkseen toimistolla jossen saa hankittua työvälineitä kotiin  - pääasiassa kyse näytöistä - mutta toisaalta tarttis niiden lisäksi myös näppäimistön yms ja telakan - en mä ainakaan pärjää pelkällä läppärillä meiän hommissa. Aika tihrustamista olisi... 

Olen kyllä vähän silmäillyt käytettyjä näyttöjä - olis se mukava omien harrastustenkin parissa katella isommalta näytöltä esim. kirkonkirjoja. Sit pitäis toi ylimääräinen huone saada tehtyä työ- (ja vaikkapa askartelu)huoneeksi. Viimeiset puoltoista vuotta olen väliaikaisesti ollut ruokapöydän ääressä :) kun ei tämän todellakaan pitänyt jatkua näin pitkään 

Mutta aika näyttää senkin... ei vaan olis varaa paljon niihin sijoittaa... Mun täytyy kyl sanoa että aika mielelläni olisin kotonakin

Ostin (tilasin netistä )itselleni eilen airfryerin, tuttavallisemmin pöhöttimen. Yksinkertainen malli ilman mitään erikoistoimintoja - vain vääntimet asteille ja ajalle.  Ensimmäisen testasin kananmunia -ihan syötäviä tuli, ei tarvinnut vettä vahtia. Sitten tein lämpimiä tonnikalaleipiä iltapalaksi. Enempää en ole vielä testaillut. En viitsinyt tänäänkään vielä lähteä kauppareissulle - huomenna sitten  

Auto kävi eilen korjaamolla - etujarrulevyjen vaihto - olihan se sellainen lähes parin sadan euron meno, mut nyt ei ainakaan tartte jarruttamista pelätä - tosin kyl ne mun mielestä pelasi tähänkin asti - katsastusmies vaan oli eri mieltä. Pitänee joku päivä käydä näyttämässä että on korjattu. Kaverin kanssa käytiin kahvittelemassa sillä välin kun auto oli korjaamolla - reilun tunnin homma.

Tänään tuli mieleen et varmaan on talvirenkaat vaihdettava ennen toimistolle siirtymistä - kun joutuu taas aamuisin liikkelle lähtemään  - ehkä lämmityskin pitäisi laittaa päälle.

Pari viikkoa sitten käväistiin Iinan kanssa Monikalla Heinolassa. Kyllä oli pentu kasvanut, nopeasti se käy. Mukava päivä - iltaan saakka oltiin - lenkilllä metsässä ja saunassa käytiin. Vävy oli tehnyt ruuan kun tultiin. Hän lähti sitten kaverille iltaa viettämään. Kyllähän siellä mielellään kävisi useamminkin.

Sukututkimuksen parissakin hieman viettänyt aikaa. Tällä viikolla jäsenillassa käsiteltiin kantakortteja. Innostuin sitten illalla kotona tilaamaan isoisien kortit - saa nähdä koska tulevat. Tutustuin myös sotapäiväkirjoihin  - ja löysinkin sukulaista koskevan merkinnän (mummun veli joka kaatui jatkosodassa v.1944 pari kuukautta ennen sodan loppua, astui miinaan). Aika vaan ei  tunnu riittävän kaikkeen mitä haluaisi tehdä.

Aika kuluu

Tämäkin kuukausi on kohta ohi. Menossa olen ollut - tosin sairaslomallakin.  Tuon edellisen kirjoituksen jälkeen maanantaina lähdin töistä kesken päivän . Oli niin niskat ja selkä jumissa. Illan kokouskin jåi väliin. Loppujen lopuksi olinkin sairaslomalla seuraavan viikon keskiviikkoon - Se on oikeestaan pitkä tarina :)

Huomasin nimittäin että mun verenpaineet oli järkkykorkealla tiistai-iltana (muistaakseni 191/133 tosin osasyynä saattoi olla se että kävin hammaslekurissa, ja poistettiin mm viisaudenhammas, mutta kuitenkin) - lisäksi mun vp-mittari ilmeisesti oli rikki, ainakin mansetti ei suostunut tyhjentymään joten pyysin siskon mittaria lainaksi kunnes saan uuden (tilasin netin kautta ja parissa päivässä oli perillä, lähes samanlainen kuin entinenkin mutta hieman "päivitetty") Verenpaine kyllä laski noista huippulukemista seuraavana päivänä mutta korkealla edelleen...

No sitten otinkin yhteyttä työterveyshoitajaamme joka järjesti lääkärille perjantaiksi ajan. Hoitaja ihmetteli että tiedoissa näkyi muutaman vuoden takaa että olisi aloitettava lääkekokeilu jota ei sitten ollut edes määrätty. Mulla on ollut taipumusta verenpaineeseen ja sukurasitustakin on. Jotenkin vaan päässyt seulan läpi. Oma syykin miksei ole asiaa vienyt eteenpäin. Nythän se on tavallaan pakkotilanne, kun leikkaukseen menossa...

Pitkästä aikaa ristipistoja - ruiskaunokki

Nyt olen syönyt lääkettä parisen viikkoa, olo on parempi. Niin sain siis sairaslomaa, osittain tuon nivelrikonkin takia (lääkäri aiemmin sanonut että antaa tarvittaessa) ja varmaan myös väsymyksen takia. Olin levon tarpeessa ja kun toi lääkityskin aloitettiin. Apteeksissa sanoikin että pari ekaa viikkoa paineet heittelee miten sattuu... Yllättävän vähän sivuvaikutuksia ollut. huipannut muutaman kerran kun paineet laskeneet vauhdilla

Olin just lääkäriin lähdössä kun työkaveri laittoi viestiä että miten voit... sanoin  et en ollutkaan tajunnut kuinka väsynyt olin. Hän siihen että kyllä me ollaan huomattu että olet. Yks työkaveri sanoikin silloin maanantaiaamuna et miksi sinä tulit töihin. Meillä on töissä ollut pitkään vajausta muutenkin - aina joku lomalla tai saikulla.

No sairasloma meni lepäillessä ja sopeutuessa vp-lääkitykseen. Kävin hakemassa myös kyynärsauvat - tällä hetkellä kuljen yhden kepin kanssa. Vähän viihdettäkin oli sillä viikolla. Kävin miespuolisen ystävän kanssa katsomassa Olen Suomalainen -elokuvan - ja ennen sitä syömässä. Vähän piristystä :)

Pariloitua tonnikalaa

Elokuva oli mielestäni parempi kuin olin etukäteen ajatellut. Tosin toi mieleen omakohtaisia kokemuksia, mutta silti... Muistin myös kun nuorena olin Motorestissa töissä (kesäisin auki 24h) kun herätin Kari Tapion autostaan (pyysi herättämään) aamulla lähtiessäni kotiin.

Viime viikonloppuna perjantai-iltana oltiin työporukan kanssa syömässä - enpä ollut ennen syönytkää tuoretta tonnikalaa. Ihan syötävää mutta kyllä mä säilyketonnikalaakin syö ihan mielihalulla.
Alkupalana söin Valencialaista sipulikeittoa ja jälkkäriksi liekitettyä räiskälettä mansikka-ananaskompotin kera... Siellähän se muutama tunti vierähti, sieltä sitten vielä pubiin. Itse olin autolla liikkeellä muttei se mun oloa haittaa, pärjään ilman rohkaisuakin - ja juttua riittää. Pari työkaveria vein kotiinsa illan päätteeksi

Hunajaista kananrintaa

Monika tuli lauantaina päivällä ja kaupan kautta kotiin.  Sai raahata ostokset kotiin, alkaa olla mulle aika vaikeaa. Oltiin illalla menossa tyttöjen tädin kansssa teatterin - ensin kahvilan kautta. Kouvolan teatterin Herrasmieshuijarit - mukavaa viihdettä. Illan päätteeksi vielä vähän syömään . Mukava ilta sekin mukavassa seurassa...

