no niin - pesukoneen osto

Piti käydä hommaamassa uusi pyykinpesukone - entinen lopetti yhteistyön eilen - ei vaan pyörinyt enää. Ilmeisesti oli tullut elinkaarensa päähän, olihan tuo minulla ollut varmaan 15 vuotta eli hyvin palvelleena. Mutta tällä kertaa jäi Iinan pyykit pesemättä eli sit vaan saunottiin ja katottiin pari ohjelmaa.  

En vaihtanut merkkiä. Oli niin vakuuttava poika Gigantissa. Toivon mukaan tämä uusikin kestäisi yhtä hyvin  - on siinä moottorille ainakin 10vuoden takuu. 

Olin vähän miettinyt josko hankkisi kuivaavan pesukoneen mutta päädyin ihan tavalliseen - on minulla aikaa odottaa yön yli pyykkien kuivumista. Eikä sillä montaa koneellista pestäisi päivässä kun pesu ja kuivaus kestää tunteja... ei varmaan montaa tilannetta tulisi jolloin se olisi hyödyllinen ominaisuus. Tähänkin asti mun pyykit kuivuneet yön aikana  - tässä on kyl tehokkaampi linkous ja mahtuu enemmän pyykkiä kerralla.

************************

Ensi viikolla ollaan sitten siirtymässä etätöistä hybridityöhön - keskiviikko on ns. pakollinen päivä,

jolloin kaikkien oltava paikalla, toisen päivän saa ite päättää - käytännössä suurin osa taitaa olla paikalla joko ti-ke tai ke-to.  No eipä siinä sen enempää muutosta oikeastaan kuin et parina aamuna vähän aikaisemmin hereille ja tuonne liikenteen sekaan, eikä koneeseen kirjautuessa tarvitse vpn:ää. Onhan se toisaalta ihan mukava nähdä työkavereitakin ihan livenä pitkästä aikaa.

Kävin sunnuntaina, vapunpäivänä läheisellä lammella - vielä oli jäät lammessa, maa oli sulanut ja polut. Sieltä suuntasin siskon luo munkkikahveille

Uudet lasit

 

- tai kahdet. Hintaa näille kyllä tuli - vaikka toiset tulikin "kaupan päälle". Mulla on noi silmät eri vahvuiset, toinen silmä puolet "huonompi" kuin toinen - nyt on sellainen prismalinssi joka auttaa siihen, että aivot tajuis "kuvan" nopeammin

Täytyy kyllä sanoa etten muista että näin heti olisi mihinkään laseihin tottunut. Kun sain viimeksi monitehot niin pitkään "heilu" ylös alas kaupan tuotehyllyt kun aivot totutteli monitehoihin.... 

Toiset on sellaiset toimistomonitehot joilla ei näe hirmu hyvin kauas. Auttaa mulla mm. siinä että kun teen käsitöitä niin voin tehdä ne lasit päässä ja välillä vilkuilla telkkariakin - ehkä niistä on hyötyä töissäkin kun tietokoneella tekee hommia (tai ettei tartte laseja ottaa pois kun lukee jotain tekstiä paperilta). Aiemmin tein käsitöitä ilman laseja ja sit joko laitoin lasit tai yritin tihrustaa telkkaria ilman... Näillä laseilla ei kuitenkaan ajeta autoa mutta voi niitä silti muualla käyttää - sanokohan ne että noin neljän metrin päähän näkee hyvin... mut pääsääntöisesti varmaan tulen noita toisia "ulkomaailmassa". Niihin otin valossa tummuvan linssin - ei tartte miettiä et pitäiskö aurinkolasit ottaa mukaan... 

Helatorstai

Hieman mietin josko olis lähtenyt isää kattomaan tänään mutta nyt näyttää siltä etten - on kuitenkin suunnilleen 70 km suuntaansa, riippuen siitä mitä kautta menee.

Soittelin isälle, sanoi pärjäävänsä kyllä. Oli aika väsyneen kuuloinen mutta sanoi ettei ole kipuja (eli särkylääkkeitä saa), mutta ihmekös tuo, ei amputaatio ole mikään pikkujuttu. Kuten aiemmin totesin, aika näyttää...

Menen lauantaina - ja samalla käyn ohiajaessa hautausmaalla kukat viemässä äidille ja mummuille. Toisaalta jännä juttu - pikkasen tuntuu et omatunto kolkuttelee, vaikkei siihen mitään syytä. Itsekin tarvitsee joskus vapaapäiviä. Huomenna kuitenkin työpäivä (yleensä meiän rankin työpäivä kun kahden päivän tilaukset käsiteltävinä  - ja viime viikkkoina on jouduttu välillä ylitöihinkin jäämään)

Iina tulee tänään pyykkiä pesemään - ja varmaan saunotaankin. Mun olis kyl alettava tyhjentämään ainakin tuota parveketta ens viikkoa varten. Ensi torstaina nostavat ikkunat parvekkeelle odottamaan asennusta - mun ikkunoihin pääsevät ehkä seuraavan viikon lopulla tai sitä seuraavana alussa... Siihen mennessä ikkunoiden edustoilla pitäisi olla puoltoista metriä vapaata tilaa. Mulla lähinnä mietintäasteella tää homma - eli et mietin mihin tavarat siksi aikaa - onneksi mulla on iso olohuone jonka toisessa päässä ei ole ikkunaa. Eli sinne saa sijoitettua aika paljon

Eilen töiden jälkeen kävin ystävän kanssa kaupungilla jäätelöllä. Aurinko paistoi ja ihmisiä oli liikkeellä aika paljon. Illalla hain vielä postista Wish'sta tilaamani muistikirjan tai päiväkirjahan se oli - yli 700 sivua (riittää kirjoittamiseen pitkäksi aikaa) - vaikuttaa ihan siltä minkä tilasinkin. (5.40 € + postikulut 3 €)
- Ja kaupan kautta kotiin.

