lauantai 18. huhtikuuta 2020

Neljä viikkoa takana, kuinka kauan - ei tietoa

Etätöitä tehty nyt neljä viikkoa - tai työkaverit jo viisi, mä olin ekan viikon kotona.  Enimmäkseen kotona olin silloinkin. Välillä käy jo kotonaolo hermon päälle. Eikä mitään tietoa kuinka kauan tätä tehdään. Itse on kuitenkin tottunut menemään. Luulen et tämä etätyö menisi jos iltaisin pääsisi jonnekin. Nyt on nämä ympyrät aika pienet. Oikeastaan en näe kuin toista tytärtäni, joka käy pesemässä pyykkinsä mun luona (hän kanssa muuten pysyttelee kotona) ja kaupassa käyn suunnilleen kerran viikossa (aiemmin tilasin kauppakassin mut nyt käyn itse, sen verran edes liikkeelle  - vaikka tuo jalka oireileekin). Toinen tyttö asuu toisessa kaupungissa ja on jo siirretty päiväkotihommista vanhainkotiin töihin

Ollaan tyttärien kanssa pidetty skypejutusteluja - eilenkin illalla juteltiin lähes kolme tuntia. Melkein kun olisivat siinä vieressä. He pitävät myös serkkujenssa kanssa skypekokoontumisia. Skype on kyllä hyvä vaihtoehto.  Silloin kun ensimmäinen tyttö lähti maailmalle niin silloin tuli skypetettyä suht usein. Tässä välillä se on jäänyt... hän muutti takaisin tännepäin ja toinenki asuu suht lähellä (parhaimmillaan käy joka toinen viikonloppu). Töissä skypeä käytetään työkaverien kanssa päivittäiseen viestittelyyn. Koko henkilöstön viikkoinfot on tänä aikana toteuttu skype-esityksinä. Hyvin on toiminut vaikka linjoilla onkin paljon porukkaa... Ruotsinopiskelu on hoidettu teamskeskusteluna

Arkisin tosiaan työt vie ajan klo 8-16 välisen ajan. Vaikka nyt tavallaan jää työmatka pois (mulla se ei ole pitkä) niin ei sitä aikaa tunnu jäävän sen enempää. Tosin nukun ehkä sen puolisen tuntia pidempään. Iltapäivällä töiden jälkeen saatan ottaa pienet torkun nk ennenkin. Ilta menee sit oleillessa.


Pääsiäinenkin sujui kotosalla. Tosin oli ollut puhetta kaverimiehen kanssa että olisin käynyt hänen mökillään makkaraa paistamassa (turvavälit huomioiden) mut se sit jäi, osittain huonon sään ja hänen töidensä takia. Samaa on suunniteltu tällekin viikonlopulle, säävarauksella (ei saa sataa eikä tuulla). Tänäänkään siitä ei näköjään tule mitään. siltä alkaa näyttää... katotaan huomenna sitten. En mä jaksa enää siitä hepulia ottaa. Nähdään jos nähdään... on mulla kotonakin tekemistä. No tänä iltana varmaan  lämmitän saunan ja ehkä otan saunasiiderin sen päälle.
Pääsiäismaanantaina kävin sitten iteksein läheisellä myllyllä koskea katsomassa - jonnekin piti päästä. Otin kahvit termariin mukaan.













Tänään tuli vuosi isän kuolemasta. Ostin kauppareissulla punaisia neilikoita. En voinut lähteä hautausmaalla käymään (Uudenmaan puolella). Sisko kävi ja laittoi samalla multakin kynttilät, kävivät myös kotitalolla katsomassa miten kevät siellä etenee - metsikössä sinivuokot kukkivat. Käyn keväämmällä sitten. Kyllähän isä tulee usein mieleen, joku laulu, ajatus... tuo mieleen. Monesti kun miettii jotain vanhoja juttuja, toivoisi, että isä olisi kertomassa niistä.

Tämä vuosi on kulunut yllättävän nopeasti. On ollut muutakin ajateltavaa kuten oma terveys - ja mitä kaikkea on tapahtunutkaan - ja edelleen odottelen leikkaukseen pääsyä. Mulle on luvattu elokuulle mutta nykytilanteessa luulen että siirtyy vielä kauemmaksi. Kyllähän mä liikkeelle pääsen kyynärsauvaan tukien  - ja autoa pystyn vielä ajamaan vaikkei nyt paljon tarvitsekaan. Etätyön parhaita puolia on se, ettei aamulla tartte miettiä millainen keli on ulkona. Muuten kyllä olisin valmis takaisin toimistoon. Näkisi edes työkavereita.

Jotenkin tässä on ollut lamaantunut eikä paljon ole saanut aikaan. No ruokaa laitan enemmän itse. Niin se ruokavaliojuttu. Ei painoa paljon ole viidessä viikossa tippunut mutta pääasiassa olen sitä vähähiilihydraattista noudattanut - välillä joskus repsahtanut leipään ym. Mutta napostelut ja iltasyöpöttelyt on olleet hallinnassa eikä oe ollut nälkä.

Tässä viikolla meinasin jatkaa kesken jäänyttä ristipistoleijonaa, mutta olen sen piilottanut jonnekin hyvään jemma-nimiseen paikkaan. Otin sitten uuden työn käsittelyyn - kissa joka makailee nojatuolissa - sopii hyvin tähän kotoiluteemaan. Nyt tosin joudun sitä vähän purkamaan kun tuli tehtyä yhdessä kohtaa väärin - no siinähän mulla iltapuuhaa.

Aika pienissä ympyröissä sitä tällä hetkellä liikutaan...

2 kommenttia:

  1. Enpä ole minäkään saanut kotona mitään aikaiseksi. Kai se johtuu siitä(kin), että nyt kun koti on myös ja oikeastaan enimmäkseen työpaikka, ei enää töitten päälle huvita mitkään kaappien siivoilut tai muut, joita nyt kovin moni tuntuu harrastavan.

    Hyvä, että pääset liikkumaan vaikka ei nyt tietty helppoa olekaan. Tulevalle viikolle on luvattu liki kesäkelejä. (En tosin usko ennen kuin näen). Tulee pelkästä ajatuksesta piirun verran parempi fiilis.

    Jaksamista sinne <3

    VastaaPoista
  2. Tuo se pointti varmaan on et kun päivän viettää kuitenkin kotona töissä niin ei illaksi enää riitä energiaa esim. kaappien läpikäymiseen.

    Nytkin mukavasti aurinko paistaa parvkkeelle - ehkä voinee juoda aamukahvit kohtapuolin parvekkeella tai lounaan jälkeen...

    VastaaPoista

vuosi 2025 siis - alkanut

Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...