Viimeksi kerroinkin että meiltä tullaan kysymään muuttohalukkuutta... no nyt on selvinnyt että se ei ole hyvän yt-neuvottelun mukaista vaan että sellaiset jutut hoidetaan kun asiat selvillä... eli kyseiset laput tuhotaan eikä niitä käytetä yt-neuvotteluissa... Muuten ei oikeastaan mitään muuta tietoa. Tämän viikon kokouksen olivat peruneet mutta ensi viikolla on taas - ja työnantaja jatkaa edellisen kerran pohjalta sovittujen asioiden läpikäyntiä. Paitsi kyllähän meidän luottarilla oli pieni palaveri työnantajan kanssa juuri noiden muuttohaluukkuuskyselyiden tiimoilta. Nyt vaan odotetaan...
Katselin huvikseni ensimmäistä blogiani jonka aloitin kymmenisen vuotta sitten - alkoi tilanteesta jolloin olin saanut tiedon ettei määräaikainen sopimukseni jatku (mikä sitten jatkuikin - ja edelleen jatkunut näihin nykyisiin tunnelmiin). Paljon on tapahtunut kymmenessä vuodet, lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet pois kotoa, miehiä on ollut ja mennyt... kaikenmoista
Kohta lähestyy taas yksi virstanpylväs, vuosikymmen vaihtuu... sain minä jo lahjankin. Teleskooppitikkaat - hyvät kätköilyharrastuksessa, en olis ite raaskinut ostaa. Varsinaisia juhlia en aio pitää, kahvit tarjoan pari päivää aikaisemmin - vuosipäivä sattuu olemaan keskellä viikkoa vaikka olenkin lomalla niin ei muut välttämättä olisi joten juhlitaan sitten sunnuntaina - toivottavasti olen selvinnyt perjantaisista työporukan pikkujouluista. Tänä vuonna onkin pikkujouluihin osallistumassa lähes kaikki... en sitten tiedä onko tämän hetken tilanteella vaikutusta - voipi olla ettei enää pikkujouluilla tämän jälkeen yhdessä.
Viikonloppuna minulla oli tytöt miehineen kylässä ja tää omakin seurusteluntapainen. Iina ja avokkinsa tulivat jo perjantaina, Monika miehensä kanssa lauantaina - ja Monika jäi sitten yöksi ja Iina ja avokki veivät hänet kotimatkallaan. Touhua riitti - lauantaina tädin synttäreitä vietettiin, haudallakin käväistiin ja muutama kätkökin kerettiin napata. Sunnuntai meni vaarilla. P-kmies vaihtoi minun autooni talvirenkaat ja katsoi nesteet - ja taisi silikonitkin tiivisteisiin laitttaa... Eli onhan se kiva kun joku tekee jotain mun puolestakin... en vaan varmaan osaa arvostaa sitä tarpeeksi - kun on vähän "minä itte" hoidan (tavalla tai toisella)
Eilen muuten tutustuin Ebayn maailmaan - yhden avainkukkaron tilasin - täytyyhän sitä kokeilla. Mulla on samanlainen ennestään, alkaa olla aika kulunut, Tämän hinnaksi tuli alle vitonen eikä postikuluja. Puhelinmen kuoria olen katsellut myös... Siellä on kyllä kaikkea, voi ostaa heti tai sitten huutoja tehdä - joku tavara tulee ilman postikuluja, osa ei ... tarkkana tosin pitää olla... eikä innostua liikaa...
Eilen olin Bemer-hoidossa. Voitin yhdessä tapahtumassa puolen tunnin hoidon kahdelle. Ei mulla kyllä varaa siihen laitteeseen olisi joten ei siitä sen enempää. Mutta - kaikkea voi kokeilla. Hoidon jälkeen pariksi tunniksi kaverille.
Naapuri tekee kylppäriremppaa. Eilen oli ollut talossa vesikatko, ilmoitettu klo 9-12, mutta oli ilmoitustaululle jätetyn lapun mukaan kestänyt pidempään kun pääsulkuventtiili hajosi ja paikallisen vesilaitoksesta tulivat korjaamaan... että sellaista tällä kertaa
torstai 5. marraskuuta 2015
torstai 29. lokakuuta 2015
Vaikeata on...