Eli tämmöistä - ja menoa on tiedossa lisää marraskuulle yllinkyllin - jossei sitten satu leikkauskutsu tulemaan. Hampaat hoidettu tulehdusriskien osalta mutta paikattavia vielä on. Ei halpaa lystiä mutta pakollista ennen leikkausta. Yksityiselle menin koska halusin saada homman nopeasti hoidettua. Julkisella puolella hoitoonpääsy aika hidasta.

Tämä työviikko pulkassa, taas yhden jaksoin. Ei siinä mitään, olo on pirtempi kuin aikoihin vaikka lonkkaa koskeekin mutta jotenkin saan sen pois mielestä. Samahan se istua työpöydän ääressä kuin kotona sohvalla. Kävelyhän se tekee eniten kipeää. Ilman keppiä en kyl pärjäis tällä hetkellä

osteopatiaa, renkaita, elokuvailta

Risteilylläkin tuli sitten käytyä, junalla Hesaan ja siitä laivaan - ja su:na takas. Peräti käveltiin terminaalille, takas kyllä ratikalla - tuli liikuttua aivan tarpeeksi. Kännyn askelmittarin perusteella lauantaina yli 11000 ja su:na yli 13000 askelta  - tuntui kyllä jaloissa kun korkokengillä (vaikkei olleet korkeat) tallusteli - en viittinyt lenkkareita raahata mukaan kun mahdollisimman vähällä tavaralla yritin...

Ei risteilystä sen enempää, ruokaa ja musiikkia - sunnuntaiaamuna Tallinnassa maihin aamiaiselle. Illalla taksilla kotiin - kun en jaksanut bussia odottaa ja yks yhdistyskaveri meni samaan suuntaan. Kerrankin ns ihmisten ajassa kotona

Kävin lähellä olevan kampaamon hyvinvointi-illassa jossa käsihierontaa ja osteopaatin pikainen tutkimus. Päätin sitten että varaan osteopaatille ajan.  Nyt viime perjantaina sitten eka kerta. En osaa siitä vielä paljoa sanoa - vaikutuksista siis - ehkä hivenen parempi liikkuvuus nyt - niin lähinnä tuon vasemman lonkan takia sinne menin mutta kyllähän sitä kipupisteitä muualtakin selästä löytyy... Sen kyllä huomasin että perjantai-iltana sekä eilen olin ihan poikki jo kymmeneltä illalla. Jostain luin että saattaa olla pari päivää väsymystä kun kroppa sopeutuu. Kaksi seuraavaakin kertaa varasin.  Olen ajatellut että oman terveyden takia tämä, mulla ei ole kuin tämä yksi elämä

Töissä oli loppuviikko vähän kiireisempi kun puolet poissa (yksi lomalla, kaksi saikulla). Keskiviikkona oli tiimipalaveri. Hieman yllättäviä, huonojakin uutisia. Meiän vuorotteluvapaalla oleva työkaveri ei palaakaan enää takas töihin. Miehensä työn takia myyvät asuntonsa ja muuttavat pääkaupunkiseudulle. Mutta heille hyvä ratkaisu... ikävä kuitenkin tulee

Lauantaiaamuna suht ajoissa liikkeelle - Iinan piti myös lähteä vaarilla käymään mutta ilmoitti jo illalla ettei jaksa niin aikaisin joten menin sitten yksin. Kaupan kautta ja heti pyykinpesukone päälle - tällä kertaa mulla ei aikaa ollut hirmu pitkään olla. Renkaanvaihto odotti

Niinpä renkaat vaihdettu - harvoin näin aikaisin mutta tanssikaveri laitteli viikolla viestiä että onko renkaat vaihdettu (lupasi kesällä sen tekevänsä). Nyt on sitten laitettu. Hän lähti sitten kotiinsa siistiytymään ja sitten takas kaupunkiin  - käytiin subwayssa syömässä ja Oma maa  -elokuva kattomassa. Siinähän sitä tarpeeksi yhdelle päivälle. Olin tosiaan illalla niin poikki että kymmenen aikaan jo sängyssä.

Ainutlaatuinen

Jonkun lööpin näin tässä lähiaikoina. Taisi olla Kaija Koo, joka halusi löytää jonkun jolle hän on ainutlaatuinen. Eiköhän me kaikki, osa löytää ja toinen haikailee ikänsä. Itse olen paljolti samaa mieltä - olisihan se mukavaa että olisi ihminen joka pitäisi ainutlaatuisena - ja haluaisi olla sun kaa - voisit olla oma itsesi ynnä muuta kliseistä.
___________________________

Syksy alkaa olla jo pitkällä vaikkei sitä luonnosta huomaakaan, ei ole sateista eikä oikeastaan kylmääkään. Loman jälkeen olen jo kaksi viikkoa ollut töissä eli loma alkaa olla muisto vain.,,

Kirjaston elokuvaillatkin ovat alkaneet. Kävin viime viikolla katsomassa "Aamiainen Tiffanylla", sanovat sen olevan leffa joka pitää nähdä edes kerran elämässä. En tiiä mikä oli mutta ei mua tällä kertaa oikein säväyttänyt, onkohan aika ajanut tämän elokuvan yli? Tosin tulin kirjastolle väsyneenä suoraan  töistä - yleensä kerkeän käydä kotona latautumassa.  Musiikki oli minusta parasta "Moon river".  Elokuvan jälkeen vielä käväisin kaverin kanssa kahvilla

Viime perjantaina vietettiin työporukan kanssa keilailtaa  - osanotto ei ollut runsas mutta mukavaa silti oli. Keilailun jälkeen sitten vielä pizzalle

Lauantaina käytiin Iinan kanssa vaarilla ja illalla viihteelle. Käytiin Kauko Röyhkää kattomassa ja sen jälkeen paikalliseen karaokebaariin, siellä suurin osa illasta. Taannoinen tanssittaja  ilmestyi sinne myös. Loppuillasta Iina lähti nuorten paikkaan ja me vielä paikalliseen tanssiravintolaan ja vielä yhteen pubiin. Hää tuli sit mun soffalle yöksi. Herääminen venähtikin sitten  pitkälle. Päivällä käytiin vielä kävelyllä ja syömässä - ja hänet kuskasin kotiinsa ja jäin vielä iltakahville - ei mikään suunniteltu juttu... kaveri - huomenna ajateltiin lähteä elokuviin. Liput jo varasin.

Se täytyy kyllä myöntää että maanantaiaamuna väsytti...

