tiistai 29. toukokuuta 2018

Hajanaisia mietteitä tässä hetkessä

Aika on kyllä mennyt kuitenkin nopeasti mm.ikkunanvaihtorumban kanssa. Tavaroita raivannut pois tieltä - ja nyt edessä takaisinlaitto. Pitäis vaan motivoitua samalla katsomaan mitä säilyttää ja minkä kierrättää joko eteenpäin tai kaatopaikalle. Siinä sitä urakkaa onkin... Niin ikkunaremppa, ei se vielä valmis ole. Pellitykset puuttuu parvekkeeltakin joten en mä sinne kaikkea tavaraa viitti vielä viedä. Kuulemma laittavat vielä tiivistevaahtoakin vai mita lie... . Ajankohta ei ole tiedossa, kai sitten kun kaikki muu on valmista

Kirppareille en tavaroita ajatellut viedä, ei energia riitä siihen. Luulenpa että siitä saatu rahallinen hyöty on aika vähäinen - enemmin annan suoraan eteenpäin. Ei mulla mitään arvotavaroita ole kaupattavaksi.Tytölle sanoin et pitää tehdä "kuolinsiivous". Sehän tarkoittaa vaan tuota että itse karsii tavaransa eikä jätä niitä lapsilleen... :)

Tähtisilmä
Ex-miehen kanssa sovittiin että tarjoaa vanhaa parvisänkyä (joka on ollut hänellä varastoituna.) kierrätyskeskukseen Annoin sen aikoinaan hänelle että tytöillä olisi nukkumapaikka, ei ole sitä tietääkseni koonnut ollenkaan - vain varastoinnut muuttaessaan. Jossain vaiheessa ajattelin että ottaisin sen itselleni mutta tällä hetkellä tavaraa on muutenkin liikaa.  Haluan että asunnossa on enemmin väljää tilaa, sama fiilis joka huoneessa eli tavaraa olisi saatava pois.

En tosin tiedä saiko sen parven vietyä. Mutta toisaalta, ei ole mun ongelma - enää. Tänään töiden jälkee kävin exän passin hakemassa ärrältä - ja lähetin sen hänelle, jätti mulle valtakirjan viikonloppuna. (Hänhän muutti Ruotsiin - sanoi kyl ettei kansalaisuutta tule vaihtamaan). Sitten vielä kirjastosta pari varattua kirjaa hakemassa ja Iinan hain ohimennessä mun luo pyykkiä pesemään (ja illalla tietty takas)

Ens viikonloppuna on veljenpojan ylppärit. Vaarikin tulee sinne sairaalasta taksikyydillä. Sisko käy huomenna viemässä vaatteet. Veljen vaimo meinaa  vielä hiukset leikata ennen vieraiden tuloa. Monika ei pääse tulemaan serkun juhliin, heillä on avomiehen siskon yo-juhlat eli lähdetään sitten Iinan kanssa kaksistaan.

Onkin sitten viimeiset lakkiaiset tällä erää - veljenpoika on suvun nuorin - eli sitten seuraavaa sukupolvea odotellessa, jota ei vielä näköpiirissä. Monika vaan hoitelee päiväkodissa toisten lapsia  - no eipä sitä tartte, itse päättävät. Eikä mun mielestä ole kiirekään  - itsekin olin lähes 27v kun ensimmäinen synty - ja hyvin kerkes

Mutta - nyt nukkumaan ettei ajatus karkaa ihan käsistä. Huomenna jos sais jotain aikaankin. Äsken tiskit selvitin ettei tartte lähteä töihin ajatellen et tiskit jäi. Mukavampi tulla kotiin illalla.
Kamulla käväisen töiden jälkeen - pari tulostetta viemässä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vuosi 2025 siis - alkanut

Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...