Omaa aikaa ja putousta

Olikin harvinainen viikonloppu, kumpikaan tytöistä ei käymässä - koskahan viimeksi olen saunonut yksin lauantaina. Iina oli mökkireissulla ja Monika kotonaan (ens lauantaina ollaan hänen kanssaan teatteriin menossa)

Perjantaina meni töissä hieman ylitöiksi, sama juttu kuulemma kuin edellisenä perjantaina (jolloin mulla loma), tilaukset tippuivat järjestelmään todella hitaasti. Sen verran väsynyt olin että tulin suoraan kotiin - ja sohvalle. Illalla lähdin käymään Prismassa palauttamassa vanhan rikkimenneen mikroaaltouunin (edellisenä viikonloppuna lakkasi lämmittämästä - kerrankin tuuria, takuuta oli jäljellä vielä kaksi viikkoa) ja ostamassa uuden - eli vähän maksoin lisää. Nyt sanoisin että tämä uusi sopii väritykseltään  paremmin minun keittiööni. Jotenkin sopii hyvin vaaleanvihreiden kaappien kanssa yhteen. Vaikken mä yleensä kodinkoneita sillä perusteella ostakaan :)

Lauantaina aamupäivällä kaupan kautta isälle. Oltiin sovittu, että menen puolilta päivin - ja kotihoito tulee laittamaan siteet kunhan mie olen avustanut suihkussa. No odoteltiin - puol kolmen maissa isä sitten soitteli heille. Joku väärinkäsitys, heillä luki et soitetaan kun voi tulla... No ei siinä mitään hyvä että soitettiin. Ei jalka näytä hyvältä edelleenkään. Turvotus ylempänä on laskenut - ehkä pallolaajennus siltä osin toimii. Varpaat edelleen tummat ja parissa varpaassa mustaa. Nyt seuraillaan että miten niiden kanssa käy. Hoitajat kuitenkin nyt avaavat siteet ja katsovat varpaat joka päivä (aiemmin joka toinen), toivottavasti reagoivat nopeasti jos tarttee.

Kuukauden päähän isälle on sovittu kontrollia kirurgian pkl:lle (pallolaajennus) ja sisätautipkl:lle - ensin laitetaan holteri sydämen tutkimiseksi - vuorokaudeksi takas kotiin. Seuraavana päivänä sitten pkl-käynnit, labrat ja holterin poisto sekä abimittaus. Ajattelin ottaa tuoksi toiseksi päiväksi lomaa, et lähden mukaan - on sen verran toimenpiteitä että tarttee varmaan seuraa - ja kuskia. Kaikki nämä pitäisi tapahtua ennen puoltapäivää. Isä kyl meinaa ettei selviä siihen asti - mutta näin suunniteltu - ja jos tarttee, niin suunnitelmat on tehty muutettaviksi.


Kävin tänään parin tunnin lenkillä - tai no varmaan yksi tunti siitä meni tuota jääputousta ihaillessa. Olen tuosta ollut tietoinen vuosia, mutta nyt ensimmäisen kerran sitä kävin kattomassa. Täytyypä muistaa ensi keväänäkin - kun  nyt tietää tien - ilmeisesti on ollut vieläkin vaikuttavampi aiemmin viikolla, on jo sulanut aika lailla. Tuossa on pystysuora seinämä ja vesi virtaa alas ylhäällä olevasta metsästä (luonnonsuojelualue) - olisin voinut jäädä katsomaan vaikka kuinka pitkään.

Iltapäivällä siskolle Tupperkutsuille. Aina sitä päättää ettei tällä kertaa osta mitään, ja joka kerta "sortuu". No tällä kertaa ostin kyllä ihan tarpeellisia säilytysrasioita jääkaappiin, eli käyttöön tulee. Ilta on sitten mennyt kotosalla. Koneellinen pyykkiä ja hieman pahveja viety keräykseen, imuiroinkin pahimmat roskat lattioilta. Hyvä taas aloittaa uusi viikko

Ps. Jossain vaiheessa pitäis autoon renkaatkin vaihtaa

Testailtiin sitten

tytön kanssa kangaskasvonaamiota lauantaina saunan jälkeen. Ensivaikutelma oli kun sen todella märän naamion otti esille pakkauksestaan, et "onpa se limainen". Naamiota pidettiin suunnilleen parikymmentä minuuttia  - ja vaikutuksen todella tunsi. Iho tuntui kosteutetulta (ja mielestäni vielä seuraavanakin päivänä... mutta ei me kehattu kuitekaan ottaa  kuvia itsestämme ne naamalla ;)
Apteekista nämä bongattiin

Kesäaikakin taas vaihtui, en vaan totu siihen

Sunnuntaina aamupäivällä isän luo - autoin peseytymisessä ja laitoin haavoihin uudet siteet, tuntuu että aina on uusia paikkoja (kolmessa varpaassa, kyynärpäässä ja sormessa) - ehkä hivenen parempi nuo varpaiden haavat vai miksi niitä pitäisi sanoakaan. Mutta kipeitä ovat. Tällä viikolla pitäisi jonkun taas tulla niitä jalkoja katsomaan. Tietysti pesin koneellisen pyykkiä myös. Tällä viikolla oli verhojen vaihto. Ehkä ensi viikolla kun olen lomalla - käyn ikkunat pesemässä. Monika hoiti lehdet kassiin - vietiin ne sitten kylän paperinkierrätykseen.

Iina olikin Joensuussa tämän viikonlopun erään järjestön vuosikokouksessa - onkin siinä toiminnassa ollut mukana jo vuosia.

Joulu lähestyy

kiire on, kiire on... joulujärjestelyjä en ole ehtinyt tekemään. Loman jälkeen ollut töissä tosi kiireistä. YT:n jälkeen meitä on ollut vähemmän - ja nyt on töitä enemmän kuin aikoihin. Mutta ilmeisesti tulevat vähentymään kun jokunen osa-alue siirtyy meiltä pois. Eli nyt vaan puurretaan. Oman mausteensa soppaan tuo tietenkin se, että on porukkaa vapailla. Minä pidän pari pekkaspäivää loppuviikosta ja sitten onkin osalla porukkaa vapaita joulun ja uuden vuoden kummallakin puolella. Hommat ei kuitenkaan vähene... mutta kyllä siitäkin selvitään.

Ehkä aiheutin vähän mielipahaa P-Kmiehelle. Sanoin ettei saa vielä tulla mun vapaapäivinä tänne joulunviettoon. Tulee sitten ilmeisesti la-iltana. Itse oli vissiin suunnitellut tulevansa torstaina. No kerkee hän sitten reilun viikon olla - poislähdöstä ei ollut puhetta. Haluan nämä kaksi vapaata omaan käyttööni! En ole pahemmin jaksanut töiden jälkeen mitään ylimääräistä. Ainakaan lähteä ostoksille... Mulla on kuitenkin vielä ensi viikollakin kolme työpäivää eli aika vähiin käy ostosajat, lauantaina lähden luultavasti maalla käymään - täytyy käydä mm testaamassa sauna... kun ei sitä ole juhannuksen jälkeen lämmitetty. On ollut sen verran lämmintä että iskä on tarennut lattialämmitetyssä pesuhuoneessa (ei ole kiuasta tarvinnut lämmittää)

Viime vuonna kiisteltiin siitä, etten olisi halunnut häntä meiän kanssa joulua viettämään. Koin jotenkin että minua painostetaan (ja siitähän mie en tykkää). Kai tääkin on jotain semmoista oman päänsä pitämistä, mutta olen niin tottunut olemaan yksin etten halua toista (vierasta) ihmistä kovin pitkäksi aikaa reviirilleni. Omat lapset ovat eri asia - kuten olen heillekin sanonut - saavat tulla koska vaan, ja edelleen heillä on avaimet itsellään.

