Pikkasen taas raivausta

Vaihdoin sängyn toisin päin, siis runkosängyn käänsin.... jos sitä silleen vielä sais vähän lisäaikaa (uuden petarin vois kans ostaa), mutta aika homma tuollaisen 120-sängynkin siirto. Mun nukkumisnurkkauksessa ei mahdu kääntämään joten sitä sitten piti siirrellä olkkarin puolelle - vähän tuli hikikin. Tuli samalla karkotettua pölykoirat sängyn altakin... ja pientä inventaariota - mitä kaikkea sieltä löytyykään mm. laatikollinen käsityölehtiä sekä toinen muita säästettyjä. Nyt en tänään kyllä jaksa niitä läpikäydä...

Varastosta hain vielä pari säkillistä pyyhkeitä ja liinoja - ovat siellä olleet pari vuotta. Onneksi on kuiva sisähäkkikomero. Sieltä löytyi aika monta sellaista pyyhettä joista olinkin ihmetellyt minne muutossa joutuivat. .. eipä ole niistä pulaa.

Ollut kiva tämä loma - saanut omaan tahtiinsa tehdä mitä tekee - ja lojua kun mieli tekee. Tälläistä olen tarvinnutkin. Vielä ensi viikko :) Isällä ajattelin ensi viikolla käydä joku päivä pesemässä ikkunat.  Ehkä omatkin - ainakin parvekelasit.

Olen illalla lähdössä kamun kanssa viihteelle. Kuskina olen vaikka tuskin kamukaan pahemmin ottaa, hänellä aamulla reissuun lähtö. Eipä olekaan vähään aikaan tullut käytyä. Ei vaan ole huvittanut

Korvikepizzaa

Tein vanhalla painonvartijaohjeella pizzaa tai korviketta. Kuitenkin - kesäkurpitsaa viipaloidaan erittäin ohueksi kerrokseksi vuoan (joka vuorattu leivinpaperilla) pohjalle, siihen päälle tonnikalaa yms mitä haluaa. Minä laitoin pikkutomaatteja viipaleina ja juustoa, mausteena soijakastiketta ja pizzamaustetta. Ketsuppia laitoin sitten syödessä. Lisäksi salaattia jossa kurkkua ja salaattikuutioita salaatinkastikkeen kera. Kyl se nälän vei. Nyt jälkiruuaksi kahvia ja kurpitsansiemenleipää (kaupassa paistettua. Pitihän mun ottaa kun kerrankin muuta kuin oliivileipää tarjolla)

Muistaakseni ohjeessakin painotettiin tuota että ohut kerros kesäkurpitsaa, muuten tulee kasvisvuokaa...

Vielä toiset

Kuva hämää, nuo korvikset on pienet - koruosa noin sentin mittainen. Hieman haalea kuva mutta ehkä siitä saa selvän...

Todella pitkästä aikaa olen korujen parissa. Keväällä mun tenniskyynärpää jotenkin vaikutti asiaan. Kesällä ei oikein ole ollut motivaatiota. Mutta aina välillä se inspis iskee - muhunkin :)

Koruaskartelua

Ensiksi innostuin laittamaan vihdoinkin lukon Monikan tekemiin helmiin - minulle siis. Tehty isoista vihreistä puuhelmistä, jotka Monika löysi mummun askartelutarvikkeista. Pikkasen siinä meni miettiessä nauhan pituutta. Mulla ei olekaan isoja helmiä ollut aiemmin.

Sitten tein itselleni kissakorvikset metallihelmistä ja simpukkarenkaista täydennettynä ketjulla. Tällä kertaa ei se ihan tullut tosta vaan. Vaati useamman yrityksen, että sain suunnilleen edes sellaiset kun halusin. Minä ainakin tykkään

Yleensäkään minulla ei ole tarkkaa suunnitelmaa - ja olenkin huomannut että monesti korusta tuleekin erilainen kun alunperin suunnittelin - jotenkin se muotoutuu siinä sitä tehdessä...

Ai niin - leipäkin näyttää leivältä, siltä kuin pitääkin

Leipäkone

Kaivoin vanhan leipäkoneeni alakaapin kätköistä - aikoinaan saatu häälahjaksi parikymmentä vuotta sitten. Meiän porukka sen osti, muistan kun isä sanoi että pitävät huolta, että pysytään leivässä :). Viime vuosina aika vähän käytetty (harvemmin tulee itse enää leivottua, kun on leipomolla töissä).

Iina on tuota halunnut kokeilla pitemmän aikaa, ostatti jo kuivahiivankin (kaapissa oleva päässyt vanhentumaan). Laitoin nyt leivän paistumaan - löysin viime viikolla ohjeetkin jostain laatikosta. Joten kokeilenpa miten vielä toimii, ongelma vaan siinä että se leipä tulee yleensä syötyä pikavauhtia - ja kasaantuu vyötärölle :).