tehdä CV:tä monen vuoden jälkeen... Mutta eiköhän se siitä, harjoituksen puutetta. Huomenna onneksi on perjantai. Illalla tulee Mimi ja avomiehensä, P-Kmies onkin jo täällä (joutuu kärsimään mun puuskista, hieman on pinna kireällä näistä Yt-hommeleista), Monikakin tulee miehensä kanssa lauantaina. Mukavaa kaikki koolla.... Lauantaina mennään vähän juhlistamaan minun 60v tätiäni ja sunnuntaina vaaria moikkaamaan. Puuhaa riittää koko viikonlopulle
Mulla on nyt vähän kummasti kädet - oikea varsinkin - kämmensyrjästä kipeät, olleet pari päivää. Työkaveri meinas et jos on niveltulehdus. Ajattelin katella viikonlopun yli. Tällä hetkellä yksi työkaveri selän takia saikulla ja toinen jäi poskionteloiden takia loppuviikoksi... yks työkaveri sanoikin et vähän kerrassaan aina yks "tippuu" - no joo tää on tätä meiän huumoria
Nyt sain CV:n tehtyä - ja laitoin sähköpostilla työsähköpostiini, josta huomenna siirrän henkilöstöhallinnon järjestelmiin - ja sitten vaan odotellaan neuvottelujen tuloksia... ovat tällä viikolla ilmeisesti käsitelleet vähän meiän organisaatiota muttei mitään kerrottavaa ole tullut. Meillä on ensi viikolla esimiehen kanssa keskustelut mm. siitä onko valmis tarvittaessa muuttamaan pk-seudulle - no en - näillä palkoilla....
Odottelemisiin siis..
Mulla on nyt vähän kummasti kädet - oikea varsinkin - kämmensyrjästä kipeät, olleet pari päivää. Työkaveri meinas et jos on niveltulehdus. Ajattelin katella viikonlopun yli. Tällä hetkellä yksi työkaveri selän takia saikulla ja toinen jäi poskionteloiden takia loppuviikoksi... yks työkaveri sanoikin et vähän kerrassaan aina yks "tippuu" - no joo tää on tätä meiän huumoria
Nyt sain CV:n tehtyä - ja laitoin sähköpostilla työsähköpostiini, josta huomenna siirrän henkilöstöhallinnon järjestelmiin - ja sitten vaan odotellaan neuvottelujen tuloksia... ovat tällä viikolla ilmeisesti käsitelleet vähän meiän organisaatiota muttei mitään kerrottavaa ole tullut. Meillä on ensi viikolla esimiehen kanssa keskustelut mm. siitä onko valmis tarvittaessa muuttamaan pk-seudulle - no en - näillä palkoilla....
Odottelemisiin siis..
tiistai 27. lokakuuta 2015
Vilakkaa on, taitaa tulla talvi...
Ensi yöksi lupasivat pakkasta, muistin laittaa myös auton lämmitykseen töistä tullessa...
Aamu alkoikin jumpalla. Työfysioterapeutin luona kävin. Heti ovella tunnustin etten olen näinä kolmena viikkona paljoakaan jumpanut, vähän vatsalihasliikkeitä ja kävelyä... no sanoi et hyvä että on ajatuksissa... niinpä niin - aivoistahan ne kaikki lähtee. Ensimmäinen viikko meni lähinnä olkapäätä hoitaessa, kolme kertaa päivässä kylmähoito, toisella viikolla pientä flunssanpoikasta ja muutenkin kiire - olevinaan.
Nyt sovittiin seuraava kontrolli vasta joulukuulle eli tässä on aikaa ryhdistäytyä. Tälläistä ohjelmaa aluksi suositteli: 4 liikettä, 15 toistoa, 3 sarjaa - pari kolme kertaa viikossa ja pari kertaa crosstrainerilla 20 min - ja sit kävelyä. Ruokavaliosta sen verran - että oli sitä mieltä että saan liian vähän proteiinia ravinnosta. Tää on nyt sitten mun henkilökohtainen projekti, en sitä nyt - ainakaan aluksi - halua monellekaan kertoa. Jos se tästä...
Töissä tuli vähän kiire kun jäi lyhyeksi työpäivä mutta on se päivä huomennakin. Ajattelin vielä vilkaista mun cv:ta - jos siihen vielä haluisi jotain lisätä tai muokata. Mut jotenkin nyt vähän väsynyt, saunassa kävin ja olen raivannut huushollia (huomenna ajattelin imuroida ja pestä keittiön lattiat, jos vaihtaisi keittiöön matot), puhelimessakin on oltu... nyt vielä jos tiskaisi ja miettisi huomiset eväät töihin valmiiksi, pientä iltapalaakin haukata vissiin pitäisi
Aamu alkoikin jumpalla. Työfysioterapeutin luona kävin. Heti ovella tunnustin etten olen näinä kolmena viikkona paljoakaan jumpanut, vähän vatsalihasliikkeitä ja kävelyä... no sanoi et hyvä että on ajatuksissa... niinpä niin - aivoistahan ne kaikki lähtee. Ensimmäinen viikko meni lähinnä olkapäätä hoitaessa, kolme kertaa päivässä kylmähoito, toisella viikolla pientä flunssanpoikasta ja muutenkin kiire - olevinaan.