Kamulle taisinkin sanoa että alkuvuosi näyttää missä mennään... Jollain lailla välillä on olo kuin olisi häkissä. Energiaa ei riittäisi kaikkeen eikä kaikille. Kuka jää vähimmälle... En ainakaan haluaisi sen olevan minä itse - eli ratkaisun paikkoja luultavasti tulossa. Mutta nyt joulu mennään omalla painollaan - ja nautitaan vapaista ja ehkä rentouttavista hetkistä

Ensi vuotta ajatellut niin että talousasiat kuntoon eli alan olla siinä iässä että tulevaisuuttakin pitää miettiä, miten maksaa velkansa ym... Sen verran pitää varautua aina että olisi hieman sukanvarressa jos kova paikka tulee... työssäoloaikaa on vielä - jos vaan töitä on. Päivä kerrallaan mutta pitää sitä suunnitelmiakin olla... Ei kukaan muu mun laskuja maksa kuin mie ite - ja niinhän sen pitää ollakin

Eilen tyttö laittoi viestiä että mun kirje (Elisa) on tullut heiän kotiinsa eli käännetty sinne? Oli oikea nimi ja osoite mutta posti kääntänyt tytön osoitteeseen... Sitten soitteli puhelinmyyjä, Apua kaupitteli - ensin kyseli jotain - ei millään meinannut uskoa että sanoin Ei Kiitos... yritti vaikka mitä. Mutta - en ostanut. Sanoin ettei ole aikaa lukea, entisetkin lehdet lukematta (ja niin onkin). Vähän ajan kuluttua soitti toinen... en ollut niin myötämielinen, ehkä tuli sanottua vähän äkäisemmin. Ehkä mä olen vastannut johonkin kyselyyn, mutta en nykyään laita puhelinnumeroa vaan jos sitä kysytään niin en laita ollenkaan - ehkä ne nimen perusteella sitten kattovat numeron - mulla on kyllä telemarkkinointikielto - pitäis olla vielä voimassa - ainakin väittävät et on kolme vuotta (mulla ylhäällä päivämäärä - siitä on kaksi vuotta) mutta  tuntuu lisääntyvän...

No joo - tällä kertaa vähän tämmöistä purnaamista, mutten mäkään aina jaksa olla ns positiivinen. Eikö kaikki tunteet kuulu ihmisluontoon... Useimmiten puran huonon oloni paperille enkä tänne...

Sain 10v merkin tänään

Hieman jotenkin väsynyt

ollut viime päivinä. Kävin viime viikolla työfyssarilla - sielllä sitten testailtiin. Vatsa ja lantiolihakset löytyy, ylävartalossa tekemistä. Häpeäkseni täytyy tunnustaa etten oikein ole kunnolla aloittanut jumppaamista - parin viikon päästä kontrolli. Nolottaa...

Niin kävin työterveystarkastuksessa - jaa koskahan se olikaan - no joka tapauksessa laittoi kaikenmoisia verikokeita jotka sitten olivat suht tyydyttäviä kuten kolestroliarvo 4,9 ja hyvä ja paha ldl tasapainossa, triglyseridit hieman koholla, hemppari 144, kilpirauhaskokeet ok. Leukosyytit ja trombosyytit hieman koholla mutta ne luultavimmin johtuvat olkapäässä olevasta limapussin tulehduksesta. Sitä hoitelin viikon verran kylmähoidolla ja voltaren voiteella sekä motifene kapseleilla. On se parempi...

Verenpainettakaan en ole seuraillut jotenkin  nuo kylmähoidot kolme kertaa päivässä - tuntui että siinä ihan tarpeeksi (aamu, töiden jälkeen, illlalla)

Viikonloppuna kävin iskää kattomassa lauantaina ja sunnuntaina Monikan luona Heinolassa
Kuvat vaan ovat vielä kamerassa... Käytiin parin tunnin lenkillä

Sain eilen uudet silmälasit - ja toisetkin - ostin nimittäin myös aurinkolasit voimakkuuksilla. Olen niistä saanut positiivisiä kommentteja - ja itsekin olen tyytyväinen . Tänään kuitenkin kävin uudelleen siellä silmälasiliikkeessä - vaihdettiin nenätyynyt silikonisiin. Ovat vähän pehmeämmät, ei paina nenänpieliä..

Nyt luulen että tämän päivän väsyminen johtuu uusiin silmälaseihin totuttelusta, nimittäin ns.parempaan silmään tuli miinusta lisää ja "huonommasta" vähennettiin Pikkasen on totuttelemista. Kyllä näytti taas viilipurkit kaupassa pieniltä - ja selvästi huomas et silmät rasittuu. Piti välillä pitää taukoja ottamalla lasit pois. Kun kuitenkin tekee tietokoneella töillä niin silmät on aika rasituksella muutenkin.. En ottanut vielä monitehoja eli pientä tekstiä lukiessa otan lasit pois :)

No elämä on muutoksia...  YT.t alkavat sitten ylihuomenna... päättyen kuuden viikon päästä - joilloin mulla on loma (ansaittu kymmenestä palvelusvuodesta ja samalla viikolla myös viiskymppiset - se palkallinen vapaa - pidän lomaa puolitoista viikkoa) No tää on elämää, surraan sitten jos aihetta on...

PS. Huomasin juuri paikallisen sanomalehden nettisivuilla maininnan meiän yt:stä tosin ei siinä meitä mainittu. Vain lukumäärä kuinka montaa koskee... Vähän on sekavaa tää tiedotus -sekä julkinen että sisäinen. Ei yhtään tiedä mitä tuleman pitää. Ehkä se on hyväkin...

Lokakuussa mennään

- ja kaikenmoista onkin tapahtunut.  Oli siis työpaikan risteily. Ihan kivasti meni eikä myrskynnytkään niin paljon kuin etukäteen pelättiin. No yhtä syömistähän (juomistakin) se oli. Oli meillä myös henkilöstötutkimuksen läpikäyntiä...