Isä on nyt sitten saanut toiseenkin jalkaan proteesin. Vielä ei oikein pystynyt sillä kävelemään kun sattui polveen. Viikolla hänellä oli varattu aika keskussairaalalle jossa sitä korjattiin. Pääsi sinne kyllä mutta kolme tuntia myöhässä.  Syynä Kelataksi. Nimittäin taksi tilattu edellisenä päivänä. Sitten jossain vaiheessa tieto ettei tule, no sitten tuli taksi (ilmeisesti oli joku muu), taksikuski oli noussut autosta, oli mennyt takaisin autoon - ja lähti. Isä oli yrittänyt väläytellä ulkovaloja, huutaakin eli kuski ei tullut sisältä hakemaan (isä ei pääsyt yksin ulos eikä kotihoito silloin ollut paikalla). Olivat soitelleet useampaan kertaan taksikeskukseen ja sairaalaan  - aika saatiin siirrettyä... ja ilmeisesti fyssarikin oli jäänyt odottamaan. Iskä soitti sitten veljensä kuskaamaan. Sanoi ettei enää ikinä ota Kelataksia (ilmeisesti edellisellä kerrallakin oli tunnin myöhässä), pyytää veljeään kuskaamaan.
- Että tämmöistä, ei oikein vakuuta tää taksiuudistus :(

Meillä ovat muutaman viikon tehneet neukkarin remonttia. Tänään saivat valmiiksi. En tiedä sekin osaltaan varmaan kävi kurkkuun, tällä viikolla ollut kipeä  (ja allergialääke auttoi jonkin verran. Mutta tässähän tätä juttua taas  - kaikkea ei muistakaan

Tänään liuin varttitunnin - kotona suoraan nukkumaan sohvalle vähäksi aikaa - iltasella käväisin vielä lammella - ja loppuilta kuluu Vain Elämää -ohjelman parissa

Sairastelut selätetty, toivottavasti

- ainakin tällä erää. Pomo kysyi eilen että joko olet kunnossa  - sanoin et no joo kyllähän tässä iässä aina jotain on... no joo lähinnä tietty kysyi että onko flunssasta toivuttu. Toki vielä yskänpuuskia tulee kun lähtee tuonne ulkoilmaan mutta...

Arki viikolla meni aika lailla oleillen, ehkä sekin vielä toipumista. Maanantain kokoustamista lukuunottamatta. Tiistaina ja keskiviikkona ilta meni sohvalla sarjoja katsellen ystävän seurassa - yhdessä sit yskittiin keuhkojamme pihalle ja juotiin teetä.

Aika hajamielinen olen - eilen huomasin vasta ruokatunnilla että tunika väärinpäin - so what, eipä sitä kukaan muukaan ollut huomannut - luultavasti siksi että oli neuletakki siinä päällä. Kävin sit kuitenkin vessassa vaihtamassa oikein päin

Torstaina oli naistenpäivä - eihän se muista päivistä eroa paitsi että ekaa kertaa työpaikalla oli se huomioitu.

Iltasella kävin vielä kirjaston elokuvan katsomassa. Israelilainen " Jäähyväiset", käsittelee armomurhaa - mutta ei ole kuitenkaa mikään hirmu vakava elokuva vaan elokuva välittämisestä ja irtipäästämisestä. Kirjaston jälkeen vielä tytön luona kipaisin viemässä pestyt vaatteet

Viikonloppu menossa, ohjelmaa on ihan tarpeeksi mutta pakko on "ottaa omaa aikaakin", tänään se on tää aamupäivä. Kohta lähden isälle viikon ruuat ostamaan, iltapäivällä jossain vaiheessa nuorimman serkun kakskymppisille.

Nuorempi tyttö tulossa tänään - ensin viettää aikaa kaverien kaa, iltaa vietetään sitten kotosalla.Vanhempi tyttö tulee reissusta illalla- ja ilmoitti haluavansa tulla myös saunaan.  Ei nyt tällä kertaa lähde sunnuntaina vaarille vaan tapaa pikkuserkkunsa ja lähtee sitten kotiin iltapäivällä.

Ostin uuden imurin, pitäis varmaan testata... Ostin pölypussillisen tällä kertaa - mulla ollut pölypussiton, mutta en ole siitä tykännyt. Unohdan aina putsata sen, eli mun kannalta pussillinen on parempi. Pienenä ongelmana on kyl muistaa ostaa pussit...
- ja viikonlopun aikana pitäisi saada yksi tapahtumailmoituskin tehtyä... sen se tekee kun menee yhdistystoimintaan mukaan. Aina riittää puuhaa siinäkin

Mutta - nyt vaan mukavaa viikonloppua kaikille. Täällä sataa lunta mutta pakkasta on vain hivenen. Ehkä se kevätkin vähitellen tulee...

Desibelidemokratia

Törmäsin uuteen sanaan...  lyhyesti ja kärjistettynä sanottuna: He saavat jotka vaativat kovemmin. FB:ssa mainostettiin lauantaina tulevaa Flinkkilän & Tastulan ohjelmaa  jossa keskustellaan vanhustenhoidon nykytilasta.  Täytynee katsoa joko silloin tai myöhemmin, kiinnostava ja ajankohtainen aihe., itseäkin koskettava (onhan mulla iäkäs isä jonka luona kotihoitajat käyvät päivittäin - paitsi sinä päivänä kun minä käyn)

Tänään käytiin kirjastossa  - oli elokuvailta. Tällä kertaa japanilaista. Tätäkään tuskin olisi muuten tullut katsottu. Illan jälkeen vielä teetä mun luona



Lukeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle, enemmän on tullut katottua netflixiä tai areenaa. Itse seuraan mielelläni kuningatar Elisabeth'sta kertovaa The  Crown -sarjaa -  vähän siihen jäänyt koukkuun.
Niin lukemisesta - viimeksi sain luettua Maarit Päivisen On nälkä, on jano -kirjan. Luin sen  oikeastaan "väkisin" loppuun, olin siitä lukenut hyviä arvosteluja, oli ollut Runeberg-palkintoehdokkaan. Itse en kyllä oikein pitänyt.. täytyy myöntää. Ei vaan ole mun juttu, tuollaiset alistamisen kuvaukset, oli kyse sitten miehen tai naisen alistamisesta. Ei oo pakko tykätä... mutta joskus vaan on mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Olen kyllä sanonut että turhaa lukea kirjaa josta ei pidä, maailma on täynnä lukemattomia kirjoja. Mutta joskus näin...
Mukavuusalueesta puheenollen, nukkumaan lähdettävä että jaksaa aamulla töihin. Onneksi on perjantai,
Vielä päivän päätteeksi yksi parhaimmista kappaleista <3


ps. blogin nimenmuutostakin mietin - aivan kuin olisin tuon Hajatelmia nähnyt jollain muullakin. Kun nyt vaan keksisin... jotain mua, mun elämää kuvaavaa tosin hajatelmiahan nämä  paljolti, arkea ja mitä päässä nyt sattuu liikkumaan (paljon enemmän liikkuu kuin päälle näkyy...)

Jahas, ilta venähtikin pidemmälle kuin ajattelin, pesin vielä koneellisen pyykkiäkin

Kumma miten

aika tuntuu kuluvan kuin siivillä. Tuntuu ettei kotona kerkeä käydä kuin kääntymässä... saati sitten päivitellä blogia tms. Kirjojenkin lukeminen on jäänyt aika vähille. Eräpäivät paukkuu niissäkin

Jaa - a mitähän mä olen sitten tehnyt. Työ tietenkin vie leijonanosan päivästä, viikonlopusta toinen päivä yleensä varattu isän luona käymiseen. Paitsi viime kuussa...oli kaikkea muuta. Alkuviikon illat (2-4 iltaa) menee ystävän seurassa, käydään tapahtumissa (kirjailijavierailuja, elokuvia), juodaan teetä, jutustellaan, katsotaan Areenaa ym...

