Menoa ja meininkiä

Meinaa kesä loppua kesken - tätä menoa...

Edellisenä viikonloppuna P-K:n mies oli meillä ja toi Iinan tullessaan - matkalla hieman kätköilivät. Silloin lauantaina vietiin tytöt vaarille, jäivät sinne muutamaksi päiväksi. Sen verran siellä kerettiin kuljeskella, että huomattiin mustikoita olevan... Monika niitä sitten keräili muutamana päivänä, yhtenä päivänä taisi saada Iinakin mukaansa.

Me vietettiin sitten kahdenkeskistä aikaa ;) Sunnuntaina käytiin siskon perheen mökillä. No joo muutama kätkökin tuli siinä etsittyä, myönnetään...

Maanantaina minä tietenkin töihin. Tulin sitten puolenpäivän jälkeen pois kun meni niskat ihan jumiin. Huippas ja muutenkin oli huono olo. Tiistaina sitten lääkäriin kunnei maanantaina ollut enää edes terveyssisaren aikoja. Eli ei musta paljon iloa ollut :( - illalla jopa oksensin...  No mies vei mut sitten lääkäriin tiistaina ja käytti työpaikalla viemässä sairaslomatodistuksen (sain myös tulehduskipulääkettä ja lihaksia rentouttavaa), kaksi päivää kotosalla. Lähinnä nukuin. Vaari toi tytöt tiistai-iltana kotiin. Torstaina pääsin sitten töihin taas. Pahin jumi on takanapäin, pikkasen vielä tuntuu... mut sithän sen näkee kun jättää lääkkeet pois

Torstai-iltana olin kesäteatterissa Korvenkylässä - Kaksi kitaraa, joka kertoi Topi Sorsakoskesta. Upea esitys ja todella hyvä ilma.

Perjantaina töiden jälkeen nukuin pienet päikkärit ja pakkasin - puoli kuudelta oltiin jo ajamassa Savonlinnaa kohti - Iina vietiin kotiinsa. Lauantai vietettiin vesillä Kerimäen Puruvedellä, tosin käväistiin torilla aamulla ennen lähtöä. Käytiin Hytermään tutustumassa ja vietettiin aikaa Eevansaaressa uiden ja oleillen. Tyttö pääsikin sitten paluumatkalla veneen rattiin. P-K:n mies jatkoi sitten reissua veneellä (oli lähtenyt jo perjantaina kotoaan - ja yhden yön telttaili saaressa), me takas Savonlinnaan Caperoon syömään. Päivä meni aamupalan ja välipalojen voimin  - no savulohta oli. Pitihän se Kerimäen Puukirkon kätkö käydä lokkaamassa vaikkei Monika oikein ollut mielissään. Löytyi onneksi nopeasti. Onhan minut aikoinaan siellä vihitty tyttöjen isän kanssa vaikkei liitto kestänytkään.

Ei montaa kätköä siihen mennessä oltukaan haettu tällä reissu - kuten sanottu Monika ei kätköile. No ruuan jälkeen Iinalle, hetki lepoa ja sitten ulos. Monika fillaroimaan ja me Iinan kanssa kätköilemään - siinä kuluikin sitten ilta - noin puol yhdeksän kieppeillä lähdettiin ja puolilta öin oltiin takaisin - viimeinen päivän kätkö haettiin hautausmaan viereltä klo 23.30 - olikin jo hämärää. Aika monta kilometriä tuli tallustettua, mutta mukavaa oli. Pakko oli vielä suihkussa käydä, kieltämättä olo oli aika hikinen - ja likainenkin. Kaikenmoisiin paikkoihin sitä joutuu tai saa kiipeillä kun kätköjä etsii. Pari jäi meiltä löytämättä, toinen ei vaan löytynyt ja toinen - siellä oli ulkopuolisia ja siili - ei hennottu häiritä.

Tänä aamuna nukuttiin niin pitkään kuin nukutti. Tai no - Iina herätettiin sitten jossain vaiheessa. Taas torille ja sieltä sitten mummia moikkaamaan ja kahville. Pari kätköä meinattiin ettiä - toinen etittiinkin - sain travel bugin maailmalle... toinen jäi sitten löytymättä. Löydettiin parempaa tekemistä... Mun serkku nimittäin on Oopperajuhlilla kuorossa laulamassa, ja heiän majapaikkansa oli siinä lähellä - joten pirautin ja hetkinen vietettiin heidän seurassaan. Mukava nähdä miten serkuntyttö on kasvanut sitten viime näkemän... Sieltä sitten suunnistettiin Kiinalaiseen syömään - ja kauppaan. Puoli kuuden maissa lähdimme taas Monikan kanssa kotimatkalle. Yllättävän vähän oli liikennettä, kerran pysähdyttiin - Ristiinassa  - pakollinen "huoltokäynti" - jaksoi kotia saakka.

Kotona puoli yhdeksän jälkeen... kuvia laitellut koneelle ja uuden lakanat vaihdettu sänkyyn eli suihkussa taas. Nyt kello sen verran paljon että nukkumaan mentävä. Aamulla töihin