Myöhemmin lisätty illan menu. - kuva (3.11.2014)

Päästiin laivaan viiden maissa - ja aloitettiin pikku välipalalla ennen kokoustamista joka sitten jatkui kolmisen tuntia. Ruokailu oli gourmet-ravintolassa. Alkupalana salaattia jossa parmankinkkua ja olikohan se melonia sekä viiniä. Ruokana  Paistettua häränfileetä ja maapähkinäglaseerattua häränrintaa - oli muuten todella hyvää.. sitten sai jälkiruokakahvin kanssa konjakkia tai jotain muuta, itse join vain kahvin. Jälkiruokana Valkosuklaa- mustikkakakkua...

Pieniä kommelluksiakin oli. Nimittäin kolme meistä oli laitettu vääriin hytteihin, niitä avaimia sitten sumplittiin mutta eihän maihinnousukorttia voi toiselle luovuttaa joten ajateltiin että päästäähän me ja kuljetaan yhdessä... No eihän suunnitelmat aina mee niin... osa halus aiemmin nukkumaan joten päätettiin mennä vaihtamaan avaimet... Nyt en enää oikein muista mutta mun tavarat oli toisessa hytissä ja työkaveri luovutti oman muovikorttinsa että saisin ne - no ei auennut joten menin sitten hyttiini - tulipa nukuttua vaatteet päällä :) Aamulla sitten hipsin koputtelemaan heiän hytin ovea (sanoivat että olisin voinut yölläkin, mutta en hennonut häiritä). Olikin ollut niin ettei heiänkään uudet kortit toimineet ja olivat joutuneet koputtamalla menemään sisään. No nukuin kyllä ihan hyvin sen muutaman tunnin jotka sain unta.

Aamu aloitettiin aamiaisella. Sitten lähdin käymään työkaverin kanssa maissa. Tehtiin pieni kävelylenkki Vanhassa kaupungissa. Ostoksille ei viitsitty lähteä

Kotimatkalla sitten buffet-lounas eli ruokaa oli kyllä todella tarjolla. Niin meillähän oli oma pikkubussi eli päästiin jouhevasti satamaan ja takaisin.

Ja sitten muuta: Vaihdoin autoa. Sanotaan että sain tarjouksen josta en voinut / halunnut kieltäytyä..

Aika yllätys itsellenikin. Tuossa vajaa kaks viikkoa sitten P-K:n mies soitti aamulla aikaisin. Oli bongannut autoliikkeen tarjouksen (hänellä autokuume polttanut jo pidemmän aikaa  - ja oikeastaan oli jo autonkin valinnut) että saa vanhasta autosta hyvityksen eli keksi sitten että voisin antaa autoni sinne ja ostaa hänen autonsa (joka hieman uudempi ja parempivarusteisempi kuin mun). Jonkin aikaa houkutteli... no tulos on sitten nähtävissä. Viime viikonloppuna toi mun uuden (käytetyn) autoni ja kuskasi alkuviikosta mun vanhan sinne. Eilen rekisteröimässä omiin nimiini. Auton välirahan maksusta päästiin mukavaan sopimukseen - siitä ei sen enempää

Vaihdoin siis saksalaisen ranskalaiseen... et tämmöistä tänne. Nyt lähden saunaan. Huomenna tulee P-K:n mies taas viikonlopuksi, samalla tuo Iinan syyslomalle. Saattaa olla että vien tytön seuraavana viikonloppuna kotiinsa.

Ja tänään - laittoi pääkonttorista henkillöstölehden toimittaja vai mikä lie viestiä että voisinko vastata muutamaan kysymykseen. Meillä on nimittäin lehdessä palsta jossa on palvelusvuosia viettävien haastatteluja - mulla tulee ensi vuoden alussa kymmenen vuotta talossa - no en kehannut kieltäytyä. Enköhän mä jotain keksi

Eksyinpä isoon kauppaan vaihteeksi

En nykyisin käy isoissa kaupoissa kovinkaan usein enkä yleensä osta niistä paljoakaan. Tänään sitten lehden mainoksen houkuttelemana lähdin töiden jälkeen tarkoituksenani käväistä katsomassa neuletakkia isälleni synttärilahjaksi (mainoksen uhri?). No en sitten kuitenkaan sitä ostanut - ei ollut mielestäni isäni näköinen... Ostinpa sitten hänelle uuden tyynyn. Tarpeellinen sekin. Samalla sitten ostin pikkasen tuoretavaraa kotiin. Olisi kuitenkin pitänyt käydä kaupassa, joten se hoitui siinä samalla...

Kotona Monika purki sydäntään. Ei siitä sen enempää paitsi että ilmeisesti lopettaa avoimessa opiskelun, ei aika riitä kun päivät on työkokeilussa, on myös hakenut opiskelemaan ja mahdollisesti pitää niiden pääsykokeisiin valmistautua. Toki vapaa-aikaakin on jäätävä, että jaksaa... Avoimessa opiskelu  kieltämättä rankkaa kun pitäisi jaksaa opiskella ja sitten vielä käydä lähipäivillä - pitäisi pystyä organisoimaan aikansa ja mikä on tärkeää... Hänenhän joka tapauksessa piti vähentää opiskelua mutta sekin toi omat ongelmansa - minkä voi jättää - ja mikä olisi hyödyllisintä... eli teki ilmeisesti ratkaisunsa. On se oma hyvinvointi tärkeää... mutta se siitä. Lähti nyt illalla liikuntaharrastuksen pariin

Tänään muuten tuli puoli vuotta täyteen kun ensimmäisen kerran kahviteltiin hra P-K:n kanssa. Hän siitä mainitsi yöllä viestissään. On nyt kuntolomalla - ja oli eilen illalla tanssit,  Niistä kotiutuesssaan vielä oli mulle viestin laittanut et siitä on puoli vuotta . Kaipa tätä voisi jo jonkinmoiseksi parisuhteeksi kutsuakin ;) Tosin ei me siitä olla keskusteltu... alussa sovittiin että katsellaan ja tutustutaan - ja et vuoden päästä voi tehdä jotain ratkaisuja (eli puolivälissä ollaan). Seuraavana (ei siis tulevana) olis mun tarkoitus mennä sinnepäin. Pidennettyä viikonloppua viettämään (maanantai pekkaspäivä). Ollaan suunniteltu pientä vaellusta. Tällä kertaa jää tytön luona käymättä - kun en meinannut autolla lähteä vaan junalla perjantai-iltana myöhään ja maanantaina illalla takaisin.