Isän toipuminen paksusuolen leikkauksesta sujui ongelmitta.  Uusiutumisen todennäköisyys on kaksi kymmenestä, joten isä päätti ettei ota sytostaattihoitoja - sanoi että "taistellaan" sitten uudestaan jos tarttee. Ei halua ehdoin tahdoin huonoja oloja - ne hoidot kun kestäis koko talven... Niin lokakuussa en kerinnyt viikonloppuisin käydä auttamassa peseytymisessä - ja selvisikin siinä et kotihoito ei suihkuta kuin kerran viikossa (eli mun siellä käynnille on selkeä tarve - mielestäni ei kerta viikossa riitä vaikka kuinka pesulappujen kanssa välissä pestään - toki haluan muutenkin isää käydä katsomassa).

Kaksi Lokakuun viikonloppua meni yhdistystoiminnan parissa. Alueyhdistyksen koulutuksessa ja sitten oli myösoman yhdistyksen kehittämisseminaari. Loppukuusta pidin ns pitkän viikonlopun - ja kävin tytön luona (hain toisen myös mukaan reissuun).
Yhdistystoiminta tuntuu kyllä vievän aika lailla aikaa - ehkä enemmän kuin ajattelin siihen ryhtyessäni (nimittäin aiemmin ko yhdistyksen toiminta oli vähäisempää, nykyään tuntuu tapahtuvan koko ajan) - ja lisäksi hallitus kokoontuu joka kuukausi, viimeksi tällä viikolla.
Pikkujoulut tulossa tämän kuun lopussa. Tulevana viikonloppuna on alueyhdistyksen järjestämä juttu naapurikaupungissa, ilta päättyy musikaaliesitykseen paikallisessa ravintolassa (Vadelmavenepakolainen "Kairossa")

Kävin katsomassa Tuntemattoman sotilaan - lähinnä muistelin ensimmäistä Tuntematonta, samoja repliikkejä, hahmot tunnistettavissa. Tässä tykkäsin yksityiskohdista, kuten luontokuvauksista (vaikkapa koppakuoriaisen kipittelystä maassa). Yritin toki etsiä veljenpoikanikin kasvoja (avustajana), näinkin - olin saanut vinkkejä ;)
Seuralaiseni mielestä tämä oli paras näistä kolmesta filmatisoinnista... Keskimmäisen kävin katsomassa silloisen poikaystäväni kanssa. Täytyy sanoa että se versio tuntuu nykyään vieraimmalta , onhan siitä toki jo yli 30v. Ensimmäinen taas on tullut katottua itsenäisyyspäivänä useammin

Kyl minä voisin mennä tämän uusimman  katsomaan uudestaankin

Kesä alkaa olla ohi

tosin tänä vuonna sitä ei oikeastaan tuntunut olevan - lomani pidin juhannusviikosta eteenpäin neljä viikkoa.  Tulihan siinä lomailtua, kyläilyä ja Tallinnan reissua... Yllättävän nopeasti on aika kulunut - vastahan aloitettiin tätä vuotta ja nyt ollaan jo elokuussa

Tänä vuonna jotenkin tuntuu ettei kesä ole tullutkaan, viileää ja sateista mutta -  viikonloppuna kotopuoleen ajellessa huomasin että tienreunat olivat täynnä värikkäitä niittykukkia,,, jotain iloa myöhäisestä kesästä... Yleensä näin elokuussa ei paljon enää kukkia näy paitsi kotona kukkii Malva kukkapenkissä. Mukavia kukkia jopa maljakossa - yllättävän kestäviä...

Tänään meni ilta ammattiyhdistystouhuissa, ensin kokous ja illalla vielä laittelin torstain kesäteatterin sähköpostimuistutuksia, että ihmiset muistaisivat tulla... tavallaan mua ihmetyttää että aikuisia ihmisiä pitää "paapoa" ja muistutella - aina osa unohtaa maksaa ja jokunen unohtaa tulla paikalle...

Pitäisi myös miettiä seuraava tapahtumaa - siinä ei paljon miettimisaikaa ihmisille jää... eli nopeat syövät hitaat nk sananlasku menee...

Töissä on ollut aika hiljaista, mutta pikkuhiljaa vilkastuu  ja porukat tulee lomiltaan - jokunen vasta aloittelee... Itsellä alkaa kesälomasta jo olla aikaa - ensi viikolla on lomapäivä perjantaina - silloin illalla Lahteen Rajattoman konserttia tytön kanssa katsomaan...

Viikolla tapailen miespuolista ystävääni pari kolme kertaa viikossa - ohjelmana on kahvittelua ja katellaan elokuvia ja sarjoja, viime viikolla käytiin kirjastolla kattomassa Kaurismäen mykkäelokuvaa Juha pianomusiikin säestyksellä
Syksyllä jatkuu taas kirjaston elokuvat  - sinne siis... mutta on meillä ollut ihan rattoisaa nyt kesälläkin mun kotona - jutustellen, kahvitellen, katsellen elokuvia ja joitakin sarjoja - seuraa arkeen :) Viikonloput hän viettää kotonaan - on siis viikot näillä main töissä, arkisuhde - tai en mä tiedä miten sitä kuvailisin...
-  ja  viikonloppuisin mäkin touhuan omiani eli siis joko lauantaina tai sunnuntaina kotokotona isän luona ...
Jossain välissä näen myös muita ystäviäni - tai sitten jutellaan /viestitellään puhelimessa

Mutta nyt on aika mennä nukkumaan  - jaksaa aamulla herätä

Kevät vai onko...

Itselle kukkia 

Säät ovat kieltämättä olleet aika vaihtelevia. Ajoittain tuntuu siltä kuin kesä olisi jäänyt välistä ja olisi jo syksy. Mutta eiköhän se kesäkin sieltä vielä

Aikaa on vierähtänyt useampi kuukausi - satunnaisia pyrähdyksiä lukuunottamatta. Ikäkin on lisääntynyt numerolla :)

Mitään erikoisen uutta ei ole tapahtunut  - viimeksi taisi jäädä juttu siihen että olin treffipalstalla. Kyseiseltä sivustolta siirryin sitten toiseen palveluun - sekin nyt jäänyt. Mitään suuria elämää mullistavia asioita ei ole tapahtunut, mutta piristystä arkeen kylläkin - en niistä nyt sen enempää tässä avaudu ;)

Kirjastossa käyn edelleen - kirjailijailloissa ja elokuvissa noin joka toinen viiikko.
Tänään viimeksi oltiin Outi Pakkasen juttuja dekkareista kuuntelemassa. Muutama viikko sitten olivat Heikki Turunen ja Antti Heikkinen vierailemassa  - mukavia heppuja.

