keskiviikko 27. joulukuuta 2017

nopeasti on

tämä vuosi kulunut... Viimeisiä päiviä mennään. Joulu on vietetty ja välipäivät töissä

Ei oikein tiedä mitä kirjoittaisikaan... pää sekaisin kuin Haminan kaupunki. Ei paljon tullut jouluna lepäiltyä. Aina menossa. Haettiin isä tänne kaupunkiin, aattoilta vietettiin siskolla ja isä meille yöksi Joulupäivänä veljen luokse ja isä samalla kotiin. Hänelle tämä joulu oli aika väsyttävä - ei oikein saanut meillä unta ja kai tuli syötyäkin hieman liikaa...

Aatto ei mennyt ihan putkeen - kun aamulla lähdin isää hakemaan. Ensin lähdin käymään hautuumaalla. Pakko oli jättää kynttilät sytyttämättä, tuuli tuiversi niin ettei sytyttäminen onnistunut joten päätin jättää homman joulupäivälle. Sitten isää auttamaan peseytymisessä, vesipumppu ei toiminut joten soittamaan veljelle. No tuli nopeasti ja saatiin pesu hoidettua. Sitten kaupunkiin, isä siskolle ja ite kotiin saunomaan...
No ilta meni mukavasti syöden ja jutellen - ja seuraillen kissojen touhua. Siskon perheeseen on noin reilu viikko sitten tullut kissanpentu toisen seuraksi (oli heillä kaksi mutta pienempi jouduttiin lopettamaan marraskuun lopulla munuaisten petettyä) - nämä siis siskontyttöjen kissoja. Eli taas saa kissanpentuterapiaa tarvittaessa :)

Muutakin on tapahtunut. Vanhempi tyttö muutti takaisin tänne, asuu nyt väliaikaisesti mun luona kunnes saa oman asunnon (tänään viimeksi tuli pontta asiaan, selvisi että mun tulot vaikuttaa hänen työmarkkinatukeensa). Onhan tässä sopeutumista puolin ja toisin - on ollut kuitenkin omillaan jo neljä vuotta.

Oma terveyskin hieman mietityttää.  Mulla on todettu nivelrikkoa toisessa lonkassa ja se vaikuttaa jo jonkin verran liikkumiseen - eikä istuakaan voi miten tahansa. Öisinkin särkee jonkiverran. Fyssarilla olen käynyt. Enemmän pitäis venytellä ja voimistaa selkä- ja vatsalihaksia. Hieman on väläytellyt että lekurin pakeille kohta taas, jos tämä laittaisi lähetteen ortopedille. Aika nopeasti on tämäkin ruvennut oireilemaan, viime keväänä huhtikuussa kiipesin vielä Tallinan Olevisten torniin ja kävin nuoremman tytön kanssa Repovedellä portaissa - kesällä jalka alkoi kipeytyä enemmän-  ja syksyllä menin vihdoinkin lekuriin - kuvattiin ja ultrattiin - oli siellä oireita. Katotaan miten akan käy...

Uuden vuoden suunnitelmana on (tällä hetkellä) se että olen kotona. Mutta suunnitelmat on tehty muutettaviksi - tarvittaessa


2 kommenttia:

  1. Onpas teillä tapahtunut! Nuo työmarkkinatukiasiat on niin inhottavia, kun ajattelee, miten mukavasti olisitte voinut yhdessä asua. Ei anneta tässä maassa järjen käytölle valtaa. Mutta ihan varmasti on myös sopeutumista. Meillä esikoinen on ollut nyt Kainuussa 5 vuotta ja vaikka tulee mielellään kotiin niin aina on ensimmäinen ilta vähän hankala, kun tuntuu, ettei mikään natsaa yhteen. Hänellä on jo niin eri tavat.
    Minulla on nivelrikkoa isovarpaan yhdessä nivelessä ja sekin harmittaa ihan riittävästi. Jos kipualue olisi isompi, olisi kyllä taatusti kurjempaa. Toivottavasti saat siihen hyvää lääkitystä ja hyviä hoito-ohjeita.
    Mukavaa ensi vuotta! Toivottavasti se ei mene ihan yhtä vauhdikkaasti!

    VastaaPoista
  2. No kyllä hänen oli joka tapauksessa tarkoitus etsiä asunto mahdollisimman pian, mutta nyt se ehkä akuutimpi juttu - ainakin hänen kannaltaan. Aikuisella kuitenkin aikuisen menot...
    Mutta - asioilla on tapana järjestyä :)

    VastaaPoista

vuosi 2025 siis - alkanut

Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...