Kesäkengät ostin

Kun ensin kävin silmälasiliikkeessä korjauttamassa lasit - meni nenätyynyn kiinnitys... optikko "juotti" sen kiinni. Sitten kysyi että onko heiltä ostettu - ja kun selvisi että alle 2 v sitten niin sanoi että menee takuuseen eli tulee joko uudet kehykset (jos maahantuojalla vielä on) tai sitten jopa uudet lasit

Niin sitten ajattelin et poikkeampa kenkäkaupassa - ja nuo löysin parillakympillä. Tarve olikin kesäsandaaleille- nyt vain umpinaiset ollut. Noissa pieni korkokin eli mulle kivemmat - en mä ihan matalilla sentään suostu kävelemään

Yhden kätkönkin kävin siinä hakemassa - ja vähän jouduin selittelemään kuljeskeluani. Tosin sanoi tämä että oli aiemminkin törmännyt kätköilijäperheeseen siinä :)

No sitten kotiin. Kävin tosin tarkastamassa onko pyörähuolto auki että Iina pääsi viemään pyöränsä kesärenkaiden vaihtoon Minähän ne renkaat sitten... korjaaja oli sitten vissiin ruokatauolla - joten päätettiin katsoa pari kätköä, toinen löydettiinkin suht helposti, toinen jäi vielä arvoitukseksi... no sitten odottelemaan pyörähuollon ovelle. Tuli siinä yhden naisen kanssa juttua kätköilystä - saattaa olla et saatiin yksi taas mukaan joukkoon :) - hän rupesi kyselemään ensin sitä että olisiko se hyvä harrastus 10-11v pojalle... mukava keskustelu siitä syntyikin. No pyörän Iina saa sitten maanantaina, ei enää tänään kerinnyt

Loppupäivä menikin kotosalla, mulle oli tarpeeksi siellä kuumuudessa päivällä pari kertaa käväistä... nyt kello onkin jo reilusti yli puolenyön - edelleen kuuma mut onhan sitä ruvettava vissiin nukkumaan

Ai niin - autoinhan tänään yhtä vanhaa tätiä - tien ylityksessä ettei rollaattorillaan kompastu. Eilen annoin naapurille mulle tarpeettoman aurinkovarjon - ja sille telineen.... No jaa - itsestäänselviä asioita - toisen auttaminen jos se itselle mahdollista - mutta nyt väsyttää, mukavia unia

Investointia itseen

Ostin itselleni uudet kävelykengät. Kävin illalla parisen tuntia metsälenkillä, muutaman geokätkönkin etsin samalla. Hyvältä ostokselta vaikuttaa, ei hiertänyt jalkoja... Saattaa olla että pääsiäisenä lähdetään käväisemään Repovedellä... Elämääni ujuttautunut mies on tulossa meille pääsiäiseksi - ja onhan sitä tekemistä keksittävä :)

Uusi lelu

Sain jo tänään sen uuden kameran. On suunnilleen mun toisen (kolme on ollut) digikameran kokoinen mutta paljon paljon tehokkaampi (siinä Panasonicin digissä oli 5 Megapikseliä, tässä Olympuksessa 16, zoomia oli 6x optinen, tässä 24x, näin esimerkkinä. Viimeisimmässä painoa yli puoli kiloa, tässä alle 269g... ) Ei se toki järjestelmäkameran veroinen ole mutta mä en pidäkään kameran kantamisesta... taskuunsopiva  (n. 11cm leveä, ja n. 6cm korkea) - sopii minulle. Tyttö ottaa käyttöön tuon mun edellisen...

Tuossa kaikenmoisia kivoja pikkujuttuja, kun vaan oppis käyttämään. Löytyy siitä jotain manuaaliasetuksiakin... mutta kuten mainitsin, tarkoutus oli hankkia kamera, joka olisi helppo pitää mukana. Mulla on kyllä aika tehokas kamera kännykässä mutta siitä puuttuu esim. zoomi - eläinten ja lintujen kuvaaminen on vähän hankalaa... zoomin kanssa voi tiirailla kauempaa :)

Niin tuo smartposti - mukava juttu, Sitä välillä mietin että entäpä jos mun paketti on siellä korkealla lokerossa. Miten saisin pois? Tänään oli just ja just yletyin... pitäisköhän laittaa palautetta ettei me kaikki tavaroiden ostajat olla jättikokoa...

Isästäni olen vähän huolissani. Sisko oli tänään siellä, ja isällä oli jotain kummia oireita, kädet puutuivat, verenpaine alhalla ja huimausta. Veli kävi nyt illalla kattomassa, olo ei ihan normaali vielä. Laitoin et kävis huomenna kattomassa - ja jos vielä oireita niin jos sais iskän lähtemään lääkäriin... veli asuu kilsan päässä.

No nyt varmaan ruvetaan tytön kanssa katsomaan Chaplinia.

Ps. kirjahyllykin romahti -tai siitä meni yks levy rikki. Eli täytynee keventää hyllyjen kuormaa... mulla on noita kirjoja aika paljon :) Tosin toi hylly ei ole mikään laatuhylly, ehkä lähinnä tarkoitettu kevyille koriste-esineille, tilanjakaksi tms

Selitys (15.9.)

Mitähän sitä pitäisi selittää... selittämistä varmasti olisi paljon. Sitä vaan usein kuvittelee että toinen ymmärtää selittämättä. Mutta eihän meistä kukaan ole ajatustenlukija... huonokin selitys on parempi kuin ei selitystä ollenkaan vai onko niin?

-----------
Viikonloppu on taas mennyt. Viime viikko oli aika rankka. Torstaina en töissä saanut omaa konettani kuntoon koko päivänä. Perjantaina selvis että oli kyseessä operaattoreiden välinen verkkoristiriita, joka tiputti välillä aina jonkun koneen käytöstä, jatkui myös perjantaina - toisten koneella. Siis toinen operaattori pääsi hyppimään meiän verkkoon - ja se aiheutti näitä.