Tämän kevään elokuvatarjontaa on tuossa viereisessä kuvassa
Kaikkia en ole käynyt katsomassa, mutta suuren osan

Koskemattomat kertoi neliraajahalvaantuneesta miljönääristä ja slummien kasvatista joka tuli hänen avustajakseen ja heidän ystävyydestään. Tykkäsin

Ex Machina scifielokuva - tekoälystä - antoi ajattelemisen aihetta

Tanskalainen tyttö pohjautuu tositapahtumiin, ensimmäisestä miehestä jolle tehtiin sukupuolenvaihdos leikkaus, Tanskalainen taiteilija Einar Wegener. Lainasin kirjankin - tosin odottaa vielä lukemista

Vieras talossa - ranskalainen elokuva - psykologinen trilleri jossa todellisuus ja mielikuvitus sekoittuvat

Ida  Puolalainen elokuva orpotytöstä joka on tarkoitus vihkiä nunnaksi. Ensin hänen kuitenkin on tavattava tätinsä - ja saatava tietoja menneisyydestään - tätä elokuvaa meidän ei ollut tarkoitus mennä katsomaan mutta Turusen ja Heikkisen vierailua oli siirretty eteenpäin muutamalla päivällä, joten tuli katottua - eikä se  huono ollut

Paha Perhe - sisar ja veli ovat olleet lähes koko elämänsä erossa, tyttö asunut äidillään. Äidin kuoleman jälkeen tulee isänsä perheeseen. Isän mielestä sisarukset tulevat liiankin hyvin toimeen keskenään.... ja siitä sitten seuraa kaikenlaista. Suomalainen elokuva, josta Ville Virtanen sai parhaan miespääosan Jussin

******
tuossa nopeasti hieman noista, enemmänkin olis voinut - vielä ensi viikolla on katsottavana tuo viimeinen noista - ja sittenkö alkaa - se Kesä?

Yhdistystoimintaa - en samaa kuin aiemmin - nyt ammattiyhdistyksen toiminnassa mukana. Mun olis tarkoitus olla tiedotusvastaavana - tai sihteerinähän se on - neljän vuoden jälkeen tuntuu oudolta. mutta eiköhän tämä tästä...

Viime vuoden loppupuolella sen yhdistyksen pj (jossa olin lähes 13v) otti yhteyttä että voisinko jatkaa siellä sihteerinä tämän vuoden alusta kun nykyinen sihteeri ei enää ollut halukas jatkamaan. Asiaa harkittuani - en ruvennut. Kyseinen yhdistys toimii liian laajalla alueella - mielestäni.

No joo - vaikka kirjoittaminen tuntuisi sujuvan - niin pakko se on lähteä nukkumaan - huomenna on työpäivä ja lauantaina on aluetapaaminen Mikkelissä - meitä lähtee neljä (mun kyydillä)

Yhtä menoa

Loppuviikko lomaa ja huomenna lähdetään Savonlinnaan Iinan luokse... sunnuntaina takas. Toivottavasti Monika nyt jaksaa lähteä, vähän valittelee huonoa oloa

P-K mieskin tulee käymään perjantaina, taitaa jäädä yöksikin. Hänen kanssaan tässä yhtenä iltana hivenen joulustakin keskusteltiin. En ole vielä valmis jouluaattoa hänen kanssaan viettämään - se kuuluu jotenkin viettää isän luona kera tyttöjen ja siskon perheen. Ei niin sitouduttu olla vielä - siihen en ole valmis. Eiköhän minulla ole oikeus näihin tunteisiini... ei vaan tunnu siltä että haluisin tuoda hänet mukaan meiän perinteisiin -ainakaan tässä vaiheessa. Katotaan sitten ensi vuonna - ehkä. Saa kyl tulla vaikka ennen joulua tai Joulupäivän jälkeen

Monikan kanssa katottiin nyt illalla pari elokuvaa. Woody Allenin Midnight in Paris  pääosassa mm. Owen Wilson sekä yks hömppä romanttinen komedia 90-luvulta Tähtiin kirjoitettu. Kumpikin ihan katottavia. Woodyn elokuvassa oli paljon maalauksellisia maisemia yms. Hömpässä hauska yhtymäkohta aiempaan elokuvaan -  kun Peter siinä sanoo että kävi elokuvissa mutta Woody Allen on kamalaa italiaksi dupattuna (tai jotenkin silleen)

Kävin maanantaina kirjastossa. Siellä Vesa Kontiainen haastatteli Antti Heikkistä joka on kirjoittanut Juicesta kirjan - Risainen elämä. Oikein mukava ilta sekin, Kirjaa en kyllä ostanut, ei sattunut käteistä mukaan ja mulla on vähän nk periaatteellinen päätös itselleni tehty etten kovin paljoa uusia kirjoja ostelisi - ei meinaa entisetkään mahtua kirjahyllyyn. Enköhän minä sen joskus kirjastosta lainaa... Tänään en viitsinyt lähteä Tarinakoukkuun Kinin luentaa kuuntelemaan. Joskus vaan on oltava kotona...


Mutta nyt - nukkumaan lähdettävä vaikkei me heti aamusta lähdetäkään. Mukavia unia

Muuten - seimi laitettiin esille nk joka vuosi. Alkaa jo olla aika nuhraahtunut ja elämiltäkin on sarvia katkennut, hahmojen väritys kulunut -  ja tallissa ruoho vähentynyt. Mutta kuuluu kuitenkin meiän jouluperinteisiin... Jossei muuta koristeita laiteta niin ainakin tuo. No ajattelin mä parvekkeelle virittää tähden kattokoukusta riippumaan

Eilen elokuvissa

Käytiin Iinan ja kamun kanssa katsomassa uusi kotimainen Ainoat oikeat. Mukavan viihdyttävä, sellainen aivot narikkaan -elokuva eli ei tarvitse pahemmin ajatella...

Mua jäi häiritsemään tai mietityttämään elokuvan tunnusmusiikki "Kun aika on" joten etsin sen netistä. Löytyi...



löysin myös vanhemman version joka itseäni miellyttää enemmän...


Sen on laulanut myös Pentti Hietanen (harvinaista kyllä en siitä niin tykännyt, ehkä tämä jotenkin on naisen äänellä vaikuttavampi?)

Eikä tässä kaikki... löysin youtubesta instrumentaaliversion ja siinä videona kohtaus Oopperankummituksesta. Joka me katottiin edellisenä päivänä. Ensin luulin et todella oli siinä mutta... no tästä elokuvasta se löytyy...

Tapaninpäivä

Ns. joulu alkaa olla ohi vaikkakin joulun aika jatkuukin ainakin loppiaiseen, joillakin nuutinpäivään. Itsellä alkaa arki taas, huomenna töihin... tuleehan sitä heti viikonloppu - ja ensi viikolla vaihtuu vuosi. Se vietetään taas perinteisesti siskon luona tuossa lähellä. Tänä vuonna tuskin käydään ilotulitusta kaupungilla katsomassa kun kuulemma se järjestetäänkin "laitakaupungilla" Inkeroisissa - kuka sitä yli 25 kilsan päähän lähtee... yhen tulituksen takia. Turhaa autolla ajoa...tosin jossain olen nähnyt juttua et keskustassa järjestäisi joku toinen taho sen ilotulituksen... kattoo nyt

Meiän joulu meni siis maalla. Aattona joulurauhanjulistuksen aikoihin lähdettiin (kun piti odottaa et tiskikone lopettaa tiskaamisen  ja tavarat sai pakattua - ei sitä jaksanut illalla töiden jälkeen). Veljen luona poikkesin lahjat viemään - paikalla tosin oli vain yksi veljenpojista - pihalla kalaa savustamassa.

Isän luona touhu alkoi. Vaihdoin ikkunoihin verhot kun edellisellä kerralla unohdin - olis se vähän kornia ollut - et olis ikkunoissa ollut auringonkukkaverhot (kahdessa) vaikka tuo keli aika syksyinen olikin :) Toi sekin hieman joulutunnelmaa. Sitten joulukuusen koristeluun. Iskä vältttämättä halus kiivetä laittamaan tähden, on kuulemma isännän tehtävä, sitten laitettiin hänen kanssaan kynttilät ja tytöt sai  koristella muuten.

