Päivät töissä, illalla ehkä jotain kerkee... toi pimeä ei kyl kovin houkuttele vaikka siellä suht lämpöistä onkin. Tänään piti käydä kirjastossa - pari tänään erääntyvää oli. No tarttuihan sieltä taas jotain mukaankin... harvassa on ne kerrat että tyhjin käsin sieltä lähtisin
Nyt keitto porisee hellalla - evästä huomiselle. Siitä taas syödään pari kolme päivää - kumma ettei osaa keittää pientä määrää. Pakkaseen en sitä viitti laittaa kun valmiiksi ruskistetusta pakkasessa olleesta jauhelihasta teen. Iltapalakin nauttimatta. Monika lähti jo nukkumaan
Jotenkin väsynyt olo tänään vaikka sainkin nukkua pidempään. Kävin tänään spirometriassa, keuhkojen tilavuutta mittauttamassa. Oli kuulemma edelleen normiarvoja matalampi mutta sanoi että käyrä oli kuitenkin hyvä (labran täti siis sanoi). Sit vaan tokaisi et ehkä sulla vaan on pienet keuhkot... No saapi nähdä mitä työterveyshoitaja sanoo arvoista, eivät ainakaa ole parantuneet viime vuodesta.
Työpäivä kului sukkelaan. Töitä riittää vaikkei puhelin niin kovasti pirisekään. Mulla tosin meni varttitunnin verran ylitöiksi kun yksi asiakas sattui soittamaan noin viittä minuuttia ennen työajan loppumista. Mutta näin välillä. Siitä olin tyytyväinen että löysin tiedon mitä asiakas tarvitsi, ei tarvinnut jättää huomiselle (kaikki muut olivat jo lähteneet kotia) - mutta pikkasen joutui etsimään.
Olen taasen aloittanut painontarkkailun. Kohta viikko takana. Töissä yritän olla syömättä leipää (kuin korkeintaan pari viipaletta päivän aikana - ruokatunnilla) saati sitten muita herkkuja. Niistä se mun ylipaino suurelta osin tulee tai siis painon pysyminen. Kotonakin harkitsen ennen kuin syön... kyllä mä kalorimäärääkin tarkkailen ja yritän saada koottua ns terveellistä syömistä eli herkut vähemmälle eikä leipääkään mielinmäärin. Vaikka sanotaankin ettei leipä lihota - mutta lihottaa sekin jos sitä syö viipalekaupalla. Mutta ei siitä sen enempää - ehkä joskus mainitsen asiasta - tää nimittäin ei ole painonpudotusblogi vaan sen hoidan muualla. Vaikka kaikki limittyykin kaikkeen...
Kohta suuntaan makkariin kirjan kimppuun, Pirjo Tuomisen dekkaria tällä kertaa aloittelen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
vuosi 2025 siis - alkanut
Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...
-
Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht... -
Pieni ongelma - yleensä en löydä sopivan kokoista. Meiän suihkutangot eivät ole olleet standardikorkeudella oikeastaan missään asunnossa jos... -
Parit samanlaiset korvikset. Pientä värieroa, simpukkahelmiä. Sori huono kuvanlaatu. Kaverille ajattelin toiset lahjaksi, toiset ehkä ty...
Se on hyvä, että välillä elämä on ihan arkea vaan.
VastaaPoistaJep, eihän sitä muuten osaisi nauttia juhlahetkistä jos elämä olisi aina juhlaa...
PoistaNonni. Täällä toinen "pienikeuhkoinen"..
VastaaPoistaEn ole kertaakaan pystynyt puhaltamaan siihen hitsin putkeen niin kauaa, että pääsisin edes asteikolle :(. Olis edes vähän pienempi se putken halkaisija, mutta tuntuu, että kerran kun kunnolla hönkäisee, keuhkot on tyhjät.
Siihen puhalluksen "voimakkuustestiin" (mikä ikinä se onkaan nimeltään) sain sentään jotkut lukemat aikaiseksi. Mutta ihan samaa mulle sanottiin, että ehkä sulla vaan on pienet keuhkot, kun oot muutenkin noin pieni. (En edes ole mikään erityisen pikkuinen)
Ja mitä leipään tulee, se kyllä lihottaa. Tai ainakin turvottaa. Paitsi Ryvitan näkkäri, jossa ei ole hiivaa. Ja se ihan kaikkein perustylsin jälkiuunileipäviipale. Ne on ainoita, joita syön, eikä mitään ongelmaa. Siivukin jotain muuta, niin jo taas vyötärö kiristää.
Mä en montaa kertaa ole tota testiä vielä tehnytkään. Kyllähän mä lyhyt olen mut ei mun rintakehä kyllä hento ole mut... enhän mä sit keuhkojen koosta tiedä... Eipä ole päässyt vertaamaan...
Poista