Nyt sovittiin seuraava kontrolli vasta joulukuulle eli tässä on aikaa ryhdistäytyä. Tälläistä ohjelmaa aluksi suositteli: 4 liikettä, 15 toistoa, 3 sarjaa - pari kolme kertaa viikossa ja pari kertaa crosstrainerilla 20 min - ja sit kävelyä. Ruokavaliosta sen verran - että oli sitä mieltä että saan liian vähän proteiinia ravinnosta. Tää on nyt sitten mun henkilökohtainen projekti, en sitä nyt - ainakaan aluksi - halua monellekaan kertoa. Jos se tästä...
Töissä tuli vähän kiire kun jäi lyhyeksi työpäivä mutta on se päivä huomennakin. Ajattelin vielä vilkaista mun cv:ta - jos siihen vielä haluisi jotain lisätä tai muokata. Mut jotenkin nyt vähän väsynyt, saunassa kävin ja olen raivannut huushollia (huomenna ajattelin imuroida ja pestä keittiön lattiat, jos vaihtaisi keittiöön matot), puhelimessakin on oltu... nyt vielä jos tiskaisi ja miettisi huomiset eväät töihin valmiiksi, pientä iltapalaakin haukata vissiin pitäisi
maanantai 26. lokakuuta 2015
Meinas tulla hiki...
Nimittäin meillehän tuli perjantaina sähköpostia - työajan jälkeen - että pitää tämän viikon aikana täyttää CV työnantajan järjestelmiin. Niiden perusteella tekevät ilmeisesti YT-päätöksiä. Liitteessä luki mm. "CV:eitä käytetään apuna suunnitteilla olevissa tehtävien uudelleen organisoinneissa ammatillisen kokemuksen ja osaamisen kartoittamiseksi".
En minä sitten viikonlopun aikana kerinnyt etsiä - tai no, ei huvittanut...
Tänään sitten töiden jälkeen kotona ihmettelemään missähän lienee työtodistukset (kun ei niitä vuosiin ole tarvinnut - nythän niitä tosin saattaa tarvita jatkosssakin). Ensin löysin viimeisimmän tutkinnon todistuksen omassa kansiossaan. Pienen ettimisen jälkeen löysinkin sitten muut - hyvässä tallessa sängyn alla :). Nyt olen sitten väsännyt CV:ta. Vaikea homma, kun ei edes tiedä mitä painottavat... Kyseisen firman palveluksessa olen nyt ollut yli 10 vuotta
Huomenna pitäis mennä työfysioterapeutin kontrolliin. Nolottaa, kun en paljoakaan ole harjoitellut tai siis jumpannut. Ajanpuute ja väsymys - ja kai nää tilanteetkin vaikuttaa.Jonkinlaista flunssanyritelmääkin oli ilmassa... Kaikki yhdessä... Silloin kun ekan kerran kävin, niin ei vielä yt:stä tiedettykään - kolmisen viikkoa sitten.Tieto tuli saman viikon lopussa.
Töissä - no jaa - kiirettähän siellä vaikkei nyt hirmu paljon puhelin soi. Mutta kaikenlaista muuta on ihan omiksi tarpeiksi. Kuun vaihde lähestyy ja on kampanjoiden tallennuksia ja muita muokkauksia, Työpari on sairaslomalla ainakin tämän viikon - selkäongelmia. Kotonakin pitäisi saada jotain aikaan. Ainakin siivota pahimmat rojut näkyvistä. Tämän illan siivoamiset taisi jäädä tuon CV:n miettimiseen... mutta jos sais pöydät ym tasot pois tavaroista edes tänään. Kattoo jos huomenna jaksaisi vaikka imuroida, ehkä lattioitakin pestä - tai viimeistään keskiviikkoiltana. No olen mä kuitenkin pyykkikoneenkin saanut laitettua päälle, alkaa vissiin olla ripustusvalmista...
Mie yritän nauttia elämästä tavallani, vaikkapa puunrunkoja kuvaten... uskomattoman näköisiä
En minä sitten viikonlopun aikana kerinnyt etsiä - tai no, ei huvittanut...