Mutta viikko saatiin päätökseen - ja selvisin, mutta täytyy sanoa että oli pitkästä aikaa jotenkin tosin hankala viikko - ei mitenkään normaalia minulle. Perjantaina olin kyllä aika poikki. Lähdin kuitenkin illalla tytön kanssa - tarkoituksena mennä elokuviin - tarjousnäytökseen mutta se olikin loppuunmyyty joten sitten tulikin illasta shoppailukierros, lähinnä katsellen. No ostettiin uusi vedenkeitin ja iso satsi vessa- ja talouspaperia - riittää vähäksi aikaa - ja mentiin kotiin kattomaan elokuva digiboksista

Lauantaina aamupäivällä Monikan kanssa ostoksilla ja haettiin grilliruokaa - ja sitten kotopuoleen isän 77v synttäreitä juhlimaan. Vain perhepiirissä, me ja siskonperhe, veli ja yksi veljenpojista. Veljenvaimo ei tullut - syytä en tiedä, mutta isä otti sen vähän nk loukkauksena. Mutta oli meillä silti mukava päivä. Me jäätiin vielä iltaan saakka kun muut lähti. Sisko perheineen oli tullut jo aamupäivällä ja olivat siivonneet. Meillä on tavallaan vähän sellainen työnjako et sisko siivoaa ja mä juttelen - ja ilmeisesti se käy kummallekin. Sisko ei osaa oikein olla paikoillaan, aina pitää jotain tehdä. Kyllä mäkin teen mutta kuitenkin minusta sekin on tärkeää - jutteleminen. Käytiin sitten vielä äidin haudalle viemässä kynttilä - äidinkin syntymäpäivä lähellä, pari viikon päästä

Illalla ei jaksettu enää saunoa, yks elokuva vielä katottiin. Marley ja minä, ihana koira- ja perhekuvaus, humoristinen ja herkistäväkin. Ai niin käväisihän tyttöjen isä lauantaina aamupäivällä, summeria vaan soitti, ei taas muistanut ettei likat niin ajoissa herää - viikonloppuisin. Tänäänkin käsittääkseni piti käydä, muttei ole kuulunut eikä näkynyt, eilen illalla soitti myöhään... ei aina muista edes mitä on puhunut...

Tänään oli Wanhan ajan markkinat, kaverin kanssa kävin. Paljon oli mukavaa katottavaa, ja uusiakin juttuja. Mukava oli katsoa miten tehdään koristeellisia helmiä lasitankoja sulattamalla. Aina näkee jotain uutta. Tapasin tutun miehen vuosien takaa, tosin en muista nimeä. Hän muisti minut, sanoi nähneensä mut pari kertaa kirjastolla muttei ollut varma, ei siksi ollut tullut juttelemaan. En sit viittinyt siinä - tai kehdannut - kysellä et kuka sie ole. Pieni aavistus mulla on - kyse on 80-luvun lopusta. No ehkä se selviää joskus jos satutaan kirjastolle yhtä aikaa... vaikutti tosi iloiselta minut nähdessään :) Kysyi että voiko sitten tulla juttelemaan, sanoin että toki voit... muutamia juttuja kerettiin siinä vaihtaakin... ei niistä sen enempää. Mutta kyllähän sitä itselle tuli mukava olo että on jättänyt jollekin muiston, joka jää... mutta siitä tosiaan on jo kauan. On mulle kyllä sanottu monesti etten ole muuttunut ollenkaan

Kattelin siellä markkinoilla myytäviä lehtiä - vanhoja, etsin oman syntymävuoden ja -kuun lehteä. Myyjä sanoi ettei sieltä sulle varmaan löydy. No oli siellä useita vuosia nuoremmillekin. Sanoinkin mitä vuosimallia olen. Siihen sanoi ettei olis uskonut... kai sitä jotenkin antaa nuoremman vaikutelman tai sitten tosiaan on hyvät geenit nk eräs mulle sanoi keväällä kun selvisi kuinka vanha jo olen :)

Pehmolelu (28.4)

Nalle nimeltä ruusu

Mun ensimmäinen pehmolelu, jonka itse muistan ja joka edelleen on tallella - oli nalle, jolle annoin nimeksi Ruusu (kun sellaisesta nimenantamisesta jotain ymmärsin). Sain sen suunnilleen ollessani vuoden ikäinen. Isä sen taisi ostaa mustalaistytöltä joka sanoi että tarvitsee rahaa että voi ostaa maitoa lähikaupasta - karkkia taisi mennä ostamaan :)

Kuten kuvasta näkyy, sitä on halattu paljon - ja rakastettu - sen verran kulunut on. Tätä nallea en ole antanut lasteni käsiin ;). Toinen minkä muistan on leijona. Isä osti samanlaiset mulle ja siskolleni - hänelläkin taitaa olla omansa tallessa - ja löytyy minultakin. Onhan niitä vuosien varrella tullut saatua aikuisenakin mutta ne olen tainnut luovuttaa omien tyttöjeni käyttöön vuosien varrella

Omilla lapsillani on pehmoleluja ollut kasoittain, kaikkia eivät varmaan itsekään muista.


Tänään muuten ollut suht meno-päivä. Kamu tuli heti kymmenen jälkeen - "uudella" käytetyllä autollaan. Kahvit juotiin ja lähdettiin Kouvolan museokortteliin Käsityö- ja taitopäiville. Paljon oli uutta minulle -  kuten huovutettu saippua eli saippua huovutettuna sisään - pesulappu ja saippua samassa, pellintaivuttajan töitä : koruja ja tuikkuja sekä kuultokuvikortteja (pssst. ostin Monikalle synttärilahjaksi  pienen kuultokuvakortin Chaplinista).

Kaverin kanssa päätettiin että joku päivä mennä kokeilemaan kivien hiomista Kivipajalle. Saas nähdä tuleeko siitä uusi harrastus.

Sitten kotiin syömään ja klo 16 alkavaan Studio Dance Pit'n kevätnäytökseen, Monikan siellä esiintymässä.  Tanssia (nykytanssia, showjazzia, MTV/Street'ä) sekä musiikkiteatteria tarjolla, upeita esityksiä aivan nuorimmista aikuisiin.

Sisko tuli siskontytön kaa käväisemään,  kateltiin kuvia ja juotiin teetä. Sisko lainasi muutaman kirjan kun ei kuulemma viitsi kirjastoon lähteä (mulla aika iso määrä kirjoja).

Monika kotiutui äsken, heillä oli kaksi näytöstä tänään. Nyt pui esitystään, aivan tyytyväinen ei ole -siskonsa oli vähän ottanut kameralla videota (ilman salamaa), siitä sitten näki "virheitään". Me ei kyl huomattu mitään - nautittiin vaan...

Työkengät

Olikin jo aika ostaa uudet työkengät... nää on vielä kaikenlisäksi aika nätit eikä kukkarokaan köyhtynyt ihan mahdottomasti.

Rahasta puheenollen. Me saadaan viime vuodelta pikkasen bonuksia. Ei summa hirmu suuri ole mutta ajattelin ostaa itselleni kameran, jota olen jo melko pitkään katsellut. Ollut hakusessa pieni, tehokas kamera... Kyllähän mun nykyinenkin on käyttökelpoinen. Vika on siinä etten viitsi kannella sitä mukana  - tää mitä olen ajatellut, mahtuis vaikka taskuun mukaan eikä se hirmu kallis ole - mutta nyt voisin maksaa sen kerralla - ei tulis osamaksukuluja...