 Käytin mä sitä aiemmin leivonnassakin eli tein taikinan sillä. Nykyään en oikeastaan enää leivokaan kuin satunnaisesti. Sitten jos joku meistä innostuu jotain tekemään - niin se syödään kerralla pois...

Tässähän tämä aamu mennyt - muistellessa. Kohta avaan telkkarin ja katselen päivän kotimaisen...

Aamulla katsoin netistä AVAn uuden ohjelman "11 tapaa jättää nainen". Jaksossa keskustelemassa Maria Sid ja Anu Harkki, erotarinansa kertoi Ringa. Jokaisellahan meillä on oma tarinamme...

Pohtimista

Ilta meni vertaisryhmän tapaamisessa, enpä ole moneen vuoteen ollutkaan. Antoisaa kuunnella erilaisissa ja kutenkin niin samanlaisissa tilanteissa painivien kokemuksia. Elämä erityislasten kanssa ole mitenkään tasaista Mutta kummasti vaan ihmiset pystyvät iloitsemaan pienistäkin edistysaskeleista... Meillä oikeastaan elämä on aika tasaista tällä erää, mutta ei liian tasaista - ei sekään hyvä. Ehkä sitä vaan on tottunut...  kun ei ole muusta kokemusta

Exä soitteli eilen tai tyttöystävänsä soitti et soita exän puhelimeen, johon ei sitten saatu yhteyttä. Soitin sitten tämän ystävän puhelimeen. Exä vaan oli huolissaan kun ei ole saanut kaksossisareensa yhteyttä viikkoon eikä muutkaan sisarukset ole saaneet. Sinänsä jännää, miks mulle soitti. En mäkään kovin usein tämän siskonsa kanssa soittele. No ehkä vaan halus mieltänsä purkaa... Kyseli sitten että onko sulla nykyään miestä (olin kyl kertonut että tämä viimeisin suhde on loppunut), sanoin ettei oo, siihen: miksi?, mie: kun mä en TARVII. No siihen sitten sanoi et sori et kyselen...

Ajattelin huomenna lähteä maalle iskää kattomaan. Hän soittelin kun olin tuonne ryhmään menossa - itsekin just ajattelin et pitäis soitella. Keksin ryhmästä tullessani että jos menenkin käymään ja yhdistän siihen kaverin hakemisen töistä (soitin siis hänelle et millä on menossa...), mennään sitten hänelle kannettavaa katsomaan. Joten soitin sitten iskällekin että tulen käymään, lupasi laittaa jotain kalaruokaa :)

viikonlopun jälkeen

loma jatkuu... rupesin miettimään mitä teinkään. Perjantai-ilta meni Kouvolan Taiteiden yössä. Kävin katsomassa teatterissa Sydämeni laulu -musikaalin harjoituksia, Parasta ennen - naisten juttu ja muut jäi katsomatta, kun heillä sattui olemaan tauko - ja oli muualle kiire.

Manskin kautta Kouvola-talolle. Tarkoitus oli Arttu Wiskaria katsomaan mutta se jäikin kun uppouduttiin putkiradiomuseon aarteisiin. Eipä ollut aiemmin sinne eksyttykään. Sitten Poikiloon taidetta katsomaan, tulipa katsottua lyhytelokuva marsusta nimeltä Masa - oman elämäns marsu :) Tällä kertaa jäi muut putiikit katsomatta. Sitten olikin jo nälkä, Hesen kautta kotiin. Myöhemmin illalla hain Monikan kotiin. Iinanhan kanssa olin liikkeellä  - jossain vaiheessa seuraamme (tai toisinpäin) liittyi sisko vanhemman tyttärensä kanssa. Muutakin sukua nähtiin, niinkuin yleensä...

Eli oli ihan mukava ilta :) Paljon jäi katsomatta, mutta ei kaikkea jaksa kerralla...

Muuten viikonloppu meni aika rennosti. Sunnuntaina kävin kaverin kanssa syömässä ja jutustelemassa. Mutta loma jatkuu. Eikä varmoja suunnitelmia ole

-------------------------------------------------------

Edelleen ihmettelen hormonitoimintaani. Joko menopaussi alkamassa? Lopetin pillerit heinäkuun lopussa - tai oikeastaan olis vaan pitänyt mennä hakemaan uusi resepti, en sitten viitsinyt kun siellä oli kesätauko - ja sittenhän tuo seurusteluntapainenkin loppui. Päätin, että katsonpa mitä omalle kierrolle kuuluu... No ensimmäiset tietysti normaali tyhjennysvuoto laatan jälkeen. Sitten seuraavat alkoivat noin 2½ viikon päästä, olikin runsaat, no nyt viime viikolla 1½ viikon jälkeen alkoi taas... eli seurailenpa edelleen. Söin nyt kuitenkin pillereitä reilut 2 vuotta putkeen - siinä välissä olin pitänyt lyhyen tauon, en muista että siinä olis ollut mitään ihmeellistä. Mutta mummoikäähän tässä lähestytään...