Tänään sitten töiden jälkeen kotona ihmettelemään missähän lienee työtodistukset (kun ei niitä vuosiin ole tarvinnut - nythän niitä tosin saattaa tarvita jatkosssakin). Ensin löysin viimeisimmän tutkinnon todistuksen omassa kansiossaan. Pienen ettimisen jälkeen löysinkin sitten muut - hyvässä tallessa sängyn alla :). Nyt olen sitten väsännyt CV:ta. Vaikea homma, kun ei edes tiedä mitä painottavat... Kyseisen firman palveluksessa olen nyt ollut yli 10 vuotta
Huomenna pitäis mennä työfysioterapeutin kontrolliin. Nolottaa, kun en paljoakaan ole harjoitellut tai siis jumpannut. Ajanpuute ja väsymys - ja kai nää tilanteetkin vaikuttaa.Jonkinlaista flunssanyritelmääkin oli ilmassa... Kaikki yhdessä... Silloin kun ekan kerran kävin, niin ei vielä yt:stä tiedettykään - kolmisen viikkoa sitten.Tieto tuli saman viikon lopussa.
| Kuka onkaan koristellut puuta... Niivermäen reitillä |
sunnuntai 25. lokakuuta 2015
Talviaika taas
Hyödynsinpä kellon siirron niin että katsoin yhtä elokuvaa lähes yhteen. Sellaista aivontyhjennyshömppää... taisin olla nähnyt senkin aiemminkin, mutta tulipahan katottua. '
En oikein tykkää näistä kellon muutoksista, jotenkin sekoittaa vaikka nyt saikin nukkua tunnin pidempään - tai olis saanut - loikoilin sitten ja vähän potien päänsärkyäkin, joka alkoi jo eilen - mutta vähitellen helpottaa. Taitaa olla niskat jumissa
Eilinen päivä meni vähän tavaroita raivatessa - jatkuu kyllä hamaan tulevaisuuteen. On noita tavaroita kertynyt ihan tarpeeksi yhden ihmisen tarpeisiin. Tosin onhan tyttöjen tavaroista vissiin suurin osa vielä täällä, ehkä ne muutaman vuoden kuluessa siirtyvät heidän hoteisiinsa - tais sitten ei. Mullakin on vielä kotokotona entisen huoneeni komerossa hyllyllinen muistoja. Pitäis oikeastaan joku kerta kattoa nekin läpi. Onko mitään säilyttämisen arvoista....
Tänään jossain vaiheessa lähden ajelemaan kotopuoleenn. Viikottainen käynti isän luona. Käyn auttamassa suihkussakäynnissä, viikolla sen hoitaa kotihoito. Käyvät kerran päivässä, yleensä aamuisin, pesupäivänä iltapäivälläa. Isä on hieman vastahankainen, meinaa että tuntee itsensä hoidokiksi. Olen hänelle muutaman kerran sanonut, että asennoidu niin että sinä olet ASIAKAS - ja että meiän kannalta on hyvä että hänen luonaan käy joka päivä joku (vaikka veli nyt asuukin samanssa kylässä ja hänen veljensä, eivät he käy joka päivä. Minä pyrin käymään viikonloppuisin ja sisko myös). Tässä muutama viikko sitten saimme huomatakin että oli hyvä juttu, nimittäin nämä naiset toimittivat ambulanssilla sairaalaan - siellä sitten pari päivää oli. TIA- kohtaukseksi diagnosisoivat, autolla ajokielto kuukaudeksi... Sanoin siitäkin et oli hyvä että kävivät, siihen tokaisi et olishan se mennyt itsestäänkin ohi. No joo, mut samalla tarkistivat mm. verenpainelääkityksen.

Tein tässä itselleni herkkua... puolukkavaahtoa. Hyvin yksinkertainen resepti: ruisjauhoja, kiehuvaa vettä, puolukkasurvosta ja sokeria vaahdotetaan kuohkeaksi - ja hyvää on. Muistelen että olisin tehnyt tätä kun tytöt olivat pieniä - muistini mukaan sen oli jossain lastenruokavihkosessa.
Kuvassa on siihen lisättynä vielä mustikoita, mutta on hyvää sellaisenaankin.