Iltapäivällä käytiin hautausmaalla viemässä kynttilät... sen jälkeen sauna lämmitykseen normaalin kaavan mukaan sen jälkeen syötiin. Vaari tosin meinas et voihan sitä syödä keittiön pöydänkin ääressä mutta saatiin mielensä muuttamaan - eli syötiin olohuoneen pöydän ääressä nk yleensä juhlissa. Kilttejä oli oltu eli lahjojakin tuli. Muuten vietettiin hyvin rauhallista joulua - edes telkkaria ei aukaistu... kuunneltiin musiikkia ja juteltiin kaikesta mukavasta.



Tyttöjen kanssa lähdettiin sitten Joulumessuun kirkolle 12 km päähän. Tunnelmaa oli... Vaari istuskeli vielä meitä odottelemassa kun tultiin vähän ennen puolta yhtä takaisin



Joulupäivänä tulivat siskon perhe kahville - ja veljenpoika morsiamensa kanssa, velipoikakin poikkesi ohimennen lenkillään. Kotiin lähdettiin illalla.

Loppuilta kuluikin sitten elokuvien parissa... ensin komediaa "Hei, kuka puhuu" (John Travolta, Bruce Willis, Kristie Alley) ja sitten hieman vakavampaa "The lucky one", joka perustuu Nicholas Sparksin kirjaan (olen sen tänä vuonna lukenutkin) eli varsin nautittava iltayö elokuvan parissa...

Tänään ollaan vaan oltu :)

Pieniä asioita

Miten ihminen voikaan olla tyytyväinen pieniin juttuihin kuten uuteen ledlamppuun joka syttyy heti kun sen napsauttaa päälle aiemman halogeenin sijaan - jota sai odottaa että syttyy kunnolla.... että mua on aamulla harmittanut mennä ruokailutilaan - eikä saa heti valoa. Nyt se asia on järjestyksessä.

Ihanaa on myös katsella tuikkuja ja lyhtyjä jotka palavat parvekkeella, kuva tosin otettu aiemmin. Tuon riippuvan lyhdyn jätän yleensä palamaan yöksi. Kiva jos tarttee yöllä käydä vessassa, näkyy jokin valo...

Katselin äsken elokuvan "Sydän karrella", jossa pääosissa Jack Nicholson ja Meryl Streep. Elokuva rakkaudesta ja rakastamisen vaikeudesta. Lainasin kirjankin kirjastosta - tyttö otti sen mun hyllystäni luettavakseen. Elokuva perustuu tuohon kirjaan...

Nyt varmaan olisi aika lähteä nukkumaan - ehkä hetken vielä lueskella kesken olevaa kirjaa, Pidä minusta kiiini - Heli Krugerin kirjoittama teini-ikäisen huostaanotosta. Kovin pitkälle nen ole vieleä kerinnyt sitä lukea.

Selitys (15.9.)

Mitähän sitä pitäisi selittää... selittämistä varmasti olisi paljon. Sitä vaan usein kuvittelee että toinen ymmärtää selittämättä. Mutta eihän meistä kukaan ole ajatustenlukija... huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä ollenkaan vai onko niin?

-----------
Viikonloppu on taas mennyt. Viime viikko oli aika rankka. Torstaina en töissä saanut omaa konettani kuntoon koko päivänä. Perjantaina selvis että oli kyseessä operaattoreiden välinen verkkoristiriita, joka tiputti välillä aina jonkun koneen käytöstä, jatkui myös perjantaina - toisten koneella. Siis toinen operaattori pääsi hyppimään meiän verkkoon - ja se aiheutti näitä.

Mutta viikko saatiin päätökseen - ja selvisin, mutta täytyy sanoa että oli pitkästä aikaa jotenkin tosin hankala viikko - ei mitenkään normaalia minulle. Perjantaina olin kyllä aika poikki. Lähdin kuitenkin illalla tytön kanssa - tarkoituksena mennä elokuviin - tarjousnäytökseen mutta se olikin loppuunmyyty joten sitten tulikin illasta shoppailukierros, lähinnä katsellen. No ostettiin uusi vedenkeitin ja iso satsi vessa- ja talouspaperia - riittää vähäksi aikaa - ja mentiin kotiin kattomaan elokuva digiboksista

Lauantaina aamupäivällä Monikan kanssa ostoksilla ja haettiin grilliruokaa - ja sitten kotopuoleen isän 77v synttäreitä juhlimaan. Vain perhepiirissä, me ja siskonperhe, veli ja yksi veljenpojista. Veljenvaimo ei tullut - syytä en tiedä, mutta isä otti sen vähän nk loukkauksena. Mutta oli meillä silti mukava päivä. Me jäätiin vielä iltaan saakka kun muut lähti. Sisko perheineen oli tullut jo aamupäivällä ja olivat siivonneet. Meillä on tavallaan vähän sellainen työnjako et sisko siivoaa ja mä juttelen - ja ilmeisesti se käy kummallekin. Sisko ei osaa oikein olla paikoillaan, aina pitää jotain tehdä. Kyllä mäkin teen mutta kuitenkin minusta sekin on tärkeää - jutteleminen. Käytiin sitten vielä äidin haudalle viemässä kynttilä - äidinkin syntymäpäivä lähellä, pari viikon päästä

Illalla ei jaksettu enää saunoa, yks elokuva vielä katottiin. Marley ja minä, ihana koira- ja perhekuvaus, humoristinen ja herkistäväkin. Ai niin käväisihän tyttöjen isä lauantaina aamupäivällä, summeria vaan soitti, ei taas muistanut ettei likat niin ajoissa herää - viikonloppuisin. Tänäänkin käsittääkseni piti käydä, muttei ole kuulunut eikä näkynyt, eilen illalla soitti myöhään... ei aina muista edes mitä on puhunut...

Tänään oli Wanhan ajan markkinat, kaverin kanssa kävin. Paljon oli mukavaa katottavaa, ja uusiakin juttuja. Mukava oli katsoa miten tehdään koristeellisia helmiä lasitankoja sulattamalla. Aina näkee jotain uutta. Tapasin tutun miehen vuosien takaa, tosin en muista nimeä. Hän muisti minut, sanoi nähneensä mut pari kertaa kirjastolla muttei ollut varma, ei siksi ollut tullut juttelemaan. En sit viittinyt siinä - tai kehdannut - kysellä et kuka sie ole. Pieni aavistus mulla on - kyse on 80-luvun lopusta. No ehkä se selviää joskus jos satutaan kirjastolle yhtä aikaa... vaikutti tosi iloiselta minut nähdessään :) Kysyi että voiko sitten tulla juttelemaan, sanoin että toki voit... muutamia juttuja kerettiin siinä vaihtaakin... ei niistä sen enempää. Mutta kyllähän sitä itselle tuli mukava olo että on jättänyt jollekin muiston, joka jää... mutta siitä tosiaan on jo kauan. On mulle kyllä sanottu monesti etten ole muuttunut ollenkaan

Kattelin siellä markkinoilla myytäviä lehtiä - vanhoja, etsin oman syntymävuoden ja -kuun lehteä. Myyjä sanoi ettei sieltä sulle varmaan löydy. No oli siellä useita vuosia nuoremmillekin. Sanoinkin mitä vuosimallia olen. Siihen sanoi ettei olis uskonut... kai sitä jotenkin antaa nuoremman vaikutelman tai sitten tosiaan on hyvät geenit nk eräs mulle sanoi keväällä kun selvisi kuinka vanha jo olen :)

Syvässä päässä (8.9)

Uimahallissa lapsena odotti sitä aikaa milloin pääsee isoon altaaseen - ja vielä syvään päähän. Tosin minä en usein käynyt hallissa - vain pari kertaa vuodessa kun koulun kanssa lähdettiin... Kesällä vietettiin aikaa kunnan uimarannalla - usein koko päivä - mukana eväät ja vaihtouikkarit.  Pyöräilymatkaa sinne kertyi kahdeksan kilometriä. Joskun lähdettiin koko perheen ja suvun voimin traktorin lavalla istuen mattopyykille... muistoja, muistoja...

