Desibelidemokratia

Törmäsin uuteen sanaan...  lyhyesti ja kärjistettynä sanottuna: He saavat jotka vaativat kovemmin. FB:ssa mainostettiin lauantaina tulevaa Flinkkilän & Tastulan ohjelmaa  jossa keskustellaan vanhustenhoidon nykytilasta.  Täytynee katsoa joko silloin tai myöhemmin, kiinnostava ja ajankohtainen aihe., itseäkin koskettava (onhan mulla iäkäs isä jonka luona kotihoitajat käyvät päivittäin - paitsi sinä päivänä kun minä käyn)

Tänään käytiin kirjastossa  - oli elokuvailta. Tällä kertaa japanilaista. Tätäkään tuskin olisi muuten tullut katsottu. Illan jälkeen vielä teetä mun luona



Lukeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle, enemmän on tullut katottua netflixiä tai areenaa. Itse seuraan mielelläni kuningatar Elisabeth'sta kertovaa The  Crown -sarjaa -  vähän siihen jäänyt koukkuun.
Niin lukemisesta - viimeksi sain luettua Maarit Päivisen On nälkä, on jano -kirjan. Luin sen  oikeastaan "väkisin" loppuun, olin siitä lukenut hyviä arvosteluja, oli ollut Runeberg-palkintoehdokkaan. Itse en kyllä oikein pitänyt.. täytyy myöntää. Ei vaan ole mun juttu, tuollaiset alistamisen kuvaukset, oli kyse sitten miehen tai naisen alistamisesta. Ei oo pakko tykätä... mutta joskus vaan on mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Olen kyllä sanonut että turhaa lukea kirjaa josta ei pidä, maailma on täynnä lukemattomia kirjoja. Mutta joskus näin...
Mukavuusalueesta puheenollen, nukkumaan lähdettävä että jaksaa aamulla töihin. Onneksi on perjantai,
Vielä päivän päätteeksi yksi parhaimmista kappaleista <3


ps. blogin nimenmuutostakin mietin - aivan kuin olisin tuon Hajatelmia nähnyt jollain muullakin. Kun nyt vaan keksisin... jotain mua, mun elämää kuvaavaa tosin hajatelmiahan nämä  paljolti, arkea ja mitä päässä nyt sattuu liikkumaan (paljon enemmän liikkuu kuin päälle näkyy...)

Jahas, ilta venähtikin pidemmälle kuin ajattelin, pesin vielä koneellisen pyykkiäkin