Pari kertaa olen nyt syksyn aikana sitä tehnyt. Ehkä teen myös ensi viikonloppuna, jolloin asunto luultavasti täynnä.., tytöt ovat tulossa , ehkä molemmat vävykokelaatkin - P-Kmies on tulossa viikoksi. Olisi tullut jo tänä viikonloppuna, mutta en halunnut. Tiesin, että viikko töiden puolesta olisi rankka, pari lomalla ja sitten vielä yksi jäi sairaslomalle loppuviikoksi. Tosin ei se nyt loppujen lopuksi niin rankka koska yks homma siirtyi - onneksi - eteenpäin. Mä en vaan yksinkertaisesti jaksanut että olisi tullut.... olin illat ihan poikki, siinä sitten olisi pitänyt vielä huomioida toinen.
Rehellisesti sanoen: halusin olla yksin. Varsinkin kun tulee useammaksi päiväksi kuin viikonlopuksi. Mulla on kuitenkin viikolla työaikataulu eli aamulla ajoissa ylös - ja illalla kuitenkin kaipaa ainakin hetken rauhoittumiseen... Hän on kuitenkin vieras, ei mun perhettä - ja jollain tavalla joudun aina sopeutumaan ja joustamaan omasta olostani. Välillä ei vaan jaksa. Kamun kanssa ollaan tästä juteltukin ajoittain. Jollain lailla ahdistaa... välillä.
Oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni asun yksin, ja nautin siitä. Kotoa lähdin opiskelemaan - ja asuin solukämpässä eli aina oli seuraa (tosin silloinkin nautin niistä viikonlopuista kun muut lähtivät koteihinsa - ja sain olla yksin). Opiskelun jälkeen muutin miehen,tyttöjen isä luo - ja sitten syntyivät Tytöt. He ovat nyt syksyllä muuttaneet "lopullisesti" kotoa omaan elämäänsä kera poikakaveriensa - tosin vanhempi ollut jo lähes kaksi vuotta pois ja nuorempikin lähes vuoden. Eli olenhan tässä saanut totutella. P-Kmiehen kanssa ollaan tapailtu reilu puoltoista vuotta, useimmiten hän tulee tänne - koska työttömänä. Ei voi - mun onni - olla täällä kerrallaan kuin vajaan viikon, on työttömänä mutta pitää käydä "askartelemassa" kerran viikossa.
Mulla on marraskuun lopussa puoltoista viikkoa lomaa. Yhtään en ole miettinyt mitä teen. Luulen että tytöillä käyn, en tiedä haluanko tuonne 250 km päähänä lähteä tosin hän asuu vain 70 km päässä tyttäreni kotoa... ja odottaa että tulen - mutta haluanko minä... Haluaisin viettää lomani ilman sen suurempia suunnitelmia, kerrankin... ei mitään aikataulutettua lomaa... saattaa olla viimeisiä lomia tässä firmassa. Meillähän on yt:t menossa. Perjantai-iltana saatiin työkaverilta viesti neljän jälkeen että oli tullut spostia - ensi viikolla kaikkien on laitettava CV henkilöstöhallinnon järjestelmään...
Mutta nyt murkinaa nassuun ja sitten iskää moikkaamaan - tästähän tämä sunnuntai on tehty - ehkä vielä iltakahville kamun luokse
En oikein tykkää näistä kellon muutoksista, jotenkin sekoittaa vaikka nyt saikin nukkua tunnin pidempään - tai olis saanut - loikoilin sitten ja vähän potien päänsärkyäkin, joka alkoi jo eilen - mutta vähitellen helpottaa. Taitaa olla niskat jumissa
Eilinen päivä meni vähän tavaroita raivatessa - jatkuu kyllä hamaan tulevaisuuteen. On noita tavaroita kertynyt ihan tarpeeksi yhden ihmisen tarpeisiin. Tosin onhan tyttöjen tavaroista vissiin suurin osa vielä täällä, ehkä ne muutaman vuoden kuluessa siirtyvät heidän hoteisiinsa - tais sitten ei. Mullakin on vielä kotokotona entisen huoneeni komerossa hyllyllinen muistoja. Pitäis oikeastaan joku kerta kattoa nekin läpi. Onko mitään säilyttämisen arvoista....