Tämä viikonloppu sujunut rauhallisesti lähinnä kotona. Eilen illalla käytiin katsomasssa kotimainen elokuva "Tumman veden päällä". Oli rankka mutta toivoa huokuva elokuva. Lapsen silmin nähtynä.

Mun tytöille tuli myös muistoja mieleen - heidän isänsähän on alkoholisti, tällä hetkellä kuivilla. Noin rankkoja kokemuksia ei heillä ole mutta moneen tunnelmaan pystyivät samaistumaan - kuten minä itsekin. Tyttöjen isä kävi tänään - ja oli tuosta elokuvasta puhetta. Ensin innostui et menee kattomaan - mutta Iina sitten sanoi että ehkä sun olis parempi olla menemättä... No näytettiin traileri ja muutama clippi -tuli samoihin aatoksiin. Myöhemmin juttelin tyttöjen kaa, olivat sitä mieltä että isänsä ehkä voisi kattoa sen myöhemmin vaikka dvd:lta eli et voi lopettaa kattomisen jos on liian rankkaa...

Vauvantuoksu (2.8.)

niin kauan siitä kun minulla vauva ollut, nuorempikin täytti kesäkuussa 19v. Mutta ehkäpä sitä joskus mummuna pääsee vauvoja haistelemaan. Vauvoja kyllä meiän sukuun tullut viime vuosina...
_______________

Lomaa viettelen. Tänään asensin auringonsuojaverhot lasitetulle parvekkeelle. Loppujen lopuksi helppo homma kun tuli eilen ne oikeat kiinnikkeet. Meni siinä kuitenkin useampi tunti - kun välillä tein ruokaa ja kahvittelin ;)

Taannoin kerroin laittaneen profiilin treffisivustolle. No huomenna olen menossa kahville. Kirjoittelunsa ja puheensa perusteella toimeen kyllä tullaan. Sen enemmästä en tiedä. Mutta onhan sekin piristävää. Eilen juteltiin varmaan tunnin verran - ja tänään puolisen tuntia kun sovittiin huomisesta kahvittelusta. Ulkonäöstä en tiedä oikeastaan mitään, mutta jutut vaikuttivat mielenkiintoiselta - ja plussana se että myös kirjoitteli enemmän kuin yhden lauseen juttuja... eikä tupakoi. Mutta huomenna tiedän enemmän

Eilen käytiin vaaria moikkaamassa. Sain kerättyä syömämarjoja ennen kaatosadetta. Kyllähän me äidin haudallakin käytiin. Keskiviikkona kun isä käväisi meille, hän sanoi, että kyllä hän nyt pystyy muutakin ajattelemaan kuin vain suremaan. Nyt kävi sitten metsästyskortin maksamassa - aikoo syksyllä taas hirvimetsään...

Kävin Monikan kanssa tunnin kävelylenkillä. Sen jälkeen katsottiin "Singin' in the rain", Monika kävi kirjastosta lainaamassa. Mukava ilta siis kaiken kaikkiaan

Tie (30.7)

Kylätie, asfaltti, elämäntie... tätä matkaahan tässä tehdään, välillä ylä-, välillä alamäkeä... joskus pysähtyen tienreunaan ihastelemaan kukkia tai taivastelemaan ötököitä...
________________'

Loma on sitten alkanut... lämmintä on riittänyt.

Tosiaan - lauantaina oli häissä ystävän seurana . Mukavaa oli, hääpari vaikutti mukavalta ja toisilleen sopivalta, hääpaikka oli kauniilla paikalla. Veden äärellä... Sen enempää en niistä kertoile koska tavallaan olin ulkopuolinen (vaikka oli mulle paikkakorttikin varattu). Viihdyin kuitenkin.. Yleensäkin pidän ihmisten seurasta - ja olihan se kiva olla ystävälle avuksi - ettei hänen yksin tarvinnut lähteä

Sunnuntaina käytiin kamun ja Iinan kanssa kahvilla Virtakivessä - ja vähän muutenkin kierreltiin. Käytiin Kouvolan keskustassa syömässä. Monikalle piti sitten käydä lisää ruokaa hankkimassa - ja kavereille kans. Oli kahden kaverin kanssa Repovedellä telttailemassa -tarkoitus oli olla yksi yö, mutta sunnuntaina ilmoittivat, että jäävät vielä toiseksi yöksi. Yhden kaverin isä vei sitten lisää tarvikkeita heille.

Maanantai oli löhöilypäivä - ei vaan hotsittanut lähteä minnekään eikä oikein mitään tehdäkään. Illalla katsottiin pari elokuvaa, Monikan kanssa Saturday night fever ja Iinan kanssa Charlien Enkelit, joka tuli telkkarista. Tänään jatkettiin nostalgiaelokuvalla - Valkeat yöt vuodelta -85, hienoa musiikkia ja tanssia... eli onhan tässä jotain keritty. Vietiin myös Fidalle Monikan kaapeistaan poistamia vaatteita, jotain tarttui mukaankin esim. mukava pikkulaukku ja vihertävä raidallinen huivi, jota voidaan käyttää molemmat. Parissa muussakin kaupassa tuli käytyä - ja Allulla kahvilla. Kotiin päästyäni lähdin Iinan kanssa ruokakauppaan... Sisko ja siskontyttö käväisivät illansuussa pyrähtämässä - kuulumisia vaihtamassa.

Eli näin on loma alkanut. Nyt hyvää yötä ja mukavia unia. Huomenna on uusi päivä @-->-

PS. Tyttö kipuilee... siis henkisesti. Eikä oikein tiedä kuinka osaisi auttaa... itselläkin levoton olo. Menkat alkamassa. Toisaalta sitä haluis joskus edes vaan saada ajatella vain itseään - hetken. Ilman että kukaan muu siinä... oli sitten lapsi tai lasten isä. Tartteeko mun aina olla se vahva - joka ottaa kaiken vastaan... No tietysti lapsen paha olo koskee äitiin kun haluis et heillä on kaikki hyvin... ja löytäisivät paikkansa ja ihmisensä elämässä. Pitäis vaan jaksaa kuunnella. Enkä mä tiedä onko kaikkien dr Philin sun muiden jutut aina hyvää katottavaa nuorelle joka vielä etsii itseään... liian paljon kaikkea...