Ajattelin et tarttis mun jotain saada ihan ittellekin - ja jää siitä säästöön vielä - tai johonkin tarpeelliseen (lue: elämiseen)

Aika työteliäs päivä

Kiire alkoi heti aamusta. No ensimmäiseksi pomo tuli sanomaan yhdestä eilisestä kirjausvirheestä. Olin pikkasen laittanut tuotetta liikaa. No muutaman puhelinsoiton jälkeen sain asian kuntoon - ensin tosin näytti ettei onnistu. Sitten piti yksi hinnasto tarkistaa - ei ollut kyllä mun alunperin laittama - löytyi muutama virhe. Se selitti sitten sen minkä takia tietyillä asiakkailla oli yllättävän isot tilaukset... mutta hyvä että löytyi virheet nyt eikä vasta myöhemmin....

Kävin lounaskahvilassa syömässä. Yllättävästi piristi pieni ulkoilmassa käynti, oli aika kova tuuli. Yleensähän vien omat eväät - ja vaan kävelen alakertaan syömään.

Kotona kerkesin vain kahvin siemaista, sitten Monika koululle kokeisiin (yks aine jäänyt tenttimättä kun osallistui koulun näytelmään), Iinan kanssa kirjastoon. Tai ensin käväistiin Anttilassa. Löysin toppasaappaat vitosella, sopivan maastonväriset minulle - jos vaikka innostuis lumihangille jossain vaiheessa (joskus on tilanteita ettei korkokengät ole kovin käytännölliset ;)) Niin kirjastossa oli kirjaesittely - Vuonna-85 - Manserockin lyhyt oppimäärä. Muutama aikakauden äänityskin kuultiin. Mukavasti meni ilta.

Lainasin muuten Katariina Sourin uusimman kirjan samalla - ja sitten paikallishistoriaa - tai oikeastaan oman synnyinseutuni historiaa - Vanha Pyhtää - kirja kertoo Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historiasta ennen vuotta 1743 (joilloin kunnat erotettiin toisistaan). No Ruotsinpyhtää on  nykyään osa Loviisaa - vuodesta 2010.

Sitten haettiin Monika koululta - ja kotiin iltapalalle.

Ps. painonhallinta on lähtenyt mukavasti käyntiin :)

Miten tää aika juokseekaan...

Perjantaina tajusin yht'äkkiä, että tätä vuotta on menty jo kuudesosa... Kevät lähestyy vaikka öisin nyt ollutkin paukkupakkasia. Viikonloppu ollut rentoa kotoilua. Iinan kanssa käytiin lauantaina säilytyskoreja hänelle ostamassa, itsellekin muutama (jos sais vihdoinkin kaappien päältä banaanilaatikot vaihdettua hieman sisustuksellisempiin (ja kannellisiin...)

Minä olen aika huono sisustamaan, vaikka ideoita aina välillä päähän tupsahtaakin. Monesti toteutuksen estää ajanpuute tai materiaalin eikä tuota rahaakaan ylenpalttisesti ole. Monika kiertelikin perjantaina kirppareita ja onnistui itselleen löytämään mukavan päiväpeitteen ja tyynyt pikkurahalla. Mulla saattaa olla samat verhotkin ties kuinka kauan. Olkkariin ostin lampun vasta muistaakseni viime kesänä - vai syksyllä. Siihen saakka pärjättiin jalkalampulla... no ehkä mä olen vähän boheemi.

Tällä hetkellä ehkä tärkein homma olisi käydä läpi mitä kaikkea täältä kotoa löytyy, hävittää tai uudelleensijoittaa... Iinakin innostui omaa huonettaan läpikäymään (siitä se lauantain ostosreissu) ja raahattiin yks vanha lipasto varastoon - joka muuten on aivan täynnä - varasto siis. No sieltä löydettiin taas yks laatikko, joka alunperin muutossa olisi pitänyt tuoda ylös. Silloin kun muutettiin yli kaksi vuotta sitten tähän - oli hieman kiire - ja muutossa apuna olevat miehet eivät oikein miettineet minne mitäkin laittoivat - lähinnä tuo varasto on ongelma. Mulla oli tarkoitus että laitetaan laatikot hyllyyn joka tuotiin sinne sitä varten... no osa tavaroista on keskellä lattiaa eikä hyllyille pääse... Eikä ole oikein ollut aikaa järjestellä - varaston siivous kun vaatisi koko päivän, ei voisi jättää kesken. Kun kaikki tavarat pitäisi kiskoa ulos - ja saada takas järkevästi. No jos tänä kesänä onnistuis....

Mutta - kuitenkin tykkää olostani täällä. Ei mua häiritse vaikka mulla on vanhat muovilattiat ja kaikenmoista muutakin pitäisi. Kyllä mä täällä elää pystyn - ja viihdyn, Muuttaessani tänne, tein vain yhden "rempan", vaihdatin keittiön kaappien ovet. Niitä entisiä en voinut katsella :) No, mikä kenellekin tärkeää...

Välttää kauppaa

Kävin sunnuntaina Prismassa, voi sanoa, että ostin koko viikon ruuat. Tosin tuoretavarat, salaatit/hedelmät alkaa olla vähissä. Mutta nykyisin mun periaatteena on, että yhden eikä kahdenkaan tavaran takia lähde kauppaan. Varsinkin jos puuttuva on esimerkiksi salaatinkastike :) Tuoretavaroita ei oikein meillä pysty varastoimaan kun jääkaappi on pieni, ei ne oikein huoneenlämmössä säily pitkään... syksyllä parveke on hyvä paikka.

Mulla on perjantaina pekkaspäivä, ehkä sulatan pakastimen silloin. Ties mitä aarteita sieltä löytyy :) Eli se on sitten perjantain tai lauantain homma. Sunnuntaina lähdetään kotopuolessa käymään. Monika pääsee taas vanhojentanssipukuaan kokeilemaan. Samalla käydään vaariakin moikkaamassa. Päästään tosin vasta iltapäivällä liikkeelle kunhan Monika pääsee tanssitunniltaan. Lauantaina pitäisi kai käydä rintsikoita ja kenkiä kattomassa...

