Lähiseutua ristiinrastiin

Lauantaina iltapäivällä Kotkaan - yhdistyksen kehittämispäivää viettämään - ja kokouskin, ilta päättyi Frasmannin ruokapatojen ääreen. Mukava päivä kaikenkaikkiaan. Ehkä johtui siitä, että tiesin tämän olevan viimeinen - ainakin tällä erää. Olen ilmoittanut etten enää jatka vuosikokouksen jälkeen hallituksessa. Pari muutakin vanhaa "hallitusjäärää" jää pois, mutta... uusia tulee tilalle. Kukaan ei ole korvaamaton. Nyt on kevyt olo...

Kotimatka oli vähän ikävämpi. Keli muuttui aika huonoksi mutta pääsin onnellisesti kotiin. Exäkin ilmoitteli itsestään, humalassa oli. Harmittaa... mutta enpä mä sille mitään voi. Aamupäivällä kun kävin kaupassa, soitteli nykyinen naisystävänsä, oli exän puhelinnumeron hävittänyt (ilmeisesti ei soittanut omalla kännyllään), no kerroin, parikin kertaa kunnei ekalla kerralla saanut oikein... En mä tosiaankaan mikään pelottava ihminen ole, kun exän naiset uskaltaa soitella... ja kysellä välillä vaikka mitä.

Tänään kamu kävi kylässä. Monikan vein välillä tanssiharkkoihin. Hetkeksi kotiin, Monika kyytiin ja kotipuoleen. Ensin vaarille pariksi tunniksi, sitten veljen luo Monikan vanhojentanssipukua noutamaan. Veljen vaimo oli tehnyt, ihana oli... Kotiin lähtöä kun harkittiin, muistin että äidillä oli yksi kultainen ruusukvartsikoru, joka saattaisi sopia pukuun - eli käväistiin vielä vaarilla, Kotona Monika sitten kokeili pukuaan, korukin sopi siihen hyvin, ei riitele puvun paljettien kanssa. Jotenkin ihana ajatus, että jollain lailla mummukin saa olla osallisena juhlassa....

Jonkinlaiset korvikset yritän saada siihen aikaiseksi vielä tehtyä. Jotka sopis puvun henkeen ;)