Kananmuna (25.7)

jakaa mielipiteet... välillä se on hyväksi, toisinaan pahaksi. Hyvä eväs kuitenkin on, tekee sen vaikka munakkaaksi tai keittää muutaman munan mukaan työmaalle evääksi. Kerran jossain ohjelmassa joku kehonrakentaja sanoi syövänsä 15 kananmunaa iltapalaksi. No meillä se määrä kestää pitkään jossei satu juhlia tai muuten vaan kananmunafiilis. Karjalan- tai coktailpiirakan päälle munavoita, nam

---------------- 

Tänään töiden jälkeen isoon kauppakeskukseen. Tytöt olivat sinne jo pyöräilleet, siellä sitten syötiin pientä välipalaa ja hieman kierreltiin. Kotiin kaupan kautta. Kamu tuli sitten kylään, kahvit keitettiin ja kuulumiset vaihdeltiin

Ilta kului elokuvan parissa - Black Swan. Oli tosi hyvä

Huomenna se sitten alkaa...  loma. 

Vilja (9.7)

Vilja - maan  kultaa. Mie en ainakaan tulisi ilman viljaa toimeen. Leipä on herkkuani... Palkkanikin - kun oikein alkutuotantoon mennään  - saan kyseisestä maan aarteesta. Tosin jalostetussa muodossa. Enkä leipää tee... Nuorempana leivoin kotona paljonkin. Äidilläni oli reuma - ja ajoittain oli niin kipeä ettei voinut leipoa (kunnes sitten sai kunnon yleiskoneen, jolla teki taikinan). Leivoin  vaaleata leipää ja pullaa. Nykyisin leivon tosi harvoin. Kakkua jos teen tai jonkin piirakan. Vaikkei mikään olekaan niin ihanaa kuin just leivottu sämpylä voin kera :)

Iina sai tänään työmarkkinatuesta päätöksen. Mun tulot vaikutti aika radikaalisti... melkein olisi sama vaikkei oltaisi mun tuloja ilmoitettukaan. Päätöksessä luki ettei ole voinut luotettavasti selvittää ettei äiti tue häntä taloudellisesti. No tuenhan mä jos on pakko - jossei muualta saa... Myönnän kuitenkin että aika tiukilla sitä viime aikoina on oltu - ja ilmeisesti tullaan olemaan - vaikkei mun palkka nyt niin hirmu huono ole. Mutta - kun on taloudessa kolme aikuista joista vain yksi on töissä, Iina saa nyt sitten hieman rahallista tukea, toivottavasti löytyis töitä tai koulutusta, Monikalla vielä yksi vuosi lukiota eikä paljoa saa tukea (siinä mun tulot vähän korottaa... mutta lukio on kieltämättä kallis koulu...Iinan ammattiopisto oli halvempi sai kuitenkin enemmän tukea kuin lukiolainen. Siellä ei kirjoja tarvinnut ostella siihen tahtiin - Iina tosin otti lainaakin kun piti saada tietokone ostettua... tai oikeastaan kaksi kun eka meni vajaan kahden vuoden sisällä rikki. Onneksi siitä sai vakuutuksesta edes vähän... Tarvitsi kuitenkin konetta kouluhommissaan). No se näistä - ollaan kuitenkin selvitty.

Sanoin tänään Iinalle että tuskin mitään lomareissua on varaa tehdä tänä kesänä Ollaan viime vuosina käyty yleensä pienellä risteilyllä... mutta tällä kertaa taitaa jäädä sekin. No eipä me olla koskaan paljoa matkusteltu... kun ei ole ollut mahdollisuutta (ei rahaa tai sitten ei mulla ole ollut lomaa), mutta keksitään sitten muuta kivaa (vaikkapa uusi reissu Repovedelle tai jotain vastaavaa). Jos sais varaston vaikka siivottua tällä lomalla... En sitten tiedä, sanoisiko sitä kivaksi tekemiseseksi ;) - mutta eihän sitä tiedä mitä sieltä löytyy - jotain jota ei enää muistakaan.

Lomaan siis  työpäivää ja kaksi viikonloppua :)

Eilen käytiin kuitenkin elokuvissa kun pääsi vitosella. No mulla oli kulttuuriseteleitä - mutta enää en niillä voi maksaa kuin itsestäni. Olishan ne koko perheen virkistykseksi - no säännöt on säännöt, mut kuulemma sarjaliput voisi niillä ostaa (ja antaa lipun toisillekin) - sanoisin et vähän nk porsaanreiän ettimistä. Mutta siis - Johnny Depp`n uusin The Lone Ranger käytiin katsomassa. Monikakin lähti pitkästä aikaa mukaan - hän ei yleensä elokuvissa välitä käydä. Iina kävis vaikka kaikki katsomassa jos varansa riittäisivät. Edellisenä iltana nautiskeltiin kotisohvalla - Mamma Miaa katsellen - se onkin meiän kaikkien kestosuosikki. No niitä suosikkeja on ollut: Bridget Jonesin päiväkirjat, Lumottu Ella, Prinsessapäiväkirjat, Ylpeys ja ennakkoluulo ym  ym - joita aina ajoittain katsotaan uudelleen kun halutaan "pitää hauskaa". Sitten on sellaisia jota katson Monikan kanssa kuten Moulin Rouge - ja Iinan kanssa sitten melkein mitä tahansa paitsi edellä mainittu (hän ei siitä jostain syystä tykkää,,,)

Kaislikossa (2.7)

kuva wikimedian sivuilta - kun ei satu itsellä olemaan..
kuvattuna

Uimarannalla oli kaislikkoa, joka niitettiin pois. 

Kotijoella veneellä kaislikon läpi, muistoja... kotiin vietiin isoja osmankäämiä koristeeksi. Mukavannäköisiä patukoita...

Asuin lapsena joen  rannalla, ei mikään iso joki eikä siinä voinut uida, mutta veneellä pääsi pienelle järvelle - kalastamaan - ja muistan käyneeni ravustamassakin (siellä piti olla hiiren hiljaa). Talvella oli luistelupaikka lähellä. Muista erään talven, joilloin ei ollut lunta, pakkasta kuitenkin - ja vesi jäätyi niin että pääsi luistelemaan jokea pitkin järvelle. Ei tarvinnut kolata lunta pois luistelemista varten... muistan vieläkin sen kun sai vapaasti luistella järven jäällä, joskus 70-luvun alkupuolella se talvi oli kun helmikuussa ei ollut lunta - ruohikko vaan kuihtuneena. Yritin etsiä kuvaa, mutta en sitä vielä näköjään ole skannannutkaan sitä koneelle. No jos kesälomalla ehtis sitäkin tekemään...     vielä kolme ja puoli viikkoa...

Töissä on lomailijat vaihtuneet, ja osa tullut takaisin - ehkä vähän vähemmän rentoa kun pomo ja toinen tiimari palasivat. Jostain syystä vaikka kesäkuu oli kiireinen, niin oli leppoisa tunnelma. Jotenkin tuntuu että heti tuli kireämpää. En tiiä mistä johtunee...   tai sitten itse alkaa olla jo hieman väsynyt, lomalle tekis mieli... Puhelimet ei soi niin paljoa eikä sähköposti täyty... suurin osa henkilöstöstä on lomalla eli ei tule kampanjoita eikä hinnastoja, näytepyyntöjä... mutta silti, kyllä tekemistä riittää...    

Katsottiin eilen tyttöjen kanssa "Puhdistus". Työkaverilta sain dvd:n lainaan. Sen jälkeen kyllä tuli olo että on sitä itse saanut elää aika "lintukodossa". Kirjaa en ole vielä lukenut, hyllyssä odottaa - äidin kirja. Monika luki sen ja teki siitä kouluun esitelmän, sai hyvän arvosanan... Nyt katson Iinan kanssa jotain seikkailukomediaa... eli taidan keskittyä siihen. Mukavaa loppuviikkoa - loma lähenee ;)