Tänään jossain vaiheessa lähden ajelemaan kotopuoleenn. Viikottainen käynti isän luona. Käyn auttamassa suihkussakäynnissä, viikolla sen hoitaa kotihoito. Käyvät kerran päivässä, yleensä aamuisin, pesupäivänä iltapäivälläa. Isä on hieman vastahankainen, meinaa että tuntee itsensä hoidokiksi. Olen hänelle muutaman kerran sanonut, että asennoidu niin että sinä olet ASIAKAS - ja että meiän kannalta on hyvä että hänen luonaan käy joka päivä joku (vaikka veli nyt asuukin samanssa kylässä ja hänen veljensä, eivät he käy joka päivä. Minä pyrin käymään viikonloppuisin ja sisko myös). Tässä muutama viikko sitten saimme huomatakin että oli hyvä juttu, nimittäin nämä naiset toimittivat ambulanssilla sairaalaan - siellä sitten pari päivää oli. TIA- kohtaukseksi diagnosisoivat, autolla ajokielto kuukaudeksi... Sanoin siitäkin et oli hyvä että kävivät, siihen tokaisi et olishan se mennyt itsestäänkin ohi. No joo, mut samalla tarkistivat mm. verenpainelääkityksen.
Tein tässä itselleni herkkua... puolukkavaahtoa. Hyvin yksinkertainen resepti: ruisjauhoja, kiehuvaa vettä, puolukkasurvosta ja sokeria vaahdotetaan kuohkeaksi - ja hyvää on. Muistelen että olisin tehnyt tätä kun tytöt olivat pieniä - muistini mukaan sen oli jossain lastenruokavihkosessa.
Kuvassa on siihen lisättynä vielä mustikoita, mutta on hyvää sellaisenaankin.
Pari kertaa olen nyt syksyn aikana sitä tehnyt. Ehkä teen myös ensi viikonloppuna, jolloin asunto luultavasti täynnä.., tytöt ovat tulossa , ehkä molemmat vävykokelaatkin - P-Kmies on tulossa viikoksi. Olisi tullut jo tänä viikonloppuna, mutta en halunnut. Tiesin, että viikko töiden puolesta olisi rankka, pari lomalla ja sitten vielä yksi jäi sairaslomalle loppuviikoksi. Tosin ei se nyt loppujen lopuksi niin rankka koska yks homma siirtyi - onneksi - eteenpäin. Mä en vaan yksinkertaisesti jaksanut että olisi tullut.... olin illat ihan poikki, siinä sitten olisi pitänyt vielä huomioida toinen.
Rehellisesti sanoen: halusin olla yksin. Varsinkin kun tulee useammaksi päiväksi kuin viikonlopuksi. Mulla on kuitenkin viikolla työaikataulu eli aamulla ajoissa ylös - ja illalla kuitenkin kaipaa ainakin hetken rauhoittumiseen... Hän on kuitenkin vieras, ei mun perhettä - ja jollain tavalla joudun aina sopeutumaan ja joustamaan omasta olostani. Välillä ei vaan jaksa. Kamun kanssa ollaan tästä juteltukin ajoittain. Jollain lailla ahdistaa... välillä.
Oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni asun yksin, ja nautin siitä. Kotoa lähdin opiskelemaan - ja asuin solukämpässä eli aina oli seuraa (tosin silloinkin nautin niistä viikonlopuista kun muut lähtivät koteihinsa - ja sain olla yksin). Opiskelun jälkeen muutin miehen,tyttöjen isä luo - ja sitten syntyivät Tytöt. He ovat nyt syksyllä muuttaneet "lopullisesti" kotoa omaan elämäänsä kera poikakaveriensa - tosin vanhempi ollut jo lähes kaksi vuotta pois ja nuorempikin lähes vuoden. Eli olenhan tässä saanut totutella. P-Kmiehen kanssa ollaan tapailtu reilu puoltoista vuotta, useimmiten hän tulee tänne - koska työttömänä. Ei voi - mun onni - olla täällä kerrallaan kuin vajaan viikon, on työttömänä mutta pitää käydä "askartelemassa" kerran viikossa.
Mulla on marraskuun lopussa puoltoista viikkoa lomaa. Yhtään en ole miettinyt mitä teen. Luulen että tytöillä käyn, en tiedä haluanko tuonne 250 km päähänä lähteä tosin hän asuu vain 70 km päässä tyttäreni kotoa... ja odottaa että tulen - mutta haluanko minä... Haluaisin viettää lomani ilman sen suurempia suunnitelmia, kerrankin... ei mitään aikataulutettua lomaa... saattaa olla viimeisiä lomia tässä firmassa. Meillähän on yt:t menossa. Perjantai-iltana saatiin työkaverilta viesti neljän jälkeen että oli tullut spostia - ensi viikolla kaikkien on laitettava CV henkilöstöhallinnon järjestelmään...
