maanantai 25. kesäkuuta 2018

Arkeen

Yllättävän paljon tapahtumia sattuu viime viikkoon, mukavia ja huonompiakin. Ensimmäinen osa lomasta vietetty, seuraavaa odotellessa. No ei eletään tässä muutenkin

Maanantaina sain auton kuntoon iltapäivään mennessä, ei tarttenut vaihtaa kuin takapönttö. Sitten kohti Loviisaa isää katsomaan. Olin mä siellä muutaman tunnin, käytiin pieni lenkki ulkonakin - työntelin pyörätuolissa.Siellä melkein heti hoitaja tuli kertomaan että isälle on varattu aika keskussairaalaan toimenpiteeseen ke:ksi ja sieltä toivottiin omaista mukaan eli keskiviikon ohjelma oli sillä selvä. Käväisin kotimatkalla hautuumaalla kastelemassa kukat (äidille pitäis kyllä viedä uusi kukka, ruusut kuihtuneet), kotipihallakin poikkesin ja veljellä

Tiistaina ajelin Lahteen, koukkasin Monikan ja ajeltiin Heinolaan. Olikin vaihteeksi sateinen päivä ettei viittitty lähteä lenkkeilemään. Syömässä käytiin ja hieman ostoksilla, loppuilta heillä. Koko päivän oli tuulista, matkalla kotiin matka keskeytyi hetkeksi - tielle kaatunut puita, palomiehiä odoteltiin.

Keskiviikko aamuna sitten Kotkaan ja taksi toi isän myös sinne. Mulla ei ollut tietoa että kyse olikin päivystysleikkauksesta eli siellä sitten odoteltiin lähes yhteen ennen kuin ottivat isän. Onneksi sai vähän välipalaa (nimittäin ei ollut syönyt, olis kuulemma saanut syödä kun ei tarttenut labroja ottaa ja toimenpide tehtiin puudutuksella). Aika monta meni siinä tuntien aikana ohi. No me ei olla kumpikaan tuppisuita, aika monta tarinaa siinä kuuli muilta odottajilta (nielurisan leikkausta, suonikohjuja...

Sen piti kestää noin 45 minuuttia, kesti lähes kaksi tuntia. Isältä poistettiin suurin osa keskisormesta - yli puolet kuoliossa (näin itsekin sen), no sitten oli tullutkin mutkia matkaan kun huomasivat että mätää myös kämmenessä, sen puhdistamisessa meni sitten aikaa... Muuten leikkaava lääkäri sanoi että hänen kanssaan oli mukava työskennellä, isä oli vitsaillut siellä ym. Mutta halusivat hänet sitten siirtää osastolle yön yli

Seuraavana päivänä sitten soitin osastolle voinnista (et pääseekö takas Loviisaan). Olikin käynyt niin että oli poistettu liian vähän eli hän sitten jäi sinne odottamaan uusintaleikkausta joka tehtiin sitten perjantaina eli juhannusaattona. Nyt tilanne on niin että poistettu on keskisormi ja nimetön. Tällä hetkellä on vielä siellä,  tulehdus ei meinaa asettua (leikkauspäivänä tulehdusarvo 238, seuraavana 161 ja eilen 188). eilen lisäsivät vielä toisen antibiootin toisen rinnalle. Kävin lauantaina katsomassa Iinan kanssa, oli olosuhteisiin nähden melko ok. (soitti muuten mulle melko pian toisen toimeenpiteen jälkeen perjantaina). Eilen kun soitin osastolle iltapäivällä kysyen tilanteesta (kun sisko oli yrittänyt soittaa isälle eikä tämä vastannut), kertoivat että oli ollut levoton ja sekava yö - ja kyselee vaimoaan. luullut huonekaveria häneksi... nukkui nyt

Sisko oli siellä sitten perheineen käynyt (lähtevät tänään viikoksi reissuun). Hän sanoi ettei ole varma tajusiko että he kävivät, tutuiksi oli kyllä tunnistanut. Oli luullut olevansa armeijassa ym.
Soittelin vielä itse myöhemmin osastolle, ei ollut tilanne muuttunut... tänään kyselen taas

**********************
Juhannuksesta ei nyt sen enempää, et oli mukaviakin hetkiä. Ehkä siitä myöhemmin, nyt lähdettävä töihin



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vuosi 2025 siis - alkanut

Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...