Tammikuussa tapahtuu...

Monika sitten aloitti lähihoitajaopiskelun lähikaupungissa (noin tunnin ajomatka autolla), isänsä hänet muutti sinne heti vuoden ensimmäisenä perjantaina. Iina jäi yöksi, minä ajelin lauantaina sinne myös. Iinan kanssa sitten kokosimme Monikan lipaston kun isänsä ei kerinnyt. Yllättävän hyvin se meiltä sujuikin - yhteistyöllä - paljon oli osia...

Siinähän se lauantai kului. Päivällä tutustuttiin kaupungin kirppareihin ja muihinkin kauppoihin. Nälkä yllätti joten syömässäkin käytiin... vähän samalla juhlistaen elämänmuutosta...

Lauantai-ilta kului siis lipastoa kokoillen - välillä netistä katottiin SuomiLoven nauhoitusta, ei sitä niin kiirellä tarttenut hommia tehdä, rauhallisestikin ehtii... Melko myöhään sitten lähdimme Iinan kanssa ajelemaan. Oli hieman tuiskuinen keli mutta paljoakaan liikennettä ei ollut. Seuraavana päivänä ei kyllä herätty aikaisin... iltapäivällä yksillä synttäreillä käväistiin

Loppiaisena lähdettiin sitten kaverin kanssa Iinaa viemään omaan kotiinsa -se oli sellainen päivän reissu aamukahdeksalta liikkeelle ja illalla kotiin - aika pakkassää oli mutta muuten mukava keli ajella. Oikeastaan se oli pieni kiertoajelu - Mikkelin kautta Savonlinnaan ja Imatran/Lappeenrannan kautta kotiin.  Tulihan siinä ajeltua. Savonlinnassa kerettiin sen verran pysähtyä, että vietiin tytön tavarat asunnolleen - ja sitten keskustaan Caperoon syömään (pitihän se kaverille maistattaaa.. Caperon sapuskat) - jopa jälkiruuat tällä kertaa. Sitten käytettiin Iina kaupassa ja vähitellen liikkeelle kotia kohti.

Tässähän sitä on yritetty sopeutua ihan yksin oloon - toisaalta ei ole oikein vielä kerinnyt tajuamaankaan koko asiaa. Ollaan kuitenkin usein puhuttu netin kautta (Skype / Hangsout) sekä Monika on toistaiseksi tullut viikonlopuiksi kotiin

Isän sairaalaan joutumista yli viisi viikkoa. Isä siirrettiin vuodeosastolle, siellä ollut tähän aamuun. Joutui tänään taas isoon sairaalaan mahakipujen, kuumeen ja verenpaineen muutoksen takia aamukuudelta yöhoitaja päätti laittaa keskussairaalaan  kun ei sillä vuodeosastolla ole viikonloppuisin lääkäriä - sappirakontulehdus epäillään, suunniteltiin jopa leikkausta, mutta yrittävät nyt lääkkeillä - ei saa huomenna kuitenkin syödä eli varmaan pitävät siellä ainakin huomisen - ja seurailevat tilannetta. Hirmu väsynyt on. Niin veli laittoi viestiä ennen kahdeksaa aamulla kun olivat hänelle tiedottaneet tilanteesta

Isällehän on jo vilauteltu kotiinpääsyä. Viime viikolla käväisivat kotona kattomassa mitä muutoksia sinne akuutisti on tehtävä. No veli on käynyt hakemassa välineitä ja joitain on joutunut itsekin käydä ostamassa kun apuvälineosastolla ei niitä ollut. Isän sänkyä on korotettu, vessassa korotettu rengas, tukipuita laitetaan, saa suihkutuolin, pyörätuolilla mahtuu vessaan (sitä pelättiin ettei onnistuisi) - mutta nyt ei sitten tietoa koska pääsee... no päivä kerrallaan tässä mennään - edelleen

Itsekin olen ollut tosi nuhainen pitkän aikaa, ei paljoa ole iltaisin kotona mitään jaksanut pariin viikkoon.










Viime viikonloppuna olin kaverin kanssa Matkamessuilla, ammattiliiton reissulla. Mukava reissu mutta rankka kun oli sitä nuhaakin - no nuhanenänä siellä. Ehkä yksi mukavimmista kokemuksista oli Eurajoen pisteessa kuunnella Tiina-Maija Koskelan  esitystä..tuntui ilmakin väreilevän...   seka Turkin aidot silkkikukat

Töissä käyty - nuhasta huolimatta, kuumetta eikä muita oireita ole ilmaantunut. Illat sitten lepäilty kotona. Töissäkin tulossa muutoksia. Meiän organisaatiosta "irrotetaan" yksi tiimi toiseen organisaatioon - jäävät kyllä fyysisesti meiän kanssa samaan työtilaan. Viime viikolla selvisi että yksi työkaveri on siirtymässä toisiin hommiin - tuotannonsuunnittelun puolelle. Meille ei ole tulossa ketään tilalle eli... varmaankin joututaan miettimään töiden priorisointia. Sitten myös yksi koko yritystä koskeva uutinenkin tuli  - meidät myytiin mutta luultavasti käytännössä ei vaikuta paljonkaan - ainakaan lähiaikoina. Tai mistäs sitä koskaan tietääkään - jää nähtäväksi

Torstaina Iina tuli lähteäkseen lauantai-aamuna pk-seudulle Tammitapaamiseen eli enpä saanut la-aamunakaan nukkua, piti semalle viedä. Monika oli tullut perjantai-iltana. Kuskasin molemmat nuorteniltaan - ja hain. Lauantaipäivä meni Monikan kanssa kaupoilla - halusi uuden maton kämppäänsä.

Nykyään ei tiedä mistä postipakettinsa joutuu hakemaan. Tilasin Monikalle pari vuoderahia - ja perjantaina hain ne Valintatalosta toiselta puolen kaupunkia - just ja just mahtuivat takapenkille (66x66x39) - ja sitten hain meiltä kolmen kilsan päässä olevasta Siwasta itsellni paketin... Kerran tilasin jotain tiettyyn työpaikan lähellä olevaan Smartpostiin, ei ilmeisesti mahtunut lootaan joten se piti hakea muutaman kilsan päässä olevasta Valintatalosta (ei siis tästä mistä hain nuo rahit) - kyllä mä vähän ihmettelin tekstiviestiä et mitä mä TUONNE olen tilannut.

Eipä nukuttu sit tänäänkään pitkään - tuli se viesti veljeltä että isä on viety Kotkaan. Mä sitten lupasin soitella sinne myöhemmin kysyäkseni mikä tilanne. No ensinnäkään sairaalan vaihde on käytössä vain arkisin - ja sitten kirjasin väärän numeron päivystykseen - ilmoitti että numero ei käytössä. No netistä sitten etsin - ja soitinkin ensiavun numeroon. Sieltä ne tiedot nopeasti saikin,.. mutta tällä hetkellä ei oikein tiedetä mitään, odotellaan...

Tänään vein sitten Monikan vuoderaheineen ja mattoineen asunnolleen - niitä sitten mallattiin. Muutaman tunnin siellä vietin - sitten kotiin ja saunaan. Ilmeisesti mun nuhailu ja olotila alkaa olla parempi kun jaksan tätä kirjoitella. Hyvä niin - toivottavati pysyykin poissa - flunssa

Telkkari on tossa päällä mutta enpä ole seurannut - ei oikein tullut kiinnostavaa tänään, pelkkiä uusintoja -  mut kai se tavallaan on seurana. Joten taidan kohta lähteä unten maille, vaikka lueskelemaan.  Ai niin - pyykit narulle...