Välttää kauppaa

Kävin sunnuntaina Prismassa, voi sanoa, että ostin koko viikon ruuat. Tosin tuoretavarat, salaatit/hedelmät alkaa olla vähissä. Mutta nykyisin mun periaatteena on, että yhden eikä kahdenkaan tavaran takia lähde kauppaan. Varsinkin jos puuttuva on esimerkiksi salaatinkastike :) Tuoretavaroita ei oikein meillä pysty varastoimaan kun jääkaappi on pieni, ei ne oikein huoneenlämmössä säily pitkään... syksyllä parveke on hyvä paikka.

Mulla on perjantaina pekkaspäivä, ehkä sulatan pakastimen silloin. Ties mitä aarteita sieltä löytyy :) Eli se on sitten perjantain tai lauantain homma. Sunnuntaina lähdetään kotopuolessa käymään. Monika pääsee taas vanhojentanssipukuaan kokeilemaan. Samalla käydään vaariakin moikkaamassa. Päästään tosin vasta iltapäivällä liikkeelle kunhan Monika pääsee tanssitunniltaan. Lauantaina pitäisi kai käydä rintsikoita ja kenkiä kattomassa...

Taas totesin eilen laskuja maksaessa että eipä sitä paljoa ylimääräistä jää. Mutta saa maksettua... Meillä oli isompien pomojen info. Vähän väläyteltiin että saataisiin viime vuodesta jotain bonusta. Ilmeisimmin viime vuosi on mennyt edellistä paremmin eli meillä tänä tai siis viime vuonna kun siirryttiin toiseen organisaatioon,  mutta mitään ei ole vielä vahvistettu. Sen näkee sitten...

Tällä hetkellä töissä menee hyvin, kai mun yksityiselämäni on selkeytynyt kun isänkin leikkaus onnistui, Jimi on unohdettu tai ainakin käsitelty. Tällä hetkellä viihdyn hyvin yksikseni. Ei ole huvittanut viihteellekään lähteä pitkään aikaan, jotenkin laiskottaa. Ei huvita tuonne pakkaseen tai vaihtoehtoisesti loskakeliin lähteä. Kiva kotona viettää aikaa, kun kerta on koti... viihdettä ihan tarpeeksi suvun synttäreillä yms. Ensi viikonlopuksi luvattu kireämpää pakkasta, ehkä en lähde minnekään. No kauppaan varmaan tarttee... sunnuntaina on leudompaa ajella kotikylään.

Mun autonpistoke temppuilee edelleen eli en ole autoa lämmittänyt tälläkään viikolla. Hyvin on käyntiin lähtenyt. Mutta en sen anna enempää häiritä. Nää kelit nyt vaan on tänä vuonna tämmöisiä, vaihtelevia...

Yhdistysjutut vähän mietittää. Viime aikoina olo, että en enää saa siitä mitään. Ajattelin tänään, että jos vielä tämän vuoden olis mukana, muistaakseni olin viime vuonna erovuorossa. Mutta mietin vielä. Jotenkin vaan tuntuu ettei ole mun juttu enää. Pitäisi löytää jotain muuta, uutta...  Olen tässä ko yhdistyksessä toiminut yli kymmenen vuotta, yhdistys on muuttunut vuosien saatossa. Välillä tuntuu että liian suureksi mun makuun - ja nykyinen pj tuntuu haluavan vaan laajentaa toimintaa, ja ehkä vaatiikin enemmän. Kyse kuitenkin vapaaehtoistoiminnasta  - eihän sen ole tarkoitus tuntua pakolta, eihän? Kuitenkin ymmärrän myös sen, että jos sitoutuu niin sen myötä tulee ns. velvollisuuksiakin. Eli asiaa tarttee harkita. Onko minulla itselläni enää annettavaa? Onko mulle sillä annettavaa?