Nukkumaan pitäis...

mutta täällä sitä vaan touhutaan. Katselin tuossa tuloja ja menoja. Ei ne nyt niin lohduttomia ole - laskut on saanut maksettua - ja kun kattelin tilitapahtumia, näyttää siltä, että me ollaan - Hyvä Me - pystytty pienentämään ruokaostoksia... ollaan nimittäin yritetty katsoa mitä ostetaan eli sesonkituotteita . ja jos hyviä tarjouksia tulee eteen. Vaikka kyllähän me edelleen ostetaan pieniä jugurttipurkkeja yms, Iinalle kalliita soijatuotteita. Mutta olen mä tyytyväinen... Isoissa kaupoissa en ole oikeastaan käynyt ruokaostoksilla aikoihin. Kyllä me saadaan kaikki tarpeellinen tuosta lähikaupasta eikä tule tehtyä heräteostoksia  - kuten kenkiä sittarista ;) eikä sitä kaikkea tarvitsekaan... hyvin ollaan pärjätty.

Mutta kyllä tää rahankäyttö vaatii miettimistä. Tavoitteena olisi saada jonkinlainen vararahasto säästettyä muutaman vuoden sisällä... ei se helppoa, en odotakaan.

Muuten kiitos kommenteista Anneli ja Sarit. Mukavaa huomata, että jotakin kiinnostaa meikäläisenkin elämä.

Töissä mulla oli tänään kehityskeskustelu. Meillä on ne kaksi kertaa vuodessa - tämä syksyn keskustelu on lähinnä läpikäymistä miten on mennyt. Eipä paljoakaan lisättävää kevääseen. Loppuaika jutusteltiin niitä näitä- kivaahan sekin. Kehityskeskusteluista sen verran - että meiän tj on sanonut et se on työtekijän oikeus - vaikka saa meillä toki jutella muutenkin.

Mutta nyt taidan kyllä painua tuonne sänkyyn. Muuten eilen illalla en kuitenkaan oikein meinannut saada unta,   Aamulla heräsin uneen, josta sentään muistan jotain - yleensä en muista.

Unesta: Olin kamun kaa juttelemassa kun mun silmälasien sangasta lähti ruuvi eikä sitä löytynyt mistään. Lähdin sitten optikkoliikkeeseen sitä korjauttamaan -ensimmäisessä paikassa oli liikaa ihmisiä, sanoivat että kestää pari tuntia. Sanoin ettei mulla ole aikaa enkä voi olla paria tuntia ilman laseja kun en nää mitään... sitten jossain välissä olin kuntosalilla miettimässä sinne menemistä. Kuntosalin ohjaaja (mies) esitteli mulle laitteita yms. Oli jotenkin mua takaapäin lähellä - ja yht´äkkiä tuntui jotain... hän sitten häkeltyneenä hypähti. Minä lähdin sitten pois - hän sanoi että tulethan takaisin - lupasin. Seuraavaksi olin pihalla - ja ihmettelin kun mulla oli paahtoleipä ja tupakkaa (en edes polta), siinä oli joku ylipainoinen nainen joka pyysi antamaan tupakkaa. En suostunut, sitten rupesin ihmettelemää missä mun housut on - ja tytöt toivat ne ?! Ajattelin siinä jossain vaiheessa aiemmin että pitää ostaa uuden verkkarit kuntosalille - no sitten lähdin etsimään toista optikkoliikettä. Kaupunkikin oli jotenkin erilainen - mäkiä ja kujia...

Eli aika sekavaksi meni. Jollain lailla luulen, että tuo kumpuaa mun mielentilasta, sitä mieettii et pitäisi pitää itsestään huolta jne

Mutta epätavallista tässä tosiaan on se, etten yleensä muista uniani ollenkaan... eipä tässä muuta tänään - puoliyö taas kohta - joten hyvää yötä