Mutta nyt murkinaa nassuun ja sitten iskää moikkaamaan - tästähän tämä sunnuntai on tehty - ehkä vielä iltakahville kamun luokse
tiistai 13. lokakuuta 2015
Hieman jotenkin väsynyt
ollut viime päivinä. Kävin viime viikolla työfyssarilla - sielllä sitten testailtiin. Vatsa ja lantiolihakset löytyy, ylävartalossa tekemistä. Häpeäkseni täytyy tunnustaa etten oikein ole kunnolla aloittanut jumppaamista - parin viikon päästä kontrolli. Nolottaa...
Niin kävin työterveystarkastuksessa - jaa koskahan se olikaan - no joka tapauksessa laittoi kaikenmoisia verikokeita jotka sitten olivat suht tyydyttäviä kuten kolestroliarvo 4,9 ja hyvä ja paha ldl tasapainossa, triglyseridit hieman koholla, hemppari 144, kilpirauhaskokeet ok. Leukosyytit ja trombosyytit hieman koholla mutta ne luultavimmin johtuvat olkapäässä olevasta limapussin tulehduksesta. Sitä hoitelin viikon verran kylmähoidolla ja voltaren voiteella sekä motifene kapseleilla. On se parempi...
Verenpainettakaan en ole seuraillut jotenkin nuo kylmähoidot kolme kertaa päivässä - tuntui että siinä ihan tarpeeksi (aamu, töiden jälkeen, illlalla)
Viikonloppuna kävin iskää kattomassa lauantaina ja sunnuntaina Monikan luona Heinolassa
Kuvat vaan ovat vielä kamerassa... Käytiin parin tunnin lenkillä
Sain eilen uudet silmälasit - ja toisetkin - ostin nimittäin myös aurinkolasit voimakkuuksilla. Olen niistä saanut positiivisiä kommentteja - ja itsekin olen tyytyväinen . Tänään kuitenkin kävin uudelleen siellä silmälasiliikkeessä - vaihdettiin nenätyynyt silikonisiin. Ovat vähän pehmeämmät, ei paina nenänpieliä..
Nyt luulen että tämän päivän väsyminen johtuu uusiin silmälaseihin totuttelusta, nimittäin ns.parempaan silmään tuli miinusta lisää ja "huonommasta" vähennettiin Pikkasen on totuttelemista. Kyllä näytti taas viilipurkit kaupassa pieniltä - ja selvästi huomas et silmät rasittuu. Piti välillä pitää taukoja ottamalla lasit pois. Kun kuitenkin tekee tietokoneella töillä niin silmät on aika rasituksella muutenkin.. En ottanut vielä monitehoja eli pientä tekstiä lukiessa otan lasit pois :)
No elämä on muutoksia... YT.t alkavat sitten ylihuomenna... päättyen kuuden viikon päästä - joilloin mulla on loma (ansaittu kymmenestä palvelusvuodesta ja samalla viikolla myös viiskymppiset - se palkallinen vapaa - pidän lomaa puolitoista viikkoa) No tää on elämää, surraan sitten jos aihetta on...
PS. Huomasin juuri paikallisen sanomalehden nettisivuilla maininnan meiän yt:stä tosin ei siinä meitä mainittu. Vain lukumäärä kuinka montaa koskee... Vähän on sekavaa tää tiedotus -sekä julkinen että sisäinen. Ei yhtään tiedä mitä tuleman pitää. Ehkä se on hyväkin...
Niin kävin työterveystarkastuksessa - jaa koskahan se olikaan - no joka tapauksessa laittoi kaikenmoisia verikokeita jotka sitten olivat suht tyydyttäviä kuten kolestroliarvo 4,9 ja hyvä ja paha ldl tasapainossa, triglyseridit hieman koholla, hemppari 144, kilpirauhaskokeet ok. Leukosyytit ja trombosyytit hieman koholla mutta ne luultavimmin johtuvat olkapäässä olevasta limapussin tulehduksesta. Sitä hoitelin viikon verran kylmähoidolla ja voltaren voiteella sekä motifene kapseleilla. On se parempi...
Verenpainettakaan en ole seuraillut jotenkin nuo kylmähoidot kolme kertaa päivässä - tuntui että siinä ihan tarpeeksi (aamu, töiden jälkeen, illlalla)
Viikonloppuna kävin iskää kattomassa lauantaina ja sunnuntaina Monikan luona Heinolassa
Kuvat vaan ovat vielä kamerassa... Käytiin parin tunnin lenkillä
Sain eilen uudet silmälasit - ja toisetkin - ostin nimittäin myös aurinkolasit voimakkuuksilla. Olen niistä saanut positiivisiä kommentteja - ja itsekin olen tyytyväinen . Tänään kuitenkin kävin uudelleen siellä silmälasiliikkeessä - vaihdettiin nenätyynyt silikonisiin. Ovat vähän pehmeämmät, ei paina nenänpieliä..
