Päiväkirjoista ja kalentereista bujoiluun

Olen kirjoittanut päiväkirjaa oikeastaan niin kauan kuin muistan - enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Ensimmäisen päiväkirjani sain suunnilleen kymmenvuotiaana nimipäivälahjaksi vähän vanhemmalta sukulaistytöltä

Ensimmäiset kirjat olivat lähinnä luettelointia että mitä oli tehnyt tai pahoittelua siitä ettei ole jaksanut kirjoittaa. Murrosiässä ehkä lähinnä tunteiden ja huonojen olojen purkausta. Olen huomannut että edelleen kirjoitan silloin kun joku asia vaatii purkautumista. Helpompi olla kun saa sanat paperille. Kirjoja on kertynyt kymmeniä, saattaa lähennellä sataa (kyllähä yli neljäänkymmeneen vuoteen voi niitä kertyykin)  - ehkä viiteenkymmeneen asti olen ne numeroinut - en nyt muista (nykyisin laitan vaan aloitus- ja lopetuspäivän), oikeastaan pitäisikin laittaa kaikki yhteen kasaan ja katsoa kuinka paljon niitä onkaan... Tuossa kuvassa niistä muutamia... Bujoikin löytyy.

Kalenterit löytyvät myös kaapppien kätköistä. Ensimmäisen muistan voittaneeni jostain koulujutusta ehkä ala-asteella. Sitten oli teinarit - ilman kalenteria en osaa olla, usein löytyy myös seinäkalenteri. Viimeisen vajaan vuoden aikana Bujo on noussut kalenterien ykköslistalle, Minulle se on lähinnä muistiinpanoväline, johon saa kaiken mahtumaan yhteen paikkaan. En varsinaisesti koristele enkä piirtele siihen - washiteippejä olen kyllä käyttänyt erottamaan päiviä ja tarroja siellä sun täällä - muuten bujoni on aika yksinkertainen mutta riittävä - minulle - sehän se pääasia

Blogin kirjoittamisen aloin syksyllä 2005 jolloin olin määräaikaisessa työsuhteessa joka sitten seuraavan vuoden alkupuolella vakinaistettiin - sillä tiellä olen edelleen. Tarkoituksena ei ollut mitenkään julkistaa elämääni, mutta kaipa sitä jollain lailla halusi äänensä muiden kuuluville, vaikka anonyyminäkin..  Ehkä vähän enemmän mietittyä kuin päiväkirjakirjoittaminen, johon kirjoittaa kaiken sellaisenaan kun ne mielestä kumpuavat. Ensimmäinen blogini päätyi aikanaan yhteen tutkimukseenkin - yhtenä monista naisten kirjoittamista blogeista.  Blogi jatkuu edelleen vaikkakin eri nimellä -  ollut tarve jättää jotkut asiat taaksensa ja aloittaa tavallaan puhtaalta pöydältä - mutta myönnän, aina välillä palaavani niihin aikoihin. Välillä on aikoja jolloin ei tekstiä synny, toisinaan ehkä liikaakin. Tosin tämä nykyinen juontaa juurensa siihen kun silloinen blogipalvelu ei toiminut kuin piti, kuvat hävisi yms joten siirryin tänne . ja tänne jäin :)

Niin bujo  - siihen tulee palattua päivittäin. Nykyään tämä vihreä (kuvan väri ei vastaa ihan todellisuutta) lettuni on lähes aina mukanani. Enkä oikeastaan kaipaa muuta kalenteria  - seinäkalenteri työsermin seinällä sekä kotona - ovat lähinnä nättejä kuvia tai ajatuksia herättäviä teksteja - mutta - näkee niistä helposti mikä päivä on menossa

Tämä tällä erää - en tiiä oliko tästä tekstistä iloa kenellekään. Kuhan kirjoitin :) Mukavia unia kaikelle kansalle