Taas totesin eilen laskuja maksaessa että eipä sitä paljoa ylimääräistä jää. Mutta saa maksettua... Meillä oli isompien pomojen info. Vähän väläyteltiin että saataisiin viime vuodesta jotain bonusta. Ilmeisimmin viime vuosi on mennyt edellistä paremmin eli meillä tänä tai siis viime vuonna kun siirryttiin toiseen organisaatioon,  mutta mitään ei ole vielä vahvistettu. Sen näkee sitten...

Tällä hetkellä töissä menee hyvin, kai mun yksityiselämäni on selkeytynyt kun isänkin leikkaus onnistui, Jimi on unohdettu tai ainakin käsitelty. Tällä hetkellä viihdyn hyvin yksikseni. Ei ole huvittanut viihteellekään lähteä pitkään aikaan, jotenkin laiskottaa. Ei huvita tuonne pakkaseen tai vaihtoehtoisesti loskakeliin lähteä. Kiva kotona viettää aikaa, kun kerta on koti... viihdettä ihan tarpeeksi suvun synttäreillä yms. Ensi viikonlopuksi luvattu kireämpää pakkasta, ehkä en lähde minnekään. No kauppaan varmaan tarttee... sunnuntaina on leudompaa ajella kotikylään.

Mun autonpistoke temppuilee edelleen eli en ole autoa lämmittänyt tälläkään viikolla. Hyvin on käyntiin lähtenyt. Mutta en sen anna enempää häiritä. Nää kelit nyt vaan on tänä vuonna tämmöisiä, vaihtelevia...

Yhdistysjutut vähän mietittää. Viime aikoina olo, että en enää saa siitä mitään. Ajattelin tänään, että jos vielä tämän vuoden olis mukana, muistaakseni olin viime vuonna erovuorossa. Mutta mietin vielä. Jotenkin vaan tuntuu ettei ole mun juttu enää. Pitäisi löytää jotain muuta, uutta...  Olen tässä ko yhdistyksessä toiminut yli kymmenen vuotta, yhdistys on muuttunut vuosien saatossa. Välillä tuntuu että liian suureksi mun makuun - ja nykyinen pj tuntuu haluavan vaan laajentaa toimintaa, ja ehkä vaatiikin enemmän. Kyse kuitenkin vapaaehtoistoiminnasta  - eihän sen ole tarkoitus tuntua pakolta, eihän? Kuitenkin ymmärrän myös sen, että jos sitoutuu niin sen myötä tulee ns. velvollisuuksiakin. Eli asiaa tarttee harkita. Onko minulla itselläni enää annettavaa? Onko mulle sillä annettavaa?

Ihmettelee tilinauhaa

Huvittaakin... mulla oli n.1½ tuntia ylitöitä. Mun periaate ollut että otan rahana, jos vaan annetaan, näkyy edes jossain. No eihän tuosta mitään jäänyt... ei se paljoa ollutkaan (enkä odottanut) -  mutta ylityön vaikutus oli, että käteen jäävä netto oli pari euroa vähemmän kuin yleensä. ???? Kun brutto nousi, niin menee enemmän veroa ja muita vähennyksiä eli... ei niitä ylitöitä rahan takia ole tullut tehtyäkään - vaan siksi että työn luonne silloin tällöin vaatii

Oikein konkreettisesti näkee, että ylitöistä sakotetaan... sinänsä ehkä viisaampaa olisi ottaa vapaana. Mutta - ei meillä niitä saa pidettyä.... mulla nytkin noin kymmenen tuntia liukumia, muttei kerkeä pitämään (kokonaisia päiviä ei saada ainakaan - mut ei nyt ole päässyt liukumaankaan. Ensi perjantaina pidän kyllä pekkaspäivän - viime vuodelta!

Kävin töiden jälkeen hakemassa uudet silmälasit. Vanhat olikin yli 4 vuotta käytössä olleet - aikakin vaihtaa.Väriäkin vaihdoin, sangat on valkoiset (muovia), kehys metallia. Aika yksinkertainen malli. En haluakaan silmälaseillani "hyökätä". Lasit on mulle aina olleet pikemminkin työväline kuin asuste - kun ei ole varaa ostella useampia yhtä aikaa käyttöön... Aiemmat oli vihreät, valkoisia mulla ei muistaakseni ole ollut aiemmin, tosin lasit mulla on ollut iät ja ajat - ala-asteelta lähtien. Onhan noita ollut monia. Kaikkia ei välttämättä halua muistella. Nuorena käytin enimmäkseen piilareita kuten Monika nykyään

Arki taasen edessä

No autoin mä tänään exää, kuskasin kotiinsa hänet ja naisystävänsä.... joskus vaan tuntuu niin rankalta sekin.

Alkaa näyttää siltä, että isä pääsee kotiin lähiaikoina. Sanoin hänelle tänään että jos tarvitsee, mulla on yksi pekkaspäivä käyttämättä. Meinasi et ei usko tarvitsevansa, saa luultavasti jonkun kodinhoitajan tai miksi niitä nyt kutsutaankaan - käymään - nimittäin jos se jalka vielä tarvitsee hoitoa. Jos kaupassa tarttee käydä niin veli tai hänen veljensä varmaan auttaa... no katotaan. Totta kieltämättä se, että meillä töissä aika kiirettä näin Joulun alla - mutta mulle on luvattu se pekkaspäivä - jos isä tarttee...

Tilasin tänään meille uuden telkkarin. Meiän taulutv on aika onnettoman pieni, ei paljoa tietokoneen (kannettavan) näyttöä isompi. Sovittiin että se on meiän perheen yhteinen joululahja, tytöt ovat sitä mieltä etteivät tarvitse oikeastaan mitään. Ostin kyl pikkasen kalliimman kuin olin ajatellut mutta antenni HD Readyja ei ollut niin paljoa tarjolla - meillä kun ei ole kaapelia. Ajattelin et jos ne HD-ohjelmat on pian arkipäivää :). Tuohon saa halutessaan myös netin kun hankkii erillisen sovittimen - hankin jos katson tarpeelliseksi. Mutta - ei se toisiaankaan kallis ollut - jonkun muun mittapuun mukaan...

Ei kai tuo nyt olisi ollut välttämätön - ostaa. No jätän sen kameran (toistaiseksi) ostamatta josta olin haaveillut.  Pärjään tuolla mun vanhallakin - ei se nyt niin huono ole. Uusi jääviileäkaappi olis ollut kiva mutta sitten olisin tarvinnut uuden pakastimenkin - siihen ei ollut varaa. Nyt mulla on jääpakastinkaappi - eikä tunnu riittävän. On mulla toinenkin pieni pakastin mutta se on niin vanha että varmaan vie aika lailla sähköä... mutta kaikki ajallaan.