Nyt luulen että tämän päivän väsyminen johtuu uusiin silmälaseihin totuttelusta, nimittäin ns.parempaan silmään tuli miinusta lisää ja "huonommasta" vähennettiin Pikkasen on totuttelemista. Kyllä näytti taas viilipurkit kaupassa pieniltä - ja selvästi huomas et silmät rasittuu. Piti välillä pitää taukoja ottamalla lasit pois. Kun kuitenkin tekee tietokoneella töillä niin silmät on aika rasituksella muutenkin.. En ottanut vielä monitehoja eli pientä tekstiä lukiessa otan lasit pois :)
No elämä on muutoksia... YT.t alkavat sitten ylihuomenna... päättyen kuuden viikon päästä - joilloin mulla on loma (ansaittu kymmenestä palvelusvuodesta ja samalla viikolla myös viiskymppiset - se palkallinen vapaa - pidän lomaa puolitoista viikkoa) No tää on elämää, surraan sitten jos aihetta on...
PS. Huomasin juuri paikallisen sanomalehden nettisivuilla maininnan meiän yt:stä tosin ei siinä meitä mainittu. Vain lukumäärä kuinka montaa koskee... Vähän on sekavaa tää tiedotus -sekä julkinen että sisäinen. Ei yhtään tiedä mitä tuleman pitää. Ehkä se on hyväkin...
torstai 8. lokakuuta 2015
Ristiriitaisissa tunnelmissa
Kyllähän me YT-neuvotteluita osattiin odottaakin - mutta tapa millä meille kerrottiin... tuli vaan Intraan ilmoitus, että alkaa yt:t ensi viikolla.
On meillä niitä ennenkin ollut, mutta silloin meille on järjestetty tiedotustilaisuus, jossa asiasta kerrottu - ja sen jälkeen vasta asia julkistettu. Eihän se vielä julkista tietoa ole kuin talon sisällä... Loppuiltapäivä meni ihmetellessä. Tällä hetkellä ei osaa oikein ajatellakaan että mitä on tapahtumassa.
Tiedotuksesta kävi ilmi ettei ilmeisesti meiän osastoa olla lomauttamassa, osa-aikaistamassa tai irtisanomassa ketään - mutta puhutaan toimenpiteista jotka voivat johtaa muutoksiin työtehtävissä, työmenetelmissa sekä työntekopaikassa... Voidaan spekuloida jos puhutaan työntekopaikka vaihtuisi, käytännössä meistä monikaan tuskin sinne siirtyisi... mutta vielä on liian aikaista asiaa surra ainakaan... mietitään sitten jos aihetta
Sen verran vaikutti että töiden jälkeen kävin ostamassa itselleni ruusuja...
On meillä niitä ennenkin ollut, mutta silloin meille on järjestetty tiedotustilaisuus, jossa asiasta kerrottu - ja sen jälkeen vasta asia julkistettu. Eihän se vielä julkista tietoa ole kuin talon sisällä... Loppuiltapäivä meni ihmetellessä. Tällä hetkellä ei osaa oikein ajatellakaan että mitä on tapahtumassa.
Tiedotuksesta kävi ilmi ettei ilmeisesti meiän osastoa olla lomauttamassa, osa-aikaistamassa tai irtisanomassa ketään - mutta puhutaan toimenpiteista jotka voivat johtaa muutoksiin työtehtävissä, työmenetelmissa sekä työntekopaikassa... Voidaan spekuloida jos puhutaan työntekopaikka vaihtuisi, käytännössä meistä monikaan tuskin sinne siirtyisi... mutta vielä on liian aikaista asiaa surra ainakaan... mietitään sitten jos aihetta
Sen verran vaikutti että töiden jälkeen kävin ostamassa itselleni ruusuja...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
vuosi 2025 siis - alkanut
Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...
-
Näköjään olen tämän blogini jättänyt aika lailla paitsioon viime vuosina. Olen tässä muutaman päivän viihdyttänyt itseäni lueskelemalla kaht...
-
Pieni ongelma - yleensä en löydä sopivan kokoista. Meiän suihkutangot eivät ole olleet standardikorkeudella oikeastaan missään asunnossa jos...
-
Parit samanlaiset korvikset. Pientä värieroa, simpukkahelmiä. Sori huono kuvanlaatu. Kaverille ajattelin toiset lahjaksi